Lue keskustelun säännöt.
Voisiko joku selittää, miksi lapsille annetaan kuvaamataidosta numeroksi 6, vaikka laosi on tehnyt kaikki tehtävät
19.12.2023 |
Minkä ihmeen takia tällaisia numeroita jaetaan taideaineissa. Muuten koulussa kiitettävästi pärjäävä lapsi saa kuvaamataidosta todistukseen 6 - siitäkin huolimatta, että on tehnyt kaikki tehtävät.
Kommentit (209)
Jos on opetettu vaikka perspektiiviä tai vastavärejä, eikä hän ole osannut tehdä niitä. Työ on silloin väärin tehty, kun opetettavaa asiaa ei ole osattu. Samoin taidehistorian puoli, onko tunnistanut Halosen tai Gallen-Kallelan työt toisistaan jne. Jo alakoulun puolella opetetaan kuvaamataitoa, ei vain "piirretä".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On vaarallista, että kasvatuksen lähtökohdaksi on otettu innostaa kaikkeen valheellisilla kehuilla.
Ensinnäkin, valheelliset kehut vesittää oikeiden kehujen arvon. Toisekseen, lapsi ei pysy kartalla totuudesta. Kolmanneksi, hän joskus tajuaa että häntä on kusetettu.
Itse sain esimerkiksi liikunnasta vain 8, vaikka pelasin joukkueessa jäkkiekkoa, harrastin lentopalloa, salibandyä jne. ENkä ollut mitenkään huono.
Golfia sm-tasolla harrastava sai 10, vaikka lihaskuntotesteissä, cooperissa ja noin yleisesti ei menestynyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työnsä/toimintansa ei ole ilmeisesti vastannut parempaan arvosanaan oikeuttavia arviointiperusteita. Ellei virhe kyseessä.
Taidetta ei voi tuolla tavalla arvioida, vaikka olisi miten peruskoulun kuvisope
Ai taidekouluissa ei voi antaa opiskelijoille suoritetuista kursseista arvosanoja, kun taidetta ei voi arvioida?
Eiköhän siellä päde ihan samat säännöt kuin muillakin tunneilla. Jokaisella aineella on omat tavoitteensa, joihin opiskelijan osaamista, tekemistä, tuntityöskentelyä, tehtävänannon noudattamista, kotitehtäviä, oppimiskehitystä jne. mitataan. Sitten on tietysti opettajista kiinni, että mitä arvostavat ja arvottavat noista päämääristä eniten.
T: Taidealan ammattilainen
Vierailija kirjoitti:
Minä kyllä kysyisin rakentavaan sävyyn opettajalta.
Ruotelista kiinni ja lärviin, alkaa numero muuttumaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta kuviksesta, käsitöistä, musiikista ja liikunnasta ei pitäisi antaa numeroita ollenkaan! Tappaa kaiken oppimisen ilon.
P. S. Itse sain joskus käsitöistä kuutosen. Olin 8- vuotias. Arvaa, olenko "käsityöihminen" aikuisena?
Samaa mieltä! Ja ei se sitä tarkoita, etteikö opetettaisi ja annettaisi palautetta, kriittistäkin.
Moniko aikuinen menisi keväällä vaikka jumppaan tai maslautuneille, jos nyt syksyn jälkeen todettaisiin, että " olet seiska". No niinpä.
Opetetaanko niillä tunneilla oikeasti mitään? Ei meille ainakaan opetettu, paria poikkeusta lukuunottamatta. 3 luokan opettaja oli kiinnostunut kuvataiteista. Hän opetti oikeita tekniikoita ja kannusti. Lukion liikunnanopettaja opetti miten juostaan ja miten potkaistaan palloa.
Muuten vain sanottiin, että pitää piirtää tai maalata, mutta ei kerrottu miten se pitäisi tehdä. Annettiin vesivärit ja käskettiin hakea vettä kuppiin. Sitten vain maalaamaan.
Liikuntatunnillakin vain huudettiin, että pitää heittää palloa pidemmälle. "Heitä kierittämällä" . En edes tiennyt mitä se tarkoittaa.
Se on sama kuin matematiikassa annettaisiin vain tehtäviä ja käskettäisiin laskemaan.
Onko lapsi oikeasti surullinen, jos todistuksessa on huono arvosana? En muista omilta kouluvuosilta että ne huonoja arvosanoja saaneet lapset olisivat olleet surullisia siitä, vaikka osalla oli arvosanat huonoja melkein joka aineessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun lapsi on surullinen, että saa liikunnasta 7 todistukseen. Muuten on 9-10 arvosanat. Hoikka lapsi, on osallistunut tunneille ja saanut paljon plussaa wilmassa. Ei mitään kielteisiä merkintöjä. Mutta 7!
Nämä taitoaineet pitäisi arvioida vain 'suoritettu'.
Vaarallista, että liikunnan (tai musiikin/kuviksen/käsityön) riemu tapetaan näin. Ei, et ole taitava siinä.
Hoikka vai heikko? Se punkero lapsikin voi olla voimakas ja urheilullinen.
Hoikka mutta lihaksikas. Ei heikko.
Opettaja oli sanonut, että lapsi on hieman ujo tai arka liikuntatunneilla. Ei kai sosiaalisuus voi olla liikuntanumeron perusteena?
näyttäisi olevan myös kuvaamataidossa, kun katsoi niitä arvostelukriteereitä.
Vierailija kirjoitti:
Työt täytyy tehdä innostuneesti ja kavereita täytyy kehua ja kannustaa.
Valitettavasti arvosteluun vaikuttaa moni muu asia kuin pelkkä osaaminen.
Nykyään oppiaineiden nimet pitäisi kirjoittaa "kuvaamataito ja innostuneisuus" "matematiikka ja temperamentti" "äidinkieli ja sosiaaliset taidot" jne jne..
Täähän kuulostaa hyvältä! On oikein hyvä opettaa, että elämässä voi ottaa myös muut ihmiset huomioon. Mulla on työkaveri, joka tappaa kaikkien elämäniloan valittamalla koko ajan kaikesta! Olisipa tälle opetettu, että ei riitä, että osaa tehdä asiat hyvin, pitää myös pyrkiä ottamaan muut huomioon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No miten se lapsi piirtää ap??
Ihan rehellisesti?
Jos lapsen on pitänyt piirtää esim mallista maljakko, niin onko se tehnyt melkein Kansallismuseoon sopivan teoksen?
Vai uskomattoman (suoraan sanottuna) ruman kuvan, jota ei maljakoksi tunnista?
Itse en osannut lapsena yhtään piirtää, en silti ihmetellyt miksi sain hissasta kymppejä enkä kuviksesta....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta kuviksesta, käsitöistä, musiikista ja liikunnasta ei pitäisi antaa numeroita ollenkaan! Tappaa kaiken oppimisen ilon.
P. S. Itse sain joskus käsitöistä kuutosen. Olin 8- vuotias. Arvaa, olenko "käsityöihminen" aikuisena?
Samaa mieltä! Ja ei se sitä tarkoita, etteikö opetettaisi ja annettaisi palautetta, kriittistäkin.
Moniko aikuinen menisi keväällä vaikka jumppaan tai maslautuneille, jos nyt syksyn jälkeen todettaisiin, että " olet seiska". No niinpä.
Opetetaanko niillä tunneilla oikeasti mitään? Ei meille ainakaan opetettu, paria poikkeusta lukuunottamatta. 3 luokan opettaja oli kiinnostunut kuvataiteista. Hän opetti oikeita tekniikoita ja kannusti. Lukion liikunnanopettaja opetti miten juostaan ja m
Ainakin meillä (siitä on jo suht kauan aikaa) kuvamaataidossa opetettiin hyvin vähän. Perspektiivistä vähäsen mutta siinäpä se tais sitten ollakin. Loput tunneista oli sitten tyyliin. "suunnitelkaas vaikka levynkansi", "piirtäkää maisema".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eivät opettajat näitä kriteerejä keksi omasta päästään. Ne löytyvät yläkoulun osalta googlettamalla päättöarvioinnin kriteerit. Eli täältä: https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/Perusopetuksen%20p%C3%…
Täältä voi käydä lukemassa uusimmat kohta voimaan tulevat kriteerit kuudennelle luokalle.
https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/Perusopetuksen%20arvos…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työnsä/toimintansa ei ole ilmeisesti vastannut parempaan arvosanaan oikeuttavia arviointiperusteita. Ellei virhe kyseessä.
Taidetta ei voi tuolla tavalla arvioida, vaikka olisi miten peruskoulun kuvisope
Ai taidekouluissa ei voi antaa opiskelijoille suoritetuista kursseista arvosanoja, kun taidetta ei voi arvioida?
Eiköhän siellä päde ihan samat säännöt kuin muillakin tunneilla. Jokaisella aineella on omat tavoitteensa, joihin opiskelijan osaamista, tekemistä, tuntityöskentelyä, tehtävänannon noudattamista, kotitehtäviä, oppimiskehitystä jne. mitataan. Sitten on tietysti opettajista kiinni, että mitä arvostavat ja arvottavat noista päämääristä eniten.
T: Taidealan ammattilainen
Ala-asteelta on pitkä matka taidekouluun.
Taiteen arvosteluista on tehty mielenkiintoinen tutkimus.
Siinä havaittiin, että kun tunnetun taiteilijan nimi liitettiin opiskelijan työhön, sai se työ hyvät arvostelut.
Mutta kun tunnetun taiteilijan työhön liitettiin opiskelijan nimi, sai työ huonot arvostelut. Se oli mm. lapsellinen ja teknisesti kömpelö.
