Lue keskustelun säännöt.
Masennuksen kanssa eläminen
15.12.2023 |
"Elikkäs" nyt on tapahtunut sen verran ikävä asia, että en usko masennukseni lakkaavan koskaan. Masennuslääkkeitä en halua syödä, ja töitä pitäisi jaksaa tehdä. Olisiko kenelläkään vinkkejä jaksamiseen? En odotakaan että olisin kovin energinen, minulle riittäisi kun jaksaisin hoitaa välttämättömät asiat. Niin että voisi jatkaa elämää edes jotenkin.
Kommentit (138)
Hanki ap diagnoosiksi ahdistuneisuushäiriö jos masennus ei kelpaa. Pääsee saikulle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisitko ap jäädä sairauslomalle? Mietin jos olisit vähän aikaa sairauslomalla ja sitten vaikka osittaisella sairauspäivärahalla?
Sairauslomalla yrittäisit saada liikunnan ja ravitsemuksen kuntoon. Minusta silloin pitäisi jäädä sairauslomalle, jos ei jaksa muuta kuin tehdä työpäivän.
Ohis: millä diagnoosilla sairaslomalle???
No lääkärihän sen diagnoosin tekee, esim masennusdiagnoosin. Ihan turha luulla etteikö ap:llä sitä voisi olla, siis ettei osaisi itse diagnosoida itseään. Tuskin lääkäri vain yhtäkkiä pongaa ihmisistä jonkun masennuksen eli lääkärille hakeudutaan juurikin kuin epäillään masennusta, lääkäri tekee testit ja jututtaa --> diagnoosi. Pitäisin ihmeenä että ihminen pitäisi itseään masentuneena ja lääkäri toteaisi ettei ole. No ehkä työuupumus voi aiheuttaa samantapaisia oireita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä sinulla on lääkkeitä vastaan? Itse en edes uskalla ajatella niiden lopettamista kun muistelen kuinka syvässä kuilussa kävin joku vuosi sitten.
Mahdolliset sivuvaikutukset huolestuttavat. Ja haluan kokea tämän ilman lääkkeitä, koska muuten jäisin miettimään, millaista tämä olisi ollut ilman lääkkeitä. Sitä paitsi en ole oikein jaksanut mennä lääkäriin, ja rahat ovat sen verran vähissä että ei ole varaa maksaa lääkärissä käymisestä. Ja jos saa jonkun masennusdiagnoosin, niin tunnetusti siitä voi olla haittaa myöhemmin.
ap
Onko siis diagnosoitu lainkaan masennusta? Mistä päädyit että olis se?
Ei ole diagnoosia, mutta minulla on tapana kutsua tällaista mielentilaa sanalla masennus. Voisi sitä sanoa nyt s
Googlaa reaktiivinen masennus. Voisiko olla sitä?
Psychedelic ayahuasca works against severe depression, study finds
https://edition.cnn.com/2018/07/03/health/ayahuasca-depression-study-pa…
We found evidence of rapid antidepressant effect after a single dosing session with ayahuasca when compared with placebo. Depression severity changed significantly but differently for the ayahuasca and placebo groups.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hanki ap diagnoosiksi ahdistuneisuushäiriö jos masennus ei kelpaa. Pääsee saikulle.
En ole yhtään ahdistunut. En edes pysty tuntemaan ahdistusta enää. Se onkin tämän asian hyvä puoli.
ap
Jos kerrran toivo on jo menetetty, mikset kokeilisi lääkkeitä? Mitä väliä? Ei elämä ole minkään arvoista jos on vaan masentunut. Mistä se sitten enää on pois kokeilla lääkkeitä? Jos ne vaikka auttaisivat
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eli pystytkö tekemään töitä? Ja jos et mutta mahdollisesti lääkityksellä pystyisit niin miksi et kokeilisi lääkitystä? Ei niitä tarvitse syödä jos ei olekaan se toimiva ratkaisu. Jos mitkään normaalit eli liikunta, syöminen eivät auta niin ei kannata lääkityksen mahdollisuutta sulkea pois.
Aina voi vitkutella, kunnes on siinä tilanteessa hakeakko ammattiapua vai päättääkkö päivänsä. Minä olen ollut siinä tilanteessa enkä voi suositella. Jos on keskivaikea tai vaikea masennustila, niin harvoin se siitä ajan kanssa helpottaa, ellei masennukselle ole joku selkeä ulkoinen tekijä mikä poistuu vaikuttamasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Osta katukaupasta Diapamia. Telegramista löytää hyvin myyjän eikä jää näin tietoja Kantaan.
Miten telegramista löytää?
Vierailija kirjoitti:
Jos kerrran toivo on jo menetetty, mikset kokeilisi lääkkeitä? Mitä väliä? Ei elämä ole minkään arvoista jos on vaan masentunut. Mistä se sitten enää on pois kokeilla lääkkeitä? Jos ne vaikka auttaisivat
En koe tilannetta ihan tuolla tavalla.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ksm 88 valmiste on hyvä luonnon lääke masennukseen.
MItähän se tämäkin on kun ei edes Google tunne tuommoista?
En nyt jostain syystä pysty vastaamaan kaikkiin viesteihin normaalisti. Jos yritän vastata, niin välillä siihen lainaukseen tulee aivan eri viesti ja vielä sillä tavalla että kirjaimet ovat allekkain...
Mutta kun joku tuossa kysyi voiko tämä olla reaktiivinen masennus, niin sitä tämä selvästikin on. Masennuin välittömästi, kun se ikävä asia kesällä tapahtui. Ja tietysti, kun tilanne paheni tällä tavalla, niin se ei ole ainakaan parantanut mielialaani.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ksm 88 valmiste on hyvä luonnon lääke masennukseen.
MItähän se tämäkin on kun ei edes Google tunne tuommoista?
Hups, KSM66 piti kirjoittamani.
https://www.google.fi/search?q=ksm66&sca_esv=591244276&source=hp&ei=hYV…
Vierailija kirjoitti:
Eli pystytkö tekemään töitä? Ja jos et mutta mahdollisesti lääkityksellä pystyisit niin miksi et kokeilisi lääkitystä? Ei niitä tarvitse syödä jos ei olekaan se toimiva ratkaisu. Jos mitkään normaalit eli liikunta, syöminen eivät auta niin ei kannata lääkityksen mahdollisuutta sulkea pois.
Pystyn tekemään, mutta työtehoni on aikaisempaa heikompi, ja siksi olen saanut liian vähän palkkaa eivätkä rahat tahdo riittää elämiseen. Sen takia tässä kyselen tällaisia. Niin ja on muitakin asioita, joita pitäisi saada tehdyksi, ja ne tuppaavat jäämään nyt tekemättä.
Lääkkeet eivät taida edes vaikuttaa heti, joten niistä ei nyt aivan pian olisi hyötyä vaikka söisinkin niitä.
ap
Vierailija kirjoitti:
Odotan koska tulee ne "liikunta ja terveellinen ruokavalio" -opastukset.
Niin siis tästähän ei pääse yli eikä ympäri: terveellinen ruokavalio on kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin perusta. Korostan nimenomaan raudan, D-vitamiinin ja B-ryhmän vitamiinien merkitystä. Raudanpuutteisena olin ahdistunut ja uneton, joten omakohtaisesti koettu tämäkin.
Liikkuminen tuottaa endorfiineja, jotka kohottavat mielialaa. Tämä myös omakohtaisesti koettu.
Pois oman pään sisältä ja katse ulospäin! Hyväntekeväisyys- ja avustustyöt toimivat minulla.
Puhuin yhden tutun pastorin kanssa, ja hän sanoi että tällainen on ihan normaalia surua ja että eivät muutkaan surevat jaksa tehdä asioita. Kai se on niinkin, mutta sen tietäminen ei ratkaise näitä jaksamisongelmia. Enhän minä kuitenkaan koko loppuelämääni voi lääkkeitä syödä.
ap
Vierailija kirjoitti:
Mitä sinulla on lääkkeitä vastaan? Itse en edes uskalla ajatella niiden lopettamista kun muistelen kuinka syvässä kuilussa kävin joku vuosi sitten.
Masennuslääkkeitä/mielialantasaajia ei ole tarkoitus syödä loppuelämää. Ne ovat ikään kuin antibiootti, auttavat akuuteimmasta olosta ulos ja jonkin ajan jälkeen voi katsoa kantaako omat jalat.
Tämä on virhe, jonka moni alan ammattilainen tekee.
Mielenterveystalosta löytyy omahoito-ohjelmia esim. masennukseen ja ahdistuneisuuteen. Tsemppiä!
Suru on eri kuin masennus! Pelkkä netin testi ei ole diagnoosi. Ethän sotke asioita?