Ajatelkaa miten kamalaa on lapsena odottaa jotain kivaa lelua lahjaksi ja sitten saa jonkun dementoituneen mumman tekemät kamalat villasukat

Ajatelkaa, kuinka kamalaa on lapsena odottaa jotain kivaa lelua lahjaksi, ja jouluaattona et saakaan mitään. Lahjan sai pikkuserkku.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pieneltä lapselta ei voi odottaakaan kovin suurta arvostusta ellei paketista löydy se eniten toivottu lelu. Vanhemmat taas todennäköisesti ovat kiitollisia kun lapset pysyvtä lämpöisinä ja lapsi toennäköisesti saa kuitenkin niiden villasukkien lisäksi karkkipussin joka on sitten lapselle mieluisampi lahja. Itsekään en pienenä osannut arvostaa pehmeitä paketteja, mutta nykyään omatekoiset viilasukat on kyllä aina se paras lahja ja myös eniten käytössä. 

 

Ne ovat myös vankien toivotuin lahja.

😄

Villasukat oli aina se yksi eniten ilahduttaneista lahjoista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän hyvin, mitä ap tarkoittaa. Kyllä yhdet tai kahdet villasukat ovat hyviä, mutta itse sain yläaste- ja lukioikäisenä joka joulu useat. Jo tuolloin jalkani koko oli sama kuin nyt aikuisena ja näitä villasukkia on niin paljon, etten todennäköisesti elä niin pitkään, että saisin kaikki ne käytettyä. Minulla oli jo tietyt harrasteet yläkoulu- ja lukioikäisenä (mm. tekniikkalegot, matematiikka ja ohjelmointi yms.) ja pyysin näihin liittyviä asioita, joista oli tarkat speksit. En saanut koskaan, vaan tuli näitä villasukkia, joita on varmaan 3-4 ihmiselämäksi.

 

Ja paljonko ne sinun haluamasi lahjat olisivat maksaneet? 

Halvimmillaan vähemmän kuin ne langat niihin sukkiin.

Ap on selvästi niitä, joilla on se trauma jäänyt. Suurimmalla osalla on onneksi sen verran kunnolliset vanhemmat, että hommaa lapsilleen lahjoja, joten kukaan ei traumatisoidu yksistä sukista. 

Ei se siitä Ap, ei se siitä.

Tulet olemaan ikuisesti tuollainen. NPD.

Meitä kyllä koko perhettä surettaa, kun meille aina villasukkia kutonut täti on dementoitunut eikä enää pysty sukkia tekemään. Lapset aina iloitsi sukkapaketeistaan, se kuului jouluun. Täti on vasta seitsemänkymppinen ja oli aktiivinen ihminen, mutta näköjään kutominen, liikunta, lukeminen ja muu aivoja virkistävä toiminta ei kaikkia suojaa sairastumiselta :( 

Lapsen on hyvä oppia myös kestämään pettymyksiä koska aina ei elämässä kaikki mene niinkuin elokuvissa mutta jos vanhemmat niin onnettomia riepuja etteivät edes halua parantaa omaa elämänlaatuaan että saisivat edes silloin tällöin hankittua jälkikasvulleen lahjaksi jotain tämän toivomaansa niin kaikki kostotoimenpiteet voi kohdistaa sinne omiin vanhempiinsa joiden vastuulla on sekä oma että lapsensa hyvinvointi ja onnellisuus. 

Vierailija kirjoitti:

Olen 39v ja mummon tekemät villasukat on ainoita joululahjoja jotka on käytössä vielä vuosikymmeniä saamisen jälkeen. Rauha hänen muistolleen

Mulla taas on mummin kutomat lapaset. Mummi lähti ikuisuuteen 20 vuotta sitten, mutta lapaset ovat yhä kuin uudet. 

Vierailija kirjoitti:

Meitä kyllä koko perhettä surettaa, kun meille aina villasukkia kutonut täti on dementoitunut eikä enää pysty sukkia tekemään. Lapset aina iloitsi sukkapaketeistaan, se kuului jouluun. Täti on vasta seitsemänkymppinen ja oli aktiivinen ihminen, mutta näköjään kutominen, liikunta, lukeminen ja muu aivoja virkistävä toiminta ei kaikkia suojaa sairastumiselta :( 

Ei tosiaan suojaa. Dementia voi olla periytyvää lajia.

Nythän lapset voivat vuorostaan lahjoittaa kivalle tädille jotain itse tehtyä.

Miksei lapsen isä osta lapselleen kaikkia niitä tavaroita, mitä lapsi on toivonut? Pitäisikö miesten vähän ryhdistäytyä tuon suhteen?

Ap on oikeassa. Kun mumma ei anna joululahjaksi yhtään mitään, vaan reissaan lastenlasten ostamattomien joululahjojen arvosta pitkin Eurooppaa, niin lapsenlapsi on koko loppuikänsä onnellinen. Jouluna ei tosin tule mitään lahjoja, mutta sekin on parempi kuin huono lahja.

Miksi aloitetaan jouluviikko ilkeilemällä vanhemmille naisille? Nainen on naiselle susi.

En pitänyt vaatelahjoista lapsena. Enkä pidä niistä vieläkään, osaan yli kuusikymppisenä hankkia itse omat vaatteeni. Jos ette tiedä, että lahjan saaja haluaa vaatelahjan, niin älkää sellaista antako. 

Minun molemmat mummoni olivat pienituloisia eläkeläisiä. Heillä oli molemmilla n 20 lastenlasta. Ei todellakaan odotettu mitään hienoja lahjoja. Itse asiassa olisi ollut kaikin puolin reilumpaa että he eivät olisi lahjoja edes ostaneet. Ja tämän tajusin jo 10 vuotiaana. 

Tämäkin osoittaa, että alimpia eläkkeitä pitää nostaa!

(Saa lapsenlapsille lahjat ostettua:)

Tämä ap on tyyppi, joka on neulonut muutamatkin villasukat lahjaksi sukulaisilleen ja pelkää nyt, etteivät nämä tykkää niistä. Hän haluaa vahvistusta lahjaidealleen. 

Ole ap ihan rauhassa. Väliäkö sillä, vaikka eivät tykkäisikään sinun lahjapaketistasi. Olethan antanut kuitenkin jotakin, kun ei muutakaan annettavaa sinulla ollut kuin villasukat. Ihan hyvä lahja se on. 

Tämän palstan perusteella jäänyt moni kiittämätön nulikka kurittamatta ennen Joulua. Mihin maailma on mennyt. 

Vierailija kirjoitti:

Tämä ap on tyyppi, joka on neulonut muutamatkin villasukat lahjaksi sukulaisilleen ja pelkää nyt, etteivät nämä tykkää niistä. Hän haluaa vahvistusta lahjaidealleen. 

Ole ap ihan rauhassa. Väliäkö sillä, vaikka eivät tykkäisikään sinun lahjapaketistasi. Olethan antanut kuitenkin jotakin, kun ei muutakaan annettavaa sinulla ollut kuin villasukat. Ihan hyvä lahja se on. 

Ihmettelinkin, miks tää sama mamma aloittaa jo ainakin seitsemännen ketjun villasukka-aiheesta. 

Lasta ei tulisi suojella pettymyksiltä. Paapominen ja kaiken sen hankkiminen, mitä lapsi keksii haluta, tuottaa kamalaa jälkeä aikuisiällä.