Voisiko joku selittää, miksi lapsille annetaan kuvaamataidosta numeroksi 6, vaikka laosi on tehnyt kaikki tehtävät
Minkä ihmeen takia tällaisia numeroita jaetaan taideaineissa. Muuten koulussa kiitettävästi pärjäävä lapsi saa kuvaamataidosta todistukseen 6 - siitäkin huolimatta, että on tehnyt kaikki tehtävät.
Kommentit (209)
Vierailija kirjoitti:
Minäkin ihmettelen. Pitäisi saada 10 sillä että on tehnyt kaikki tehtävät.
Miksi? Ei sitä muissakanaan oppiaineissa, ainakaan omana aikanani teki kaikki tehtävät. - Mutta itse kysymykseen, niin minä saattaisin uteliaisuudesta pyytää opettajalta perusetlut, jokaiselle. arvosanalle, josta en itse olisi aivan vakuuttunut sen oikeellisuudesta.
Ei niitä arvosanoja hihasta vedetä; ei ainakaan pitäsi vetää. Ei kuvaamataidossa tai missään muussakaaan taide/itseilmaisu -oopiaineessa
Yleisemmin Ihan yhtä iso, ellei isompi ongelma on jos tai kun oppilaille saatetaan antaa perusteetta liian hyvä arvosana.
Esimerkiksi syrjäisemmillä seuduilla on saatettu antaa oppilaalle parrempi -jopa useampi arvosana (ei seiska vaan yhdeksän) arvosanaksi, jotta oppilas voisi paremmin päästä haluamaansa jatko-opiskelupaikkaan. Ei nuorille näin saa valehdella ja pettää!
Uskovainen mies
Entisenä lukuaineissa lahjakkaana lapsena ja taito/taideaineissa vähän huonompana ihmettelen ajatusta, että taito/taideaineita ei saisi arvioida samoin kuin lukuaineitakin. Onhan kaikilla oppilailla oikeus saada hyviä arvosanoja niistä asioista, joissa he tosiaan ovat hyviä. Kukaan ei voivottele miten matematiikan arvosanat tappavat oppilaan kiinnostuksen matematiikkaan, mutta kuviksessa pitäisi osallistumisen riittää? Jollekulle lukuaineissa heikolle oppilaalle taitoaine voi olla ainoa, josta saa kiitettävän arvosanan.
Jotkut vaan ovat lahjakkaita piirtämään. Toiset eivät ehkä ole yhtä lahjakkaita mutta joillakin on piirroksissaan hyvää värinkäyttöä ja "sitä jotakin". Toiset pystyvät vetämään suoran viivan ihan pelkällä kädellä tai heillä on hyvä hahmotuskyky piirtää esim. kuutioita tai vastaavia.
Ilmeisesti tällä kuutosen saaneella ei ole mitään näistä.
Vierailija kirjoitti:
Minusta kuviksesta, käsitöistä, musiikista ja liikunnasta ei pitäisi antaa numeroita ollenkaan! Tappaa kaiken oppimisen ilon.
P. S. Itse sain joskus käsitöistä kuutosen. Olin 8- vuotias. Arvaa, olenko "käsityöihminen" aikuisena?
Eli ei pitäisi antaa palautetta? Sitähän numerot on. Kaikki on yhtä hyviä, kunnes koulun jälkeen hakee töihin ja selviää että kaikki ei olekaan yhtä hyviä ja syrjäytyy, koska on paska joka ei osaa mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sekoilee tunnilla, ei noudata tehtävänantoa vaikka tehtävät on tehty, tehtävät on tehty huolimattomasti. Onhan näitä.
No ei varmasti sekoile.
Näin vastaa usein juuri huoltaja, jonka lapsi sekoilee tunneilla. Kielletään ongelma.
Arvosanaan 6 kannattaa kysyä opettajalta perusteet. Toki on voinut tapahtua virhekin.
Mun lapsi on surullinen, että saa liikunnasta 7 todistukseen. Muuten on 9-10 arvosanat. Hoikka lapsi, on osallistunut tunneille ja saanut paljon plussaa wilmassa. Ei mitään kielteisiä merkintöjä. Mutta 7!
Nämä taitoaineet pitäisi arvioida vain 'suoritettu'.
Vaarallista, että liikunnan (tai musiikin/kuviksen/käsityön) riemu tapetaan näin. Ei, et ole taitava siinä.
Työt täytyy tehdä innostuneesti ja kavereita täytyy kehua ja kannustaa.
Valitettavasti arvosteluun vaikuttaa moni muu asia kuin pelkkä osaaminen.
Nykyään oppiaineiden nimet pitäisi kirjoittaa "kuvaamataito ja innostuneisuus" "matematiikka ja temperamentti" "äidinkieli ja sosiaaliset taidot" jne jne..
Meillä oli hieno taidetta ymmärtävä kuvisope. Rakensin rumaa pienoismallia kuin iisakin kirkkoa, opettaja onneksi ymmärsi dadan päälle ja lopputulos oli kyllä vaikuttava omastakin mielestäni
Vierailija kirjoitti:
Mun lapsi on surullinen, että saa liikunnasta 7 todistukseen. Muuten on 9-10 arvosanat. Hoikka lapsi, on osallistunut tunneille ja saanut paljon plussaa wilmassa. Ei mitään kielteisiä merkintöjä. Mutta 7!
Nämä taitoaineet pitäisi arvioida vain 'suoritettu'.
Vaarallista, että liikunnan (tai musiikin/kuviksen/käsityön) riemu tapetaan näin. Ei, et ole taitava siinä.
Hoikka vai heikko? Se punkero lapsikin voi olla voimakas ja urheilullinen.
Täältä löydät kriteerit, jos lapsesi on yläkoululainen. Näitä on open noudatettava. Seitsemännellä luokalla annetaan päättöarviointi kuvataiteen osalta. Pitkillä valinnaisilla voi annettua arvosanaa korottaa.
https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/Perusopetuksen%20p%C3%…
Tiedätkö Ap, millaisia arvosanoja lapsesi luokkatoverit saivat kuviksesta? Ehkä opettaja on tiukka kautta linjan. Joka tapauksessa kysyisin opelta tarkemmin kriteereistä, jos ja kun asia mietityttää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta kuviksesta, käsitöistä, musiikista ja liikunnasta ei pitäisi antaa numeroita ollenkaan! Tappaa kaiken oppimisen ilon.
P. S. Itse sain joskus käsitöistä kuutosen. Olin 8- vuotias. Arvaa, olenko "käsityöihminen" aikuisena?
Samaa mieltä! Ja ei se sitä tarkoita, etteikö opetettaisi ja annettaisi palautetta, kriittistäkin.
Moniko aikuinen menisi keväällä vaikka jumppaan tai maslautuneille, jos nyt syksyn jälkeen todettaisiin, että " olet seiska". No niinpä.
Minä sain laulukokeesta aina seiskan koska olin ujo ja arka ja lauloin hiljaa.
Aikuisena en ole kehdannut laulaa, sillä pidän itseäni huonona laulajana niiden seiskojen takia.
Vierailija kirjoitti:
Mun lapsi on surullinen, että saa liikunnasta 7 todistukseen. Muuten on 9-10 arvosanat. Hoikka lapsi, on osallistunut tunneille ja saanut paljon plussaa wilmassa. Ei mitään kielteisiä merkintöjä. Mutta 7!
Nämä taitoaineet pitäisi arvioida vain 'suoritettu'.
Vaarallista, että liikunnan (tai musiikin/kuviksen/käsityön) riemu tapetaan näin. Ei, et ole taitava siinä.
Lasten liikuntataidoissa on suuria eroja. Ei se niille liikunnallisesti lahjakkaille ole oikein, jos kaikilla lukee vain suoritettu. Taito siinä missä matikkakin. Samalla logiikalla voisi kieltä matikan arvosanat. Kyllä lapsi pitää totuttaa totuuteen. Siihen missä hän on hyvä ja missä ei niin hyvä. Se on ensiaskelia maailmaan, jossa osaamisen eroilla on paljon suurempia vaikutuksia kuin numero todistuksessa. Hänen pitää joskus olla sinut sen kanssa että osaamisen erot vaikuttaa: työllistymiseen, tuloihin, pariutumiseen, arvostukseen jne.
Taideaineissakin niiden töiden arviointiperusteluiden taustalla on se tekninen osaaminen ja sen soveltaminen. Jos teoriassa on puhuttu kultaisesta leikkauksesta, väriopista, pointillismista, perspektiivistä tai valojen ja varjon käyttämisestä, niin niitä pitäisi pystyä soveltamaan siinä omassa tekemisessä.
Kasin-ysin tasoon ei tarvitse olla luonnonlahjakkuus (tosin kympin suoritus yleensä taideaineissa edellyttää sitä omaa lahjakkuutta ja kiinnostusta aiheeseen), mutta jos vaan toistaa mekaanisesti tehtävänannon mukaisen minimin, niin ei sillä kovin korkeaa arvosanaa voi antaa, jos oppilas ei lukuvuoden aikana osoita omaksuneensa niitä opetettuja asioita ja pystyvänsä tuomaan niitä siihen omaan ilmaisuunsa.
