Lue keskustelun säännöt.
IS juttu, jossa kaksi varattua rakastuivat yhtäkkiä ja erosivat ja menivät yhteen
25.12.2023 |
Mietin tuota lehtijuttua lukiessani, kun se on kirjoitettu niin positiiviseen sävyyn, että eikö noin käyttäytyvillä ihmisillä tuokin parisuhde saata loppua ihan mikä päivä tahansa. Käytännössä tuossa vaikuttaa siis tapahtuneen niin että ovat olleet hyvissä suhteissa ja tavanneet sattumalta iltariennoissa ja simbsalabim kaikki entinen roskiin ja uuteen suhteeseen.
Väkisinkin suhteen osapuolena miettisin voiko tuollaista henkilöä päästää yksin mihinkään vai loppuuko suhde siihen. Enkä ole mikään mustasukkainen ihminen, mutta järkikin jo sanoo että noin impulsiivisen ihmisen kanssa suhde voi loppua ihan milloin tahansa. Ihania ihmisiä nyt on maailma pullollaan ja jos eletty elämä ei merkitse toiselle mitään, vaan kaiken voi heittää tuosta vaan roskiin tuntemattoman takia, niin mihin tuossa voi luottaa.
Kommentit (567)
Vierailija kirjoitti:
Vaikka eroratkaisu olisi ollut oikea, se ei muuta henkilöiden käytöstä entisiä puolisoitaan kohtaan vähemmän inhottavaksi!
Erojen demonisoinnin sijaan pitäisi vähitellen alkaa keskittyä siihen, miten ne hoidetaan. Pitääkö kaikki rikkoa ja repiä väkivalloin auki, "kun nyt eroaa kuitenkin", vai voisiko elämät irrottaa toisistaan hallitusti ja myös sitä entistä maailman tärkeintä ihmistä kunnioittaen?
Rumat erot vaikeuttavat puhevälien pitämistä ja tekevät myös lasten asemasta usein todella vaikean. Ja pahimmillaan pettäjä vielä syyllistää petettyä asiasta.
Juurikin näin. Elämässä sattuu ja tapahtuu ja parisuhteet ei välttämättä kestä. Se on ihan fine. Tällaisessa erossa tilannetta vaan harvoin hoidetaan tavalla, joka ei jättäisi vaan totaalisen rikkinäisiä ihmisiä taakseen, lapsista puhumattakaan. Ihan yhtä paljon kun on oikeus mennä ja olla onnellinen, on osattava kunnioittaa sitä mitä on ollut.
Ja ihan mielenkiinnosta pohdin välillä, että miten tuollaisessa parisuhteessa ajatellaan alkuaikoja? Nähdäänkö ikinä sitä, että oma rakkaus on rakennettu raunioille?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä oli täysin outo juttu.
Ei kukaan lapsia omaava riko lastensa perhettä vain sen vuoksi, että on vahvaa kemiaa.
Eikä kenenkään lapset ota ilolla vastaan äidin uutta miestä, jos erosta on alle vuosi.
Eikä kukaan mies vaihda 11 vuotta vanhempaan, lapselliseen naiseen, joka ei enää voi saada omia lapsia ja ryhdy uusperheeseen ihan helposti.
Uusperheen muotoutuminen kestää tutkimusten mukaan 4-7 vuotta, ja sitä ennen on paljon vääntöä. Kukaan uusperheeseen menevä ei voi väittää, ettei ole koskaan edes riidellyt mistään.
Tämän kemian on oltava jokin traumaperusteinen kemia. Koko kuviossa ei ole mitään järkeä muuten.
Vierailija kirjoitti:
Mä olen naimisissa ollessani rakastunut toiseen mieheen ja ottanut eron. Olin myös 18 v suhteessa lasteni isään. Tätä juttua en lukenut, vain näitä kommentteja.
Yritin kyllä vuosia kertoa että mikä suhteessamme mättää ja yritin ajatella että tähän perheeseen sitoudun. Mutta kun elin suhteessa koko ajan vailla asioita, mulla oli tilaa rakastumiselle. Ero olisi tullut tietysti jossain vaiheessa muutenkin, sen verran välinpitämätön ex oli tarpeiden suhteen. Olen edelleen miehen kanssa johon rakastuin, pian 10 vuotta. En varmasti tällaisessa suhteessa rakastu toiseen koska me kohtelemme toisiamme kunnioittavasti ja kuulemme ja huomioimme toistemme tarpeet.
Lapsille ero ei koskaan ole hyvä, lapsille vanhempien huono parisuhteen malli ei koskaan ole hyvä. Onni on jos käy sellainen tuuri että nai kumppanin jonka kanssa sopii riittävän hyvin yhteen ikänsä ja jonka kanssa keskusteluyhteys ja toisen huomioonottaminen t
Se ero sinun ja artikkelin naisen välillä on se, että sinä kertomasi mukaan yritit kertoa puolisollesi, mitkä asiat mättää ja vastakaikua et saanut. Tämä artikkelin nainen kertoo, että kaikki oli hyvin avioliitossa, ei siis mitään syytä ajatellakaan eroa. Mutta siinä sitten kännissä yökerhon tanssilattialla hyökkäsi miehen kimppuun ja oma perhe unohtuikin saman tien.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Iloisen joulumielen tarinan voisi tulla kertomaan myös tässä sotkussa jätetyksi ja petetyksi tulleet osapuolet. Tunnen heistä toisen ja tiedän miten julmasti ero hoidettiin ja miten kamalaa se oli. Näin vuosienkin jälkeen pistää vihaksi. Miten tää pariskunta kehtaakin kertoa julkisesti tätä ihanaa rakkaustarinaa.
Mitä sitten? Aika moni keski-ikäinen nainen tulee jätetyksi kun mies vaihtaa nuorempaan. Se on elämää.
Miksi pistää vihaksi että toiset on onnellisia? Ihan selkeästi heillä menee nyt paremmin kuin aikaisempien puolisoiden kanssa.
En ota kantaa toiseen ihmiseen ihastumiseen, niin voi tietysti käydä. Vihaksi pistää se, miten julmalla tavalla erot hoidettiin ja sitten näin vuosien jälkeen pitää rehvastella julkisesti asialla, kertomatta tietenkään niitä rumia puolia. Olisi ihan reilua tehdä nyt lehtijuttu näiden jätettyjen näkökulmasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka eroratkaisu olisi ollut oikea, se ei muuta henkilöiden käytöstä entisiä puolisoitaan kohtaan vähemmän inhottavaksi!
Erojen demonisoinnin sijaan pitäisi vähitellen alkaa keskittyä siihen, miten ne hoidetaan. Pitääkö kaikki rikkoa ja repiä väkivalloin auki, "kun nyt eroaa kuitenkin", vai voisiko elämät irrottaa toisistaan hallitusti ja myös sitä entistä maailman tärkeintä ihmistä kunnioittaen?
Rumat erot vaikeuttavat puhevälien pitämistä ja tekevät myös lasten asemasta usein todella vaikean. Ja pahimmillaan pettäjä vielä syyllistää petettyä asiasta.
Mehän emme nyt tiedä, miten erot hoidettiin. Ja joskus mikään tapa erota ei ole hyvä vastapuolen näkökulmasta. Ja silti siihen on oikeus. Sellaista elämä on.
Kyllä siinä kerrottiin ainakin naisen puolesta
Eli miten se olisi pitänyt tehdä? Roikottaa ex-miestä puolilöysässä hirressä kuukausikaupalla jauhamalla mahdollisista eroaikeista ja ongelmista, joille ei kuitenkaan enää halua tehdä mitään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisivat voineet tehdä jutun myös petettyjen puolisoiden ja lasten mietteistä.
Vierailija kirjoitti:
Tämä oli täysin outo juttu.
Ei kukaan lapsia omaava riko lastensa perhettä vain sen vuoksi, että on vahvaa kemiaa.
Eikä kenenkään lapset ota ilolla vastaan äidin uutta miestä, jos erosta on alle vuosi.
Eikä kukaan mies vaihda 11 vuotta vanhempaan, lapselliseen naiseen, joka ei enää voi saada omia lapsia ja ryhdy uusperheeseen ihan helposti.
Uusperheen muotoutuminen kestää tutkimusten mukaan 4-7 vuotta, ja sitä ennen on paljon vääntöä. Kukaan uusperheeseen menevä ei voi väittää, ettei ole koskaan edes riidellyt mistään.
Tämän kemian on oltava jokin traumaperusteinen kemia. Koko kuviossa ei ole mitään järkeä muuten.
Elämänkokemuksesi kuulostaa aika rajalliselta. Ihmissuhteissa tapahtuu todellakin kaikenlaista. Tuo kuulostaa minusta ihan normisekoilulta, ei muulta. Onneksi sekoilu näyttää johtaneen keskimäärâistä parempaan lopputulokseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Iloisen joulumielen tarinan voisi tulla kertomaan myös tässä sotkussa jätetyksi ja petetyksi tulleet osapuolet. Tunnen heistä toisen ja tiedän miten julmasti ero hoidettiin ja miten kamalaa se oli. Näin vuosienkin jälkeen pistää vihaksi. Miten tää pariskunta kehtaakin kertoa julkisesti tätä ihanaa rakkaustarinaa.
Mitä sitten? Aika moni keski-ikäinen nainen tulee jätetyksi kun mies vaihtaa nuorempaan. Se on elämää.
Miksi pistää vihaksi että toiset on onnellisia? Ihan selkeästi heillä menee nyt paremmin kuin aikaisempien puolisoiden kanssa.
En ota kantaa toiseen ihmiseen ihastumiseen, niin voi tietysti käydä. Vihaksi pistää se, miten julmalla tavalla erot hoidettiin ja sitten näin vuosien jälkeen pitää rehvastella julkisesti asialla, kertomatta tietenkään niitä rumia puolia.
No ei kai heillä ole oikeutta puhua asioista kuin omasta näkökulmastaan.
Tämä juttu kertoi näistä ihmisistä oleellisimman asian, tai no, siis ylipäätään se että he kasvoillaan halusivat tällaisen jutun julkaista. Ajatukseni ja sympatiani ovat näiden ihmisten lasten ja exien luona.
Mietitäänpä hetken noita exiä. Näin ei vaan tehdä ihmisille, jotka ovat olleet kanssasi pitkään liitoissa, joissa ei kuitenkaan ole ollut mitään sinänsä ongelmia. Mitä he saivat kiitokseksi siitä? Eivätkö nämä ihmiset edes ymmärrä olla nyt sitten onnellisia ihan keskenään vaan?
Alkaa ärsyttämään entistä enemmän, noiden exien puolesta. Näin ei vaan tehdä toisille ihmisille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ollut mikään hyvänmielen joulutarina.
Vierailija kirjoitti:
Kaunis tarina kahden ihmisen vetovoimasta toisiinsa.
Ihanaa kun oikein kannustetaan tällaiseen "jos nurkan takaa tulee isommat tissit vastaan niin jätä vaimosi ja lapsesi tuosta vaan ja lähde seikkailuun".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miran jutut on aika samalla teemalla kaikki... Nainen uhri, mies paha
https://muckrack.com/mira-hurmas/articlesOtahan ne uhripöksyt pois, aikuinen mies. Nyt on niin värittynyttä luentaa että oksat pois.
Minusta on tärkeä nähdä millaista tekstiä jutun kirjoittaja tuottaa yleensä.
Mutta näit sen mitä halusit väkisin nähdä.
Ei tarvinnut väkisin nähdä. Luitko otsikoita ja ingressejä?
*Eli miten se olisi pitänyt tehdä? Roikottaa ex-miestä puolilöysässä hirressä kuukausikaupalla jauhamalla mahdollisista eroaikeista ja ongelmista, joille ei kuitenkaan enää halua tehdä mitään?*
Aika monelle muullekkin tulee pitkässä liitossa ihastumisia muihin. Niistä voisi keskustella, että näin on päässyt käymään. Miettiä yhdessä että kannattaako silti vielä yrittää pelastaa liitto ja miksi joku toinen täysin tuntematon nyt on alkanut kiinnostamaan. Näin jälkeen päin ei voi enää tietää olisiko se edellinenkin liitto ollut pelastettavissa vähän rauhallisemmalla suhtautumisella. Ja se löysä hirsikin, vaikka edes sen eron harkinta-ajan verran olisi mielestäni ihan hyvä, niin että toisellakin on vähän aikaa sulatella tilannetta ja tulevaa todennäköistä eroa. Se on raskasta, mutta pääkopalle silti armollisempaa kuin yhtäkkinen ero. Ja jos se uusi rakkaus nyt tosiaan on elämää suurempaa, niin se varmaan muutaman kuukauden vielä odottaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jep jep. Eli jos elää ns. pitkässä liitossa, se on vaan turvallista, tuttua ja tasaista ilman intohimoa. Ja ei vaan uskalleta erota ja heittäytyä uuteen.
Mulla kokemus yli 26 vuotta saman henkilön kanssa kestäneestä parisuhteesta, jossa olen tähän mennessä ollut yli puolet elämästäni (olin 19-vuotias, kun aloimme seurustella).
Mulle on se ja sama, millaisissa suhteissa muut elävät. En myöskään väitä tietäväni, millaisia muiden suhteet ovat. Jos joku haluaa uskotella itselleen ja muille, että pitkät parisuhteet ovat vaan kämppissuhteita, niin se on toki hänen asiansa. Se ei välttämättä kuitenkaan ole totta.
Vierailija kirjoitti:
Tämä juttu kertoi näistä ihmisistä oleellisimman asian, tai no, siis ylipäätään se että he kasvoillaan halusivat tällaisen jutun julkaista. Ajatukseni ja sympatiani ovat näiden ihmisten lasten ja exien luona.
Mietitäänpä hetken noita exiä. Näin ei vaan tehdä ihmisille, jotka ovat olleet kanssasi pitkään liitoissa, joissa ei kuitenkaan ole ollut mitään sinänsä ongelmia. Mitä he saivat kiitokseksi siitä? Eivätkö nämä ihmiset edes ymmärrä olla nyt sitten onnellisia ihan keskenään vaan?
Alkaa ärsyttämään entistä enemmän, noiden exien puolesta. Näin ei vaan tehdä toisille ihmisille.
Miten ei tehdä? Jätetä? Erota?
Kenelläkään ei ole velvollisuutta olla kenenkään kanssa parisuhteessa.
Näin joulun kunniaksi sopiva jae raamatusta:
"Petollinen on ihmissydän, paha ja parantumaton vailla vertaa! Kuka sen tuntee?"
Nykyihmisiltä, jotka "elävät hetkessä, koska kerranhan täällä vain eletään", on turha odottaa minkäänlaista moraalia. He ovat täysin tunteidensa vietävissä, ja ne tunteethan voivat vaihtua vaikka päivittäin. "Koska minä haluan!"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaunis tarina kahden ihmisen vetovoimasta toisiinsa.
Ihanaa kun oikein kannustetaan tällaiseen "jos nurkan takaa tulee isommat tissit vastaan niin jätä vaimosi ja lapsesi tuosta vaan ja lähde seikkailuun".
Täytyy olla aika yksinkertainen ihminen, jos näkee lehtijutun kannustuksena johonkin. Se oli tarina yhdestä parisuhteesta, ei muuta.
Itse tiedän hyvin aika paljon samanlaisen tapauksen kuin tämäkin on. Siinäkin perheenäiti petti ja jätti perheensä ja otti uuden miehen. Äidillä oli kaksi lasta ja he muuttivat äidin mukana tämän uuden miehen kanssa asumaan. Mutta heti kun oli mahdollista nämä lapset muuttivat pois ja halusivat mennä isänsä luo asumaan. Nykyään nämä lapset ovat jo nuoria aikuisia, ja vihaavat äitiään niin paljon että eivät halua olla Hänen kanssa missään tekemisissä.
Äiti katuu nykyään pettämistään todella paljon koska menetti pettämisen myötä yhteyden omiin lapsiinsa. Mutta äidin olisi kannattanut miettiä asiaa silloin kun rakastui vieraaseen mieheen ja petti lastensa isää. Kannattaa muistaa, että näillä kertomuksilla on monesti hyvin ruma loppu.
Vierailija kirjoitti:
*Eli miten se olisi pitänyt tehdä? Roikottaa ex-miestä puolilöysässä hirressä kuukausikaupalla jauhamalla mahdollisista eroaikeista ja ongelmista, joille ei kuitenkaan enää halua tehdä mitään?*
Aika monelle muullekkin tulee pitkässä liitossa ihastumisia muihin. Niistä voisi keskustella, että näin on päässyt käymään. Miettiä yhdessä että kannattaako silti vielä yrittää pelastaa liitto ja miksi joku toinen täysin tuntematon nyt on alkanut kiinnostamaan. Näin jälkeen päin ei voi enää tietää olisiko se edellinenkin liitto ollut pelastettavissa vähän rauhallisemmalla suhtautumisella. Ja se löysä hirsikin, vaikka edes sen eron harkinta-ajan verran olisi mielestäni ihan hyvä, niin että toisellakin on vähän aikaa sulatella tilannetta ja tulevaa todennäköistä eroa. Se on raskasta, mutta pääkopalle silti armollisempaa kuin yhtäkkinen ero. Ja jos se uusi rakkaus nyt tosiaan on elämää suurempaa, niin se varmaan muutam
Juurikin näin. Ero pitkästä suhteesta on iso henkinen prosessi. Tällaisessa tilanteessa exälle ja lapsille jää käteen ne eropaperit, minkä jälkeen onkin sopeuduttava siihen, että kaikki mitä olet kuvitellut on rikottu, elämäsi peruspohja on murusina, et saa mitään selityksiä, et saa mitään prosessointirauhaa, vaan samalla joudut sopeuttamaan lapsia ja yhteisvanhemmuutta jonkun toisen absurdiin onneen.
Kyllä siinä kerrottiin ainakin naisen puolesta että hoiti sen tyyliin pommi syliin iltapäiväkävelyllä.