Lue keskustelun säännöt.
Muita, joille kauppaan lähtö ottaa koville?
On taas niin vaikeaa. Pahinta, jos joku puolituttu tulee kyselemään tyhmiä. Pakko kuitenkin lähteä, koska kirjastossakin pitää käydä.
Kommentit (203)
No en minäkään kaupassa käymisestä varsinaisesti nauti, se on vähän kuin työssäkäyminen ja muutkin kotityöt (ylläri). Siinä se menee kuitenkin arjen lomassa, pyrin kuitenkin suunnittelemaan mahdollisimman paljon etukäteen ettei tarvitse joka päivä kaupassa rampata. Ei minua siellä ärsytä kanssaihmiset, miksi ärsyttäisi, eivät he ole minulle mitään tehneet...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En pidä kassajonoista, hidasta ja pakasteet sulaa. Olen onnellinen tästä Prisman kerää ja skannaa -uudistuksesta, keräät, skannaat ja maksat omassa tahdissa, helpottaa sekä kassojen että asiakkaiden oloa.
Vierailija kirjoitti:
En mene ostoksille seurustelemaan niin että se on vain heippa ja sillä selvä jos johonkin törmää.
minä juttelen tuntemattomien kanssa, asun Hgissä
Vierailija kirjoitti:
En pidä kassajonoista, hidasta ja pakasteet sulaa. Olen onnellinen tästä Prisman kerää ja skannaa -uudistuksesta, keräät, skannaat ja maksat omassa tahdissa, helpottaa sekä kassojen että asiakkaiden oloa.
käytän itsepalvelukassaa yleensä,
Ei ota koville, mutta meillä kun se maksaa kuka menee ei aina jaksaisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onhan se rankkaa. Onneksi vain kerran kuussa käyn. On täältä erämaasta niin pitkä matka meloa ja kävellä mennee 12h suuntaansa.
Eipä oikeastaan ota koville enää. Mieheni on opettanut minut rauhassa katselemaan eri tuotteita ja keskittymään siihen ostisten tekemiseen mielenkiinnolla.
Vanhemmillani oli kunnon päähenkilösyndrooma ja kävivät toisessa kaupungissa kaupassa "kun ihmiset tuijottaa ja arvostelee!!" ei kestäneet siis lähikaupassa sitä että joku tuttu sanoo moi, koska "mitä sekin vahtaa ja kyttää mitä me ostetaan ja menee juoruamaan!!"
Kauppareissut heidän kanssaan kasvaessa olivat hele vetin raskaita koska äiti ja isä selostivat mitä kukakin heidän mielestään minusta ajattelee ja suuttuivat omista kuvitelmistaan minulle (???), sitten aivoni oppivat tuottamaan tätä ihan itse ja mielessäni kuului "tuokin aattelee että oot läski !!" "ollaan sitä niin kovaa esittämässä terveellistä ruokavaliota mutta salaattien alla on makkaraa hahhhah!!"- kommenttiraita aikuisuuteen asti vaikka olisinkin ollut yksin liikkeellä. Onneksi olen kasvanut siitä eroon. Olivat todella kiukkuisia ja ahdistuneita narisijoita kaupassa aina ja pysäköintikin oli ihan yhtä hätää. Rahasta ei ollut pulaa koskaan mutta saatiin siitäkin tehtyä itkua ja hampaiden kiristystä kun JOUDUTTIIN OSTAMAAN TAAS lapsille ruokaa :(
Kuka oikeasti oli se arvostelija ja juoruaja? He ihan itse. Kaikki vastaantulijat rumia, tyylitajuttomia moukkia jotka ostavat vääriä tavaroita!!! Mutta itku hätä kitinä alkaa ei me uskalleta ostaa tuota tavaraa kun ei tiedetä onko muilla, mitä ne ajattelee!!!
Joillain ihmisillä mieli etsii vastoinkäymisiä pelkästään ja sitten niitä voivotellaan ja harmitellaan, ympärille ei nähdä, kaikki on vaikeaa ja raskasta. Kaikki ihmiset on tiellä ja vastustajia. Voi ja sitten ne kassit pitää kantaa kotiin ja sitten pitää ja harmin harmi. Portaissakin hengästyy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen tilannut viikon ruoat kotiinkuljetuksena jo 10 vuotta. Vaatteetkin tilaan vaan netistä. Aika harvoin kaupassa tulee käytyä.
Ja loput Temusta, eiks sieltä voi tilata vaikka naisen, sellaisen Kiina version eli se o enempi sellane muovinen...?:)
Äkkiseltään kun tätä ketjua vilkaisee, niin ehkä niillä on suurin ongelma kaupassakäynnin suhteen kuin töidenkin ja muiden kanssakohtaamisten... Toki osa ihmisistä on pienellä paikkakunnalla ja osa isommalla, mutta kuitenkin. Olen itse hyvin pieneltä paikkakunnalta kotoisin ja nyt asun yhdessä niistä isoimmasta, ihan samalla tavalla käyn kaupassa kuin muutkin. En ymmärrä miten näin arkisesta asiasta joku voi tehdä ongelman itselleen, toki jos joskus ei huvita niin onhan nykyään lähettipalveluita. Sinne kauppaan kun voi mennä arkisena itsenään, ei onneksi tarvitse pukeutua kuten Broadwayn teatterin ensi-iltaan jne. Pakollisia arkiaskareita, kuten siivous jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Parit oluet tarvii aina ottaa, että jaksaa lähtee kauppaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En mene ostoksille seurustelemaan niin että se on vain heippa ja sillä selvä jos johonkin törmää.
minä juttelen tuntemattomien kanssa, asun Hgissä
Määkin lörpöttelen mielelläni, kaikki ei aina ymmärrä meikäläisiä, kattovat pitkään...asun Valkeakoskella...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minulla ottaa ohimoon. Ei tosin mitkään puolitutut vaan ne prkl hinnat. Valmiiksi jo tatti otsassa kun sinne on vihdoin pakko mennä.
Olen aiemmin tykännyt shoppailla, mutta nyt se on pakkopullaa selkä- ja polvikipujen vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
Parit oluet tarvii aina ottaa, että jaksaa lähtee kauppaan.
Älä huoli, hyvä kalja on joskus ihan paikallaan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo. Pitää pukeutua, joskus jopa käydä suhkussa yms. Kotona oo aina toppi ja pikkarit jalassa.
Miks ihmeessä ap käyt siellä kirjastossa.Olen jo 10 vuotta lukenut e- kirjoja tai kuunnellut äänikirjoja .Nyt on valtakunnallinen E kirjasto.Jos ei sie oo jotain kirjaa tilaan lähi kirjastoautoon ja nappaan sieltä.Ei kaupassakaa tarvi käydä.tilaa ruuat kotiin.
Vierailija kirjoitti:
Pahinta on toiset ihmiset, en edes muista milloin viimeksi ei olisi ollut jonkin kylähullun tai juoppolallin järjestämää selkkausta tai jopa useampaa per reissu. Korona-aikana viimeisetkin tulivat pöpeiksi.
Asutko Itä-Helsingissä ?
Ai että, mua ei vähääkään ole koskaan kiinnostanut mitä muut ajattelee meidän ostoksista.
Mutta mitä kaupassa käyntiin tulee- tilaamme nykyään kerättynä tai kotiin toimitettuna lähimmästä prismasta.
Ihan eri fiilis käydä ostamassa vaikka lapsille joulukalenterit ja viikonlopulle sipsipussi ilma sitä tunnin kärrytörttöilyä. Ah miten rentoa mennä ilman listaa ja mitätänäänsyötäisiin- arpajaisia sinne hakemaan vain se pari täydennystavaraa.
Miten kaupassa käymisestä joku saa taiottua suurenkin ongelman? Koskeeko sama myös kampaajalla, hierojalla, pankissa jne käymistä?
Parasta olisi, ettei tarvitsisi syödä lainkaan. Oppisi elämään nälässä, tai oppisi olemaan tuntematta nälkää. Ei tartteis stressata ruokaostoksista ja kaupassa käymisestä. Eikä tartteis tuskailla ruuan hintojen takia. Kun aina joutuu ostamaan kehnon palkan takia kaikkea halpaa, kun taas kaikkeen sellaiseen, mikä maistuis ihanalta, kuten lohi ja kaikki ihanat vihannekset, ei ole varaa.
Joskus ärsyttää, jos ei työpäivän jälkeen muutenkaan jaksais. No, helpotin asiaa vähentämällä kaupassa käyntiä ja yritän tehdä ruokaostokset kerran viikkoon. Vaatekaupoissa on kivempi kierrellä.