Lasten syyllistäminen joululahjatoiveissa

Ylipäätään Hopen kaltaisen toimijan (varsinkin kun toiminnasta paljastunut epärehellisyytä!) kannattaisi järjestää lahjapuu missä kattohinta toiveelle. Herää epäilys meneeko tonnin puhelin vähävaraiselle lapselle, ja ylipäätään mihin kukaan lapsi edes tarvitsee niin kallista puhelinta? Jos lapsi sen puhelimen saisi, olisiko se vain brassailuun/leuhkimiseen...? Verrattuna siihen, että olisi tarvinnut uuden puhelimen ja 150e Honor ihan ok laite jos tarvitsee vain puhelimen, ei egon nostattajaa tai vastaavaa.

Jos lapsella on harrastus mihin tarvitsee kunnon laitteen, moni järjestö tai muu toimija voi sen kustantaa jos perusteet on. Ajatellaan vaikka lasta joka innostunut valokuvaamisesta ja osoittanut harrastuneisuutta useiden vuosien ajan, ja kunnon kameralle tarve, niin Lionssit ym. usein auttavat tