Lue keskustelun säännöt.
IS juttu, jossa kaksi varattua rakastuivat yhtäkkiä ja erosivat ja menivät yhteen
25.12.2023 |
Mietin tuota lehtijuttua lukiessani, kun se on kirjoitettu niin positiiviseen sävyyn, että eikö noin käyttäytyvillä ihmisillä tuokin parisuhde saata loppua ihan mikä päivä tahansa. Käytännössä tuossa vaikuttaa siis tapahtuneen niin että ovat olleet hyvissä suhteissa ja tavanneet sattumalta iltariennoissa ja simbsalabim kaikki entinen roskiin ja uuteen suhteeseen.
Väkisinkin suhteen osapuolena miettisin voiko tuollaista henkilöä päästää yksin mihinkään vai loppuuko suhde siihen. Enkä ole mikään mustasukkainen ihminen, mutta järkikin jo sanoo että noin impulsiivisen ihmisen kanssa suhde voi loppua ihan milloin tahansa. Ihania ihmisiä nyt on maailma pullollaan ja jos eletty elämä ei merkitse toiselle mitään, vaan kaiken voi heittää tuosta vaan roskiin tuntemattoman takia, niin mihin tuossa voi luottaa.
Kommentit (567)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
130 - koska tämä lainaus ei toimi, niin oletan, että vastaat minulle, nro 127.
olen kokenut nuo asiat, mutta en ole itse _tehnyt_ niitä asioita. En ole rynnännyt suutelemaan miestä, vaikka kemiaa on ollut. Ymsyms.
En usko sekuntiakaan, että kaikki kolme lasta ottaisivat ilomielin uuden miehen vastaan. Joku sosiaalinen lapsi voi olla iloinen, mutta kaikki kolme eivät voi. Tutkimusten mukaan lapsilla kestää vuosi päästä vanhempien erosta yli, ja he tutustuttivat lapset toisiinsa 10 kk jälkeen.
Eli noin vuoden. Ja moni pariskunta vielä paljon aiemmin. Ja jos he kertovat asioiden menneen lasten kanssa ihan ok, niin ei meillä taida olla asiasta parempaa tietoa? Moni uusperhe toimii ihan hyvin. Turha siitä on tuomion pasuunoita soittaa.
itse asun uusperheessä. Meillä on toiminut hyvin, mutta tiedän oikein hyvin, mitä seon vaatinut ja mihin kaikkeen tämä olisi voinut kompastua. Lehtijutussa ilmaistiin, ettei pienintäkään riitaa ole ollut. Joku siellä on vässykkä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Totta helkutissa pitää niitä lapsia ajatella!
Ihan sairasta muuta kirjoittaakaan.
Tietenkin. Eron jälkeen molemmilla osapuolilla on velvollisuus olla niin hyvä vanhempi kuin mahdollista, ihan kuten ennenkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
130 - koska tämä lainaus ei toimi, niin oletan, että vastaat minulle, nro 127.
olen kokenut nuo asiat, mutta en ole itse _tehnyt_ niitä asioita. En ole rynnännyt suutelemaan miestä, vaikka kemiaa on ollut. Ymsyms.
En usko sekuntiakaan, että kaikki kolme lasta ottaisivat ilomielin uuden miehen vastaan. Joku sosiaalinen lapsi voi olla iloinen, mutta kaikki kolme eivät voi. Tutkimusten mukaan lapsilla kestää vuosi päästä vanhempien erosta yli, ja he tutustuttivat lapset toisiinsa 10 kk jälkeen.
Eli noin vuoden. Ja moni pariskunta vielä paljon aiemmin. Ja jos he kertovat asioiden menneen lasten kanssa ihan ok, niin ei meillä taida olla asiasta parempaa tietoa? Moni uusperhe toimii ihan hyvin. Turha siitä on tuomion pasuunoita soittaa.
itse asun uusperheessä.
Tai sitten asiat vain ovat menneet hyvin ja yhteisymmärryksessä. Sellaisiakin perheitä ja ihmisiä on ilman, että kukaan on vässykkä.
Olisi tehty se normaalimpi tarina, jossa kulahtaneessa, toimimattomassa ja kenties toisen manipuloimassa suhteessa se tyytymätön osapuoli löytää sielunkumppanin, taistelee tunteita vastaan ja lopulta uskaltaa vihdoin nostaa kissan pöydälle ja erota onnettomasta suhteesta. Jossa ei edes ole muita sijaiskärsijöitä kuin manipuloiva puoliso.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
130 - koska tämä lainaus ei toimi, niin oletan, että vastaat minulle, nro 127.
olen kokenut nuo asiat, mutta en ole itse _tehnyt_ niitä asioita. En ole rynnännyt suutelemaan miestä, vaikka kemiaa on ollut. Ymsyms.
En usko sekuntiakaan, että kaikki kolme lasta ottaisivat ilomielin uuden miehen vastaan. Joku sosiaalinen lapsi voi olla iloinen, mutta kaikki kolme eivät voi. Tutkimusten mukaan lapsilla kestää vuosi päästä vanhempien erosta yli, ja he tutustuttivat lapset toisiinsa 10 kk jälkeen.
Eli noin vuoden. Ja moni pariskunta vielä paljon aiemmin. Ja jos he kertovat asioiden menneen lasten kanssa ihan ok, niin ei meillä taida olla asiasta parempaa tietoa? Moni uusperhe toimii ihan hyvin. Turha siitä on tuomion pasuunoita soittaa.
<
Tai sitten asiat vain ovat menneet hyvin ja yhteisymmärryksessä. Sellaisiakin perheitä ja ihmisiä on ilman, että kukaan on vässykkä.
voi olla, mutta ensimmäisen kirjoituksen ponttini oli tämä: tarinassa on liian _monta_ outoutta, jotta se on realistinen. Jotain outoa siinä on. Elämme kuitenkin IRL, emmekä disneyn leffassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
130 - koska tämä lainaus ei toimi, niin oletan, että vastaat minulle, nro 127.
olen kokenut nuo asiat, mutta en ole itse _tehnyt_ niitä asioita. En ole rynnännyt suutelemaan miestä, vaikka kemiaa on ollut. Ymsyms.
En usko sekuntiakaan, että kaikki kolme lasta ottaisivat ilomielin uuden miehen vastaan. Joku sosiaalinen lapsi voi olla iloinen, mutta kaikki kolme eivät voi. Tutkimusten mukaan lapsilla kestää vuosi päästä vanhempien erosta yli, ja he tutustuttivat lapset toisiinsa 10 kk jälkeen.
Eli noin vuoden. Ja moni pariskunta vielä paljon aiemmin. Ja jos he kertovat asioiden menneen lasten kanssa ihan ok, niin ei meillä taida olla asiasta parempaa tietoa? Moni uusperhe toimii ihan hyvin
En kyllä tajua mitä outouksia siinä muka oli. Melko tavallinen erotarina.
Vierailija kirjoitti:
Näin me tehtiin. Kaksi varattua kohdattiin yössä ja meidän kohdallamme jätettiin suudelmatkin suutelematta. Palasimme molemmat omien perheidemme luo ja arki jatkuu. Puolison kanssa viedään lapsia harrastuksiin, laitetaan kotia, käydään töissä, syödään yhdessä ... Koko ajan sielussa kalvaa suru ja kaipuu. Kaikki väri on kadonnut maailmasta. En enää mitään halua elämältä. Lapset on kuitenkin vielä kouluikäisiä niin kai näin on paras.
Et voi tietää tuosta kohtaamastasi henkilöstä tunteeko hän samoin. Se mitä kaipaat hänestä on pitkälle oman mielikuvituksesi tuotetta, koska ette tunne toisianne. Hänellä sinänsä ei ole tuossa kohtaa niin suurta merkitystä, mutta voit työstää tuota mikä jossain tuntemattomassa saa sinut tuntemaan että elämä hänen kanssaan olisi nykyistä parempaa. Tuossa olisi ihan aihetta yksilöterapiaankin tai sitten voit nostaa kissan pöydälle. Ehkä puolisosi kanssa pystyy asiaa puimaan kahdestaankin tai sitten yhdessä terapiassa.
Lopeta asian dramatisoiminen tyyliin *haluan vain tuon ihmisen*. Hän on pelkkä hahmo, et tunne häntä oikeasti. Asiat tapahtuvat sinun omassa päässäsi ja sitä sinun pitäisi tutkia ja työstää, sekä nykyistä parisuhdetta. Ehkä parisuhteesi on tullut tiensä päähän, mutta käsittele sitä, älä uhriudu äläkä ripustaudu mielessäsi uuteen ihmiseen.
Itselle tuli salamaero pari vuotta sitten. Olin melko paniikissa aluksi. Olisin halunnut heti jonkun uuden joka olisi tuonut elämääni vaaleanpunaista höttöä ja merkitystä. Jotain yritelmiäkin oli. Loppujen lopuksi aloin tuntemaan tarvetta olla yksin. Ne uudet suhteet ja uudet parisuhdeongelmat ei oikeastaan houkuttelekkaan. On ihana huomata voivansa hyvin yksinkin. Toivoisin että useammat ihmiset kokisivat tämän, eivätkä syöksyisi uuteen suhteeseen. Uskon että nyt kun viihdyn yksin, voin paljon paremmin valita itselleni sellaista seuraa joka minulle oikeasti sopii, eikä vain hätäisesti heittäytyä johonkin ihmiseen kuin pelastusrenkaaseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko kyse sittenkin siitä, että kun on epävarmuutta omasta kelpaavuudesta niin ei uskalleta lähteä ennen kuin on seuraava nalkissa? Ja toisaalta, heti kun joku osoittaa kiinnostusta niin sen on oltava elämää suurempaa rakkautta, vaikkei tunneta yhtään?
Kyllähän niitä kemioita ja kipinöitä voi tulla vastaan vaikka on suhteessa. Huonossa suhteessa jopa houkuttaen. Mutta ei se tarkoita että hopussa pitää juosta perään tai kaikki olisi nyt Meant To Be. Jos on terve itsetunto niin kykenee kyllä olemaan yksin välissä ja luottamaan siihen, että eron jälkeenkin löytyy hyvä suhde.
"vaimo on niin nuorekas, eikä kukaan arvaa hänen ikäänsä"
Minä ainakin arvasin.
Tuli mieleen Mervi Tapola.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Työpaikkaromanssit on aika yleisiä, kyllähän moni liitto sellaiseen kaatuu. Mikä tarve näillä nyt oli tulla naamoillaan tällaista lehteen kertomaan, onkin sitten eri asia 🙄
Noita työpaikkaromansseja on kyllä aikalailla paljon. Meillä oli pikkujoulut ja sinne sai tuoda kumppanin jos sellanen on. Sinne sitten tuli niitä kumppaneita. Yksi mies kollega sanoi minulle sitten siinä, että katso ympärilles. Hän kertoi, että katso tota naista tossa joka esittelee omalle miehelleen hallintopuolen kollegansa. Olin siinä, että nii mitä sitten?? No, toi äijä panee tota naista siellä työhuoneessa ja nyt se esittelee salaisen seksikumppaninsa omalle miehelleen ja siinä ne kättelevät ja nauravat. Toi hallintopuolen ukko varmasti ajatteli mielessään, kun kätteli, että sinä olet tän mies ja minä paneskelen sun vaimoa. Sit kättelee ja heittää jotain vitsiä. Tää mies sanoi, että kato tota naista tuolla. Se paneskelee ton trukkikuskin kanssa ja siellä ne heittää vitsiä miehensä kanssa ja ton ketä se paneskelee.
Alko ällöttää jotenkin se juttu. Otti päähän katsoa, kun niitä kumppaneita esitellään ihmisille ketkä on osallisena pettämisessä. Tää mun kollegamies sanoi, että jos mietit, niin voiko oikeastaa kuspäisempää touhua ja tekoa olla, että esittelet omalle kumppanilles panokaverin, niin että panokaverit tietää vaan sen ja se kumppani ei tiedä totuutta, mutta nauraa samoille vitseille. NAuraisko noi, jos ne tietäis.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin me tehtiin. Kaksi varattua kohdattiin yössä ja meidän kohdallamme jätettiin suudelmatkin suutelematta. Palasimme molemmat omien perheidemme luo ja arki jatkuu. Puolison kanssa viedään lapsia harrastuksiin, laitetaan kotia, käydään töissä, syödään yhdessä ... Koko ajan sielussa kalvaa suru ja kaipuu. Kaikki väri on kadonnut maailmasta. En enää mitään halua elämältä. Lapset on kuitenkin vielä kouluikäisiä niin kai näin on paras.
pääset yli, kun tajuat, ettet oikeasti tunne toista ihmistä. Olet rakastunut omaan fantasiaasi jostain paremmasta.
Kyseessä ei välttämättä ole paremman tavoittelu vaan henkilö kokee löytäneensä kumppanin,
joka sopii hänelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työpaikkaromanssit on aika yleisiä, kyllähän moni liitto sellaiseen kaatuu. Mikä tarve näillä nyt oli tulla naamoillaan tällaista lehteen kertomaan, onkin sitten eri asia 🙄
Noita työpaikkaromansseja on kyllä aikalailla paljon. Meillä oli pikkujoulut ja sinne sai tuoda kumppanin jos sellanen on. Sinne sitten tuli niitä kumppaneita. Yksi mies kollega sanoi minulle sitten siinä, että katso ympärilles. Hän kertoi, että katso tota naista tossa joka esittelee omalle miehelleen hallintopuolen kollegansa. Olin siinä, että nii mitä sitten?? No, toi äijä panee tota naista siellä työhuoneessa ja nyt se esittelee salaisen seksikumppaninsa omalle miehelleen ja siinä ne kättelevät ja nauravat. Toi hallintopuolen ukko varmasti ajatteli mielessään, kun kätteli, että sinä olet tän mies ja minä paneskelen sun vaimoa. Sit kättelee ja heit
Uskotko kaikki työpaikkajuorut mitä sinulle kerrotaa?
t. se työpaikan nainen, joka tarinoiden mukaan panee siellä vähintään neljää miestä
Tavallinen erotarina, kova tarve todistella että kaikki on todella hienoa. Typerä juttu loukattuja osapuolia ajatellen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lisäksi tuo aloite on ollut seksuaalista ahdistelua. Ei noin vaan käyttäydytä.
Tämä pisti minullakin ikävästi silmään. Mautonta käytöstä naiselta ja toimittajakin mokasi siinä, että tämä kohta piti juttuun laittaa. Nykyään ollaan oikeutetusti tarkkoja siitä, ettei muiden koskemattomuutta saa mennä rikkomaan. Miksi ihmeessä asia piti mainita jutussa ja vielä vähän siinä valossa, että väkisin suutelu olisi jotenkin reipasta ja rohkeaa aloitteellisuutta?
Totta kai se oli reipasta, rohkeaa, ja estotonta aloitteellisuutta! Syystä että tekijänä oli nainen. Jos mies olisi toiminut samoin, hän olisi ällöttävä ahdistelija.
Luin jutun, ja ei tuo sen kummempia reaktioita aiheuttanut. Ihmiset eroavat, löytävät uusia kumppaneita eri tavoin. Tuo nyt vain oli yksi niistä tavoista.
En halua maalata piruja seinälle, mutta tuon jutun miehen olisi syytä ymmärtää että viiden vuoden kuluessa suhteen laatu voi muuttua aika radikaalisti. Jutun rivien välistä esille tuleva eroottinen tyytyväisyys voi vaihtua hyvin äkkiä autiomaan kuivuuteen, mielialanvaihteluihin, kuumiin aaltoihin ja kertakaikkiseen seksittömyyteen. Näitä nuori mies- vanhempi nainen pareja usein hehkutetaan, mutta usein unohtuu se kolikon toinen puoli.
Nämä kirstikuosmasten, annekukkohovien ja angelikaleikoloitten avautumiset seksielämiensä hirmuisesta buusteista eromisien jälkeen ovat yhtä säälittäviä kuin viisvitosten tai kuusikymppisten miesten kehuskelut omasta kyvykkyydestään Bangkokissa. Paljon porua, vähän villoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalaisia rakkaustarinoita.
po. Suomalaisia pettämistarinoita
Tässä tarinassa kukaan ei pettänyt ketään. Kannattaa lukea se koko juttu.
Ketju on täynnä kateellisia joita harmittaa etteivät itse ole löytäneet sitä elämän suurinta rakkautta. Aika harvoin sitä löytää parikymppisenä.
Vierailija kirjoitti:
"vaimo on niin nuorekas, eikä kukaan arvaa hänen ikäänsä"
Minä ainakin arvasin.
Tuli mieleen Mervi Tapola.
Ihme todistelua. Minusta tuo ikäero ei ole loppujen lopuksi kovin kummoinen. Kukaan ei räpäyttäisi silmääkään, jos se olisi toisin päin. Taitaa se yhteisten lasten puute kuitekin kalvaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin me tehtiin. Kaksi varattua kohdattiin yössä ja meidän kohdallamme jätettiin suudelmatkin suutelematta. Palasimme molemmat omien perheidemme luo ja arki jatkuu. Puolison kanssa viedään lapsia harrastuksiin, laitetaan kotia, käydään töissä, syödään yhdessä ... Koko ajan sielussa kalvaa suru ja kaipuu. Kaikki väri on kadonnut maailmasta. En enää mitään halua elämältä. Lapset on kuitenkin vielä kouluikäisiä niin kai näin on paras.
pääset yli, kun tajuat, ettet oikeasti tunne toista ihmistä. Olet rakastunut omaan fantasiaasi jostain paremmasta.
Kyseessä ei välttämättä ole paremman tavoittelu vaan henkilö kokee löytäneensä kumppanin,
Hän KUVITTELEE löytäneensä sopivan kumppanin. Tieto tulee vasta kahden vuoden seurustelun jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalaisia rakkaustarinoita.
po. Suomalaisia pettämistarinoita
Tässä tarinassa kukaan ei pettänyt ketään. Kannattaa lukea se koko juttu.
Ketju on täynnä kateellisia joita harmittaa etteivät itse ole löytäneet sitä elämän suurinta rakkautta. Aika harvoin sitä löytää parikymppisenä.
Tulepa alas sieltä pilvilinnoista.
Täällä tuntuu porukka kimpaantuneen ihan huolella petettyjen puolesta mikä tietty ymmärrettävää mutta silti herää ajatus enemmänkin siitä, että taustalla on pelko, että näin saattaa omallekin kohdalle käydä.
Minulle näin on käynyt, että tulin jätetyksi pettämisen seurauksena ja velloin vihassa/ katkeruudessa pitkän aikaa kunnes uskalsin katsoa siihen kuuluisaan peiliin ja miettiä mikä hänet ajoi tekoihin ja mikä oli minun osuuteni suhteen hoitamattomuudessa, että näin kävi. Olen antanut hänelle ja itselleni anteeksi koska uhriutuminen ei tilannetta muuta. Ja voi luoja kuinka onnellinen olenkaan. Suhteessa ollessani kuvittelin olevani onnellinen mutta silti jonkin puute kalvoi koko ajan. Tämän tunnistin vasta eron jälkeen.
Eniten tuossa jutussa jäi kummastuttamaan tuo väite, että ovat olleet onnellisia exiensä kanssa mutta silti salamarakastuivat. Minun ajattelutapani on tämän suhteen melko mustavalkoinen ja en usko, että kolmas henkilö pääsee onnellisen suhteen väliin.
pääset yli, kun tajuat, ettet oikeasti tunne toista ihmistä. Olet rakastunut omaan fantasiaasi jostain paremmasta.