Vierailija kirjoitti:
Minusta kuviksesta, käsitöistä, musiikista ja liikunnasta ei pitäisi antaa numeroita ollenkaan! Tappaa kaiken oppimisen ilon.
P. S. Itse sain joskus käsitöistä kuutosen. Olin 8- vuotias. Arvaa, olenko "käsityöihminen" aikuisena?
Itellä liikunta ja kuvis oli ainoa mistä sain hyvän numeron, 9. Muuten sain seiskaa kaikista muista. Oli kiva fiilis saada ees joistain muu kuin tyydyttävä!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun lapsi on surullinen, että saa liikunnasta 7 todistukseen. Muuten on 9-10 arvosanat. Hoikka lapsi, on osallistunut tunneille ja saanut paljon plussaa wilmassa. Ei mitään kielteisiä merkintöjä. Mutta 7!
Nämä taitoaineet pitäisi arvioida vain 'suoritettu'.
Vaarallista, että liikunnan (tai musiikin/kuviksen/käsityön) riemu tapetaan näin. Ei, et ole taitava siinä.
Hoikka vai heikko? Se punkero lapsikin voi olla voimakas ja urheilullinen.
Hoikka mutta lihaksikas. Ei heikko.
Opettaja oli sanonut, että lapsi on hieman ujo tai arka liikuntatunneilla. Ei kai sosiaalisuus voi olla liikuntanumeron perusteena?
Vierailija kirjoitti:
Minä kyllä kysyisin rakentavaan sävyyn opettajalta.
No kyllä sen 6 suorituksen näkee niistä töistä. Kun se on täynnä pääjalkaisia niin fiksummat tajuaa että se 6 on ihan hyvä numero noista töherryksistä. Eli ne "äitilasit" silmiltä ja objektiivisuutta mukaan.
T: 6 kuvaamataidosta saanut, eikä taidot tosiaankaan korkeammalle riitä
Vierailija kirjoitti:
Taideaineissakin niiden töiden arviointiperusteluiden taustalla on se tekninen osaaminen ja sen soveltaminen. Jos teoriassa on puhuttu kultaisesta leikkauksesta, väriopista, pointillismista, perspektiivistä tai valojen ja varjon käyttämisestä, niin niitä pitäisi pystyä soveltamaan siinä omassa tekemisessä.
Kasin-ysin tasoon ei tarvitse olla luonnonlahjakkuus (tosin kympin suoritus yleensä taideaineissa edellyttää sitä omaa lahjakkuutta ja kiinnostusta aiheeseen), mutta jos vaan toistaa mekaanisesti tehtävänannon mukaisen minimin, niin ei sillä kovin korkeaa arvosanaa voi antaa, jos oppilas ei lukuvuoden aikana osoita omaksuneensa niitä opetettuja asioita ja pystyvänsä tuomaan niitä siihen omaan ilmaisuunsa.
Muttakun Jenni-Erica ja Veeti pettyy siihen ettei olekaan kaikessa maailman paras!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun lapsi on surullinen, että saa liikunnasta 7 todistukseen. Muuten on 9-10 arvosanat. Hoikka lapsi, on osallistunut tunneille ja saanut paljon plussaa wilmassa. Ei mitään kielteisiä merkintöjä. Mutta 7!
Nämä taitoaineet pitäisi arvioida vain 'suoritettu'.
Vaarallista, että liikunnan (tai musiikin/kuviksen/käsityön) riemu tapetaan näin. Ei, et ole taitava siinä.
Hoikka vai heikko? Se punkero lapsikin voi olla voimakas ja urheilullinen.
Hoikka mutta lihaksikas. Ei heikko.
Opettaja oli sanonut, että lapsi on hieman ujo tai arka liikuntatunneilla. Ei kai sosiaalisuus voi olla liikuntanumeron perusteena?
Todellakin voi! Esimerkiksi joukkuelajeissa on otettava toiset huomioon, toimittava joukkueena ja kannustettava toisia. Pitää hyväksyä, jos toinen on parempi kuin itse. Yksilölajeissakin nuo pätevät.
Samaa mieltä! Ja ei se sitä tarkoita, etteikö opetettaisi ja annettaisi palautetta, kriittistäkin.
Moniko aikuinen menisi keväällä vaikka jumppaan tai maslautuneille, jos nyt syksyn jälkeen todettaisiin, että " olet seiska". No niinpä.