Sitten kun nimet vaihdettiin tauluissa, myös arvostelut muuttuivat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmettelen tuota. Jos tekee tunnilla mitä pyydetään, vaikkei osaisikaan niin 8 olisi se numero. Laittaisin koululle selvityspyynnön, voihan tuolla olla taustalla jotain muuta vaikka huono käytös tms.
Mitä opettaja vastaa tähän kysymykseen?
Kai sinä älyät kysyä opettajalta etkä kuvittele, että hän vastaa juuri sinun lapsesi numeroon tällä palstalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sekoilee tunnilla, ei noudata tehtävänantoa vaikka tehtävät on tehty, tehtävät on tehty huolimattomasti. Onhan näitä.
No ei varmasti sekoile.
Listasinkin tuossa vain esimerkkejä, en tarkoittanut että kaikki automaattisesti koskisivat tyttöä. Hohhoijaa.
Mistä sä sen tytön pieraisit?
Naurattaa kun aikuiset ihmiset vänisevät miten se että ei saanut helppoa kymppiä kuviksesta tai liikunnasta tappoi kiinnostuksen aineeseen. Numerolla taitaa olla enemmän merkitystä nyt vanhemmalle kuin lapselle itselleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun lapsi on surullinen, että saa liikunnasta 7 todistukseen. Muuten on 9-10 arvosanat. Hoikka lapsi, on osallistunut tunneille ja saanut paljon plussaa wilmassa. Ei mitään kielteisiä merkintöjä. Mutta 7!
Nämä taitoaineet pitäisi arvioida vain 'suoritettu'.
Vaarallista, että liikunnan (tai musiikin/kuviksen/käsityön) riemu tapetaan näin. Ei, et ole taitava siinä.
Hoikka vai heikko? Se punkero lapsikin voi olla voimakas ja urheilullinen.
Hoikka mutta lihaksikas. Ei heikko.
Opettaja oli sanonut, että lapsi on hieman ujo tai arka liikuntatunneilla. Ei kai sosiaalisuus voi olla liikuntanumeron perusteena?
Todellakin voi! Esimerkiksi joukkuelajeissa on otettava toiset huomioon, toimittava joukkueena ja kannuste
Liikunta on se, jossa pärstäkerroin vaikuttaa numeroon enemmän kuin missään muussa aineessa. 7 on ollut tavallinen numero oppilaalle, joka oli vakiokalustoa kunnan edustusjoukkueessa niin yksilö- kuin joukkuelajissa. Sen sijaan 9 saivat ne, jotka jaksoivat ihailla opettajaa riippumatta liikuntasuorituksista. Ei liene vaikea arvata, että kyse oli tyttöjen liikunnasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun lapsi on surullinen, että saa liikunnasta 7 todistukseen. Muuten on 9-10 arvosanat. Hoikka lapsi, on osallistunut tunneille ja saanut paljon plussaa wilmassa. Ei mitään kielteisiä merkintöjä. Mutta 7!
Nämä taitoaineet pitäisi arvioida vain 'suoritettu'.
Vaarallista, että liikunnan (tai musiikin/kuviksen/käsityön) riemu tapetaan näin. Ei, et ole taitava siinä.
Hoikka vai heikko? Se punkero lapsikin voi olla voimakas ja urheilullinen.
Hoikka mutta lihaksikas. Ei heikko.
Opettaja oli sanonut, että lapsi on hieman ujo tai arka liikuntatunneilla. Ei kai sosiaalisuus voi olla liikuntanumeron perusteena?
Sosiaalisuus ei, mutta jos ei:
-uskalla hiihdossa laskea alamäkiä, kun voi kaatua
-pallopeleissä ottaa syöttöä vastaan, kun pallo voi osua
-pituushypyssä hypätä, kun alushiekka voi sotkea vaatteet
-paritanssissa tulla tanssiotteeseen parin kanssa
Jne. Niin opettajalle jää aika vähän näyttöä lapsen liikuntataidoista ja asenteesta. Tällöin ei oikein hyvää numeroa voi antaa, jos siihen vielä lisätään se, että laukoo ongelmansa ääneen ja näin kannustaa muitakin olemaan osallistumatta, niin numero 6 on ihan oikea.
Kannattaa kysyä opettajalta perusteita rakentavassa sävyssä. 6 tuntuu oudolta, jos lapsi on tehnyt kaikki tehtävät parhaansa mukaan. Seiskan vielä ymmärtäisi tällaisessa tapauksessa, jos lapsen taidot eivät vain riitä parempaan, mutta 6 tarkoittaa taideaineissa jo yleensä sitä, että ei edes yritä kunnolla.
Jos kysymyksessä on alakoululainen, niin silloin voi kyllä todeta, että kaikkien luokanopettajien pätevyys ei vain riitä kaikkien taideaineiden arvosteluun.