Ajatelkaa miten kamalaa on lapsena odottaa jotain kivaa lelua lahjaksi ja sitten saa jonkun dementoituneen mumman tekemät kamalat villasukat

Mun lapset on sit vissiin poikkeustapauksia, kun innostuvat niistä villasukistakin ja pukevat heti jalkaan. Tietenkin he saa myös muita lahjoja, mutta kyllä mummon tai tädin tekemät sukat lämmittää mieltä ja varpaita pitkään. Ja joka vuosi tarttee uudet kun jalat lapsilla kasvaa vauhdilla. 

Olkaa tyytyväisiä että joku viitsii tehdä villasukat tai neuloa jotain lapsillenne. On se kumma nykyaikana että mitään ei arvosteta? Onko niin että on liikaa kaikkea jo ennestään, tai sitten on pennut kasvatettu aivan väärin. Tuolla menolla ja tavalla ei saada hyvää aikaan. Itsekäs ihminen ei tule pärjäämään tässä nykymaailmassa, tässä ajassa pitää olla joustavuutta ja älyä ottaa myös toiset arjessa huomioon, saatikka sittne jouluna ja se opetus lähtee jo nuoresta jotta on valmis ottamaan myös kolaukset vastaan. Joka tapauksessa- maailma opettaa kulkemaan hiljaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmisten pitää sitten kertoa mitä halutaan lahjaksi. Kun kysyy vanhemmiltakin, että mitähän se lapsi toivoisi joululahjaksi niin sanotaan, että en mä tiedä, en mä nyt osaa sanoa. 

Sitten pitää itse säveltää, ostan sitten leffalippuja ja kirjan tms. Olisi se kiva ostaa jotain mieluista. Ehkä lapsilla on kaikkea mitä he toivovat eikä osaa toivoa oikein mitään? 

Se on helppoa kun joku laittaa linkin, että esim. tällainen tai tällaiset kengät koko 38 - se on helppoa.

Nyt on vaara että esität joululahjatilausmenettelyä ! Ei kiitos.

Kyllä kiitos, mieluummin selkeä toive tai muutama lapselta tai lapsen vanhemmilta, kuin umpimähkään jotain mitä itseä huvittaa, mutta saattaa jäädä käyttämättä. Maailma hukkuu tavaraan, mihinkään tarpeettomaan en halua rahojani laittaa. Jos menisi liian kalliiksi tai hankalaksi niin tietenkin osaan avata suuni ja kysyä oisko muuta, mutta eipä ole semmoista tilannetta vielä tullut vastaan. 

Vanhempien asia on ostaa niitä toivottuja leluja ja muut saa laittaa mitä itse haluaa jos lasta haluaa muistaa.

Vierailija kirjoitti:

Olkaa tyytyväisiä että joku viitsii tehdä villasukat tai neuloa jotain lapsillenne. On se kumma nykyaikana että mitään ei arvosteta? Onko niin että on liikaa kaikkea jo ennestään, tai sitten on pennut kasvatettu aivan väärin. Tuolla menolla ja tavalla ei saada hyvää aikaan. Itsekäs ihminen ei tule pärjäämään tässä nykymaailmassa, tässä ajassa pitää olla joustavuutta ja älyä ottaa myös toiset arjessa huomioon, saatikka sittne jouluna ja se opetus lähtee jo nuoresta jotta on valmis ottamaan myös kolaukset vastaan. Joka tapauksessa- maailma opettaa kulkemaan hiljaa.

Niinhän me ollaankin, ap on vain joku lapsellinen provoaja levittämässä pahaa mieltä. 

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän hyvin, mitä ap tarkoittaa. Kyllä yhdet tai kahdet villasukat ovat hyviä, mutta itse sain yläaste- ja lukioikäisenä joka joulu useat. Jo tuolloin jalkani koko oli sama kuin nyt aikuisena ja näitä villasukkia on niin paljon, etten todennäköisesti elä niin pitkään, että saisin kaikki ne käytettyä. Minulla oli jo tietyt harrasteet yläkoulu- ja lukioikäisenä (mm. tekniikkalegot, matematiikka ja ohjelmointi yms.) ja pyysin näihin liittyviä asioita, joista oli tarkat speksit. En saanut koskaan, vaan tuli näitä villasukkia, joita on varmaan 3-4 ihmiselämäksi.

