IS juttu, jossa kaksi varattua rakastuivat yhtäkkiä ja erosivat ja menivät yhteen
Mietin tuota lehtijuttua lukiessani, kun se on kirjoitettu niin positiiviseen sävyyn, että eikö noin käyttäytyvillä ihmisillä tuokin parisuhde saata loppua ihan mikä päivä tahansa. Käytännössä tuossa vaikuttaa siis tapahtuneen niin että ovat olleet hyvissä suhteissa ja tavanneet sattumalta iltariennoissa ja simbsalabim kaikki entinen roskiin ja uuteen suhteeseen.
Väkisinkin suhteen osapuolena miettisin voiko tuollaista henkilöä päästää yksin mihinkään vai loppuuko suhde siihen. Enkä ole mikään mustasukkainen ihminen, mutta järkikin jo sanoo että noin impulsiivisen ihmisen kanssa suhde voi loppua ihan milloin tahansa. Ihania ihmisiä nyt on maailma pullollaan ja jos eletty elämä ei merkitse toiselle mitään, vaan kaiken voi heittää tuosta vaan roskiin tuntemattoman takia, niin mihin tuossa voi luottaa.
Kommentit (567)
Vierailija kirjoitti:
Tämmöinen kiva "romanssipläjäys" näin joulupäivän kunniaksi. On tämä maa kyllä alhainen ja moraaliton.
Kaikesta näkee, että elämme lopun aikoja. Sodat, pandemiat, sukupuolihulluudet, panoryhmät ja yhteisöt, somekulttuuri yms. moraalittomuus, oman edun tavoittelu ja narsismi sekä rahan palvonta kertoo siitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oliko lapset minkä ikäisiä , kun erosivat ? On kyllä ollut todella pommi miehelle hei haluan eron. Kaikki ollut hyvin ja sitten todetaan nyt löysin paremman miehen.
Varmasti pettymys. Mutta siinä että jättää parisuhteen ei ole mitään väärää.
Sinun mielestäsi siinä ei ole mitään väärää, että rikkoo lasten kodin?Moraalinsa kullakin.
Se voi olla ikävää mutta mitään erityisen väärää siinä ei ole. Sama koskee eroa.
kuten sanoin: arvonsa kullakin. Arvot kertovat siitä, mikä on oikein ja mikä väärin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis voiko näin käydä kelle vain, säikähdin oikein ajatusta! Että joku hulluus iskee, näen jonkun random miehen jossain ja marssin pussaamaan sitä ja haluan sen jälkeen erota? Tosi hurja ajatus, jos ei sitä pystykään estämään mitenkään, kokee jonkun kemiallisen jutun aivoissa?? Terv. nimim. 24 v oltu rauhassa nykyisessä suhteessa
Puolisosi voi vaikka kuolla huomenna, ja sinun pitäisi vaan selvitä. Elämä on.
Älä yritä puolustella.
Mietin vain, miten ihmisille yksi tavallinen erotarina on niin suuri järkytys. Missä kuplassa tuollaisen naivismin onnistuu säilyttämään?
Uskollisessa parisuhteessa.
Röyhkeältä naiselta vaikuttaa, mennä tuolleen ahdistelemaan..olisi antanut kiimansa laantua niin mitään ei olisi tapahtunut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten tilanne olisi "pitänyt hoitaa"?
Lähteä kotiin kun tuntee yllättävää vetovoimaa toista kohtaan? Käsitellä itse syvimmät tunteensa ja tarpeensa terapiassa? Kertoa kumppanille? Unohtaa? Käyttää tapahtumaa seksifantasiana runkatessa tai nussiessa puolisoaan? Puhua kumppanin kanssa et mitä kuuluisi tehdä?
No yksi vaihtoehto olisi ollut vaikka tutustua siihen uuteen tyyppiin kunnolla. Nyt kävi vain todella hyvä tuuri, kun käytännössä tuntemattoman kanssa syttynyt kemia johtikin pysyvään ja ilmeisesti toimivaan suhteeseen. Valtaosa "kivannäköisistä ohikulkijoista" ei todellakaan ole niitä, joiden kanssa suhde onnistuisi, eikä vielä kuukauden tunteminen ole edes sinkulle normaalisti syy tehdä elämäänsä koskevia isoja päätöksiä. Mutta kukin tavallaan tietysti. Itse en ehkä ymmärrä tätä senkään vuoksi, että itse en edes ihastuisi johonkin rando
Jep, vuodenkin sinkkuna viihtynyt tajuaa että tässä on ollut kyse aivan lotosta. On oikeasti melko vaikeaa löytää ihminen jonka kanssa sopii yhteen. Pitkässä suhteessa olevat kyllästyneet ihmiset saa noita romanttisia päähänpinttymiä tuntemattomista ja luulevat että kyseessä on joku kohtalo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oliko lapset minkä ikäisiä , kun erosivat ? On kyllä ollut todella pommi miehelle hei haluan eron. Kaikki ollut hyvin ja sitten todetaan nyt löysin paremman miehen.
Varmasti pettymys. Mutta siinä että jättää parisuhteen ei ole mitään väärää.
Muistakaa naiset tämä kun olette viimeisimmillänne raskaana ja mies pakkaa laukkunsa.
Juu, jokainen tekee näissä asioissa valintansa ja elää sen seurausten kanssa. Eihän sille mitään voi. Ketään ei voi eikä tule pakottaa jäämään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis voiko näin käydä kelle vain, säikähdin oikein ajatusta! Että joku hulluus iskee, näen jonkun random miehen jossain ja marssin pussaamaan sitä ja haluan sen jälkeen erota? Tosi hurja ajatus, jos ei sitä pystykään estämään mitenkään, kokee jonkun kemiallisen jutun aivoissa?? Terv. nimim. 24 v oltu rauhassa nykyisessä suhteessa
Puolisosi voi vaikka kuolla huomenna, ja sinun pitäisi vaan selvitä. Elämä on.
Älä yritä puolustella.
Mietin vain, miten ihmisille yksi tavallinen erotarina on niin suuri järkytys. Missä kuplassa tuollaisen naivismin onnistuu säilyttämään?
Ei se mikään järkytys ole. Tuntuu vain vaikealta ymmärtää, miksi joku haluaisi tulla noin kyseenalaisella tarinalla erikseen julkisuuteen. Itsekritiikin puute ilmeisesti aika leimaava piirre.
Jos nämä ihmiset olisivat olleet onnellisia pitkissä liitoissaan, eivät olisi niin vaan rakastuneet toisiin ihmisiin. Niin se vaan on. Eli aikaisemmat parisuhteet ovat olleet ihan ok, mutta ovat rakastaneet puolisoitaan enää ystävä/sukulaistasolla, eivät tunteneet parisuhderakkautta johon paljon muutakin kuin ihan ok olla yhdessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis voiko näin käydä kelle vain, säikähdin oikein ajatusta! Että joku hulluus iskee, näen jonkun random miehen jossain ja marssin pussaamaan sitä ja haluan sen jälkeen erota? Tosi hurja ajatus, jos ei sitä pystykään estämään mitenkään, kokee jonkun kemiallisen jutun aivoissa?? Terv. nimim. 24 v oltu rauhassa nykyisessä suhteessa
Puolisosi voi vaikka kuolla huomenna, ja sinun pitäisi vaan selvitä. Elämä on.
Älä yritä puolustella.
Mietin vain, miten ihmisille yksi tavallinen erotarina on niin suuri järkytys. Missä kuplassa tuollaisen naivismin onnistuu säilyttämään?
Uskollisessa parisuhteessa.
Etkö muuta näe kuin oman parisuhteesi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis voiko näin käydä kelle vain, säikähdin oikein ajatusta! Että joku hulluus iskee, näen jonkun random miehen jossain ja marssin pussaamaan sitä ja haluan sen jälkeen erota? Tosi hurja ajatus, jos ei sitä pystykään estämään mitenkään, kokee jonkun kemiallisen jutun aivoissa?? Terv. nimim. 24 v oltu rauhassa nykyisessä suhteessa
Puolisosi voi vaikka kuolla huomenna, ja sinun pitäisi vaan selvitä. Elämä on.
Tuohan on ihan eri asia kuin se, että "suhde voi päättyä ihan mistä tahansa syystä koska vain". t. Eri
No mutta sehän voi!
Ei voi. Kirjoitin tuolla jo aiemmin, että suhteessä pysyminen tai suhteen lopettaminen eivät ole mitään ennakoimattomia luonnonlakeja, vaan niihin vaikuttavat monet asiat (kuten ihmisen erilaiset tarpeet, motiivit, persoona, yms), ja pääsääntöisesti henkisesti tasapainoisten kohdalla nämä ovat myös ennakoitavissa ja ymmärrettävissä olevia, kohtalaisen loogisia asioita. Jos joku päättääkin erota, ei se tapahdu "ihan mistä tahansa syystä", vaan lopulta eropäätös on useimmiten usean asian summa, ja ihan hyvin analysoitavissa. Ei se ole mikään ennakoimaton impulssi, joka vain syntyy tyhjästä.
Vierailija kirjoitti:
Monikin pariskunta elää yhdessä ilman suurta kipinöintiä yhdessä ihan vaan lasten vuoksi.
Kysyn myös onko jatkuva kipinöinti edes normaalia? Mun mielestä sellainen alkuhuuman jatkuminen on enemmän poikkeus kuin sääntö. Osa vaihtaa jatkuvasti kumppania pysyäkseen siinä. Vetovoimaa ja tyydyttävää seksielämää voi olla vaikka ei olisikaan jatkuvasti himot päällä vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen. Kuka niin hormonikimppu on?
Vierailija kirjoitti:
Jos nämä ihmiset olisivat olleet onnellisia pitkissä liitoissaan, eivät olisi niin vaan rakastuneet toisiin ihmisiin. Niin se vaan on. Eli aikaisemmat parisuhteet ovat olleet ihan ok, mutta ovat rakastaneet puolisoitaan enää ystävä/sukulaistasolla, eivät tunteneet parisuhderakkautta johon paljon muutakin kuin ihan ok olla yhdessä.
No ei ihan näinkään. Ihminen voi kyllä sinänsä olla onnellinen myös olemassaolevassa suhteessaan, mutta jokin tarve hänellä kuitenkin on, joka ei olemassa olevassa tilanteessa täyty. Useimmiten toki olemassa olevasta suhteesta on jokin kipinä kadonnut, minkä vuoksi hakee sitä muualta, mutta joskus syy voi olla ihan vain oman itsetunnon, naiseuden/mieheyden pönkitys, seksuaalinen kokeilunhalu tai jokin seksuaalinen täyttymätön tarve, vaihtelunhalu, tms.
Lehtijuttu teki surulliseksi kylmästi jätettyjen puolisoiden takia. Osoitus kahden tyypin itsekeskeisyydestä. Toisaalta molemmat tyypit ammateissa, joissa vaaditaan kyynärpäätaktiikkaa ja röyhkeyttä, joten käytös siviilissä sen mukaista. Tuon rouvan voi kuvitella tähtäävään myyntityössään aina haluamaansa päämäärään. Suhde pysyy varmasti kasassa, kun rouva vaan jaksaa sitten kasikymppisenä olla vetreässä kunnossa. Toivottavasti jätetyt kumppanit ovat päässeet elämässään eteenpäin. Toimittajalta olisi eettisesti perusteltua haastatella myös jätettyjä puolisoita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis voiko näin käydä kelle vain, säikähdin oikein ajatusta! Että joku hulluus iskee, näen jonkun random miehen jossain ja marssin pussaamaan sitä ja haluan sen jälkeen erota? Tosi hurja ajatus, jos ei sitä pystykään estämään mitenkään, kokee jonkun kemiallisen jutun aivoissa?? Terv. nimim. 24 v oltu rauhassa nykyisessä suhteessa
Puolisosi voi vaikka kuolla huomenna, ja sinun pitäisi vaan selvitä. Elämä on.
Älä yritä puolustella.
Mietin vain, miten ihmisille yksi tavallinen erotarina on niin suuri järkytys. Missä kuplassa tuollaisen naivismin onnistuu säilyttämään?
Uskollisessa parisuhteessa.
Oletko koskaan kuullut tällaisesta? Minä olen.
Vierailija kirjoitti:
Nainen oli ollut edellisessä suhteessaan 18? vuotta ja mieskin lähes 10v. En kyllä ihan väittäisi kovin impulsiivisiksi ihmisiksi, koska jos olisivat niin ei noin pitkiä parisuhteita olisi alla.
Jos noin pitkän parisuhteen heittää tuosta vain roskiin niin on kyllä hyvin impulsiivinen ihminen.
Pitkiin suhteisiin mahtuu kaikenlaisia vaiheita. Aina toinen ei ole se maailman huomaavin kumppania, kyse on sitoutumisesta ja tahtomisesta. Ei kukaan vahingossa "rakastu" toiseen. Himoa voi olla, mutta kyllä se on täysin tietoinen päätös päästää toinen tunnetasolla lähelleen ja etääntyä samalla omasta puolisostaan. Ei todellakaan voi arvostaa tuollaista toimintaa. Erota voi, mutta ilman kolmansia osapuolia, kunnioittamalla yhteistä elämää entisen puolison kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis voiko näin käydä kelle vain, säikähdin oikein ajatusta! Että joku hulluus iskee, näen jonkun random miehen jossain ja marssin pussaamaan sitä ja haluan sen jälkeen erota? Tosi hurja ajatus, jos ei sitä pystykään estämään mitenkään, kokee jonkun kemiallisen jutun aivoissa?? Terv. nimim. 24 v oltu rauhassa nykyisessä suhteessa
Puolisosi voi vaikka kuolla huomenna, ja sinun pitäisi vaan selvitä. Elämä on.
Tuohan on ihan eri asia kuin se, että "suhde voi päättyä ihan mistä tahansa syystä koska vain". t. Eri
No mutta sehän voi!
Ei voi. Kirjoitin tuolla jo aiemmin, että suhteessä pysyminen tai suhteen lopettaminen eivät ole mitään ennak
Sinä et näe kenenkää pään sisään. Moni on tullut liitossaan yllätetyksi. Se voi käydä ohan oikeasti kenelle tahansa. Yhdestäkään ihmisestä tai parisuhteesta ei ole lopullisia takeita. Jos on, elämme (yleensä naisia alistavassa) totalitarismissa. Minä valitsen vapauden minä tahansa päivänä ja suon sen muille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nainen näki miehen pari kertaa, vulva päätti miten edetään.
Ei mitään uutta.
Tuollaisiahan naiset nykyisin on.
suurin osa tämän ketjun kirjoittajista on meitä naisia. Ja suurin osa ovat juttua vastaan.
No ehkä jotain toivoa vielä on?
Vierailija kirjoitti:
Pitkiin suhteisiin mahtuu kaikenlaisia vaiheita. Aina toinen ei ole se maailman huomaavin kumppania, kyse on sitoutumisesta ja tahtomisesta. Ei kukaan vahingossa "rakastu" toiseen. Himoa voi olla, mutta kyllä se on täysin tietoinen päätös päästää toinen tunnetasolla lähelleen ja etääntyä samalla omasta puolisostaan. Ei todellakaan voi arvostaa tuollaista toimintaa. Erota voi, mutta ilman kolmansia osapuolia, kunnioittamalla yhteistä elämää entisen puolison kanssa.
Sitten syytettäisiin että erotaan ns. ilman syytä. Eiköhän jokainen saa päättää kenen kanssa jakaa tai ei jaa elämäänsä ihan vapaasti.
No yksi vaihtoehto olisi ollut vaikka tutustua siihen uuteen tyyppiin kunnolla. Nyt kävi vain todella hyvä tuuri, kun käytännössä tuntemattoman kanssa syttynyt kemia johtikin pysyvään ja ilmeisesti toimivaan suhteeseen. Valtaosa "kivannäköisistä ohikulkijoista" ei todellakaan ole niitä, joiden kanssa suhde onnistuisi, eikä vielä kuukauden tunteminen ole edes sinkulle normaalisti syy tehdä elämäänsä koskevia isoja päätöksiä. Mutta kukin tavallaan tietysti. Itse en ehkä ymmärrä tätä senkään vuoksi, että itse en edes ihastuisi johonkin random ohikulkijaan, tuskinpa edes kiinnostuisin ulkonäön perusteella. Mutta vaikka niin kävisi, niin kyllä sitä nyt vähän haluaisi tutustua ennen kuin tekee päätöksiä.