Laita hyvä kiertämään, lahjoita sukkia esim SPR:n Konttiin.

Vierailija kirjoitti:

Vanhempien asia on ostaa niitä toivottuja leluja ja muut saa laittaa mitä itse haluaa jos lasta haluaa muistaa.

Tietysti niitten muittenkin ois hyvä miettiä sitä lahjan saajaa, että tulee sellainen lahja joka on mieleinen ja käyttöä. Villasukat on toki hyvä ja käytännöllinen lahja useimmille, mutta ei niitäkään sellaiselle kannata tehdä joka ei koskaan villasukkia käytä.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aloittaja tuskin on lapsi, tai korkeintaan ehkä aikuislapsi

 

          Jäin ihmettelemään millä lailla dementoituneen isoäidin tekemät villasukat ovat huonompi lahja

          kuin tervejärkisen isoäidin tekemät. Aikuinen pääsee helposti eroon lahjasta, joka ei halunnut.

Sillä tavoin se eroaa, että mä Ap kunnioitan tervejärkistä enemmän, kuin dementoitunutta mummoa. Vaikka en kyllä tykkää kenestäkään heikommista ihmisistä yhtään. Eivät osaa mua miellyttää.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aloittaja tuskin on lapsi, tai korkeintaan ehkä aikuislapsi

 

          Jäin ihmettelemään millä lailla dementoituneen isoäidin tekemät villasukat ovat huonompi lahja

          kuin tervejärkisen isoäidin tekemät. Aikuinen pääsee helposti eroon lahjasta, joka ei halunnut.

Sillä tavoin se eroaa, että mä Ap kunnioitan tervejärkistä enemmän, kuin dementoitunutta mummoa. Vaikka en kyllä tykkää kenestäkään heikommista ihmisistä yhtään. Eivät osaa mua miellyttää.

Ap

Mitä??

Onko sinua heikompiakin vielä olemassa? Ei uskoisi!

Joka joulu tuli äitin hankkimat tai tekemät villasukat ja lapaset. Niin hyviä ei saa enää mistään, harmittaa. Nykyään langat neuleissa on huonolaatuisempia. Kyllä ne villavaatteet aina ihan tarpeeseen tuli ja käyttöön. Enemmän tympäsi lahjanuket, koska en tykännyt leikkiä nukeilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aloittaja tuskin on lapsi, tai korkeintaan ehkä aikuislapsi

 

          Jäin ihmettelemään millä lailla dementoituneen isoäidin tekemät villasukat ovat huonompi lahja

          kuin tervejärkisen isoäidin tekemät. Aikuinen pääsee helposti eroon lahjasta, joka ei halunnut.

Sillä tavoin se eroaa, että mä Ap kunnioitan tervejärkistä enemmän, kuin dementoitunutta mummoa. Vaikka en kyllä tykkää kenestäkään heikommista ihmisistä yhtään. Eivät osaa mua miellyttää.

Ap

 

Mitä??

Onko sinua heikompiakin vielä olemassa? Ei uskoisi!

Ap rähisee palstalla omat kuset housuissaaan, likaisissa vaatteissa ja räkä poskella. AP:n asunnossa haisee pieru ja oksennus. AP:n kroppaa kolottaa ja särkee. Ap on valtavan kateellinen köyhille ja vanhuksille, koska köyhillä ja vanhuksilla menee paremmin. Ap ei osaa ottaa vastuuta omasta elämästään ja itsestään sekä on riippuvainen muista ihmisistä. Ap kuvittelee, että muiden pitäisi muuttua, jotta ap:lla olisi parempi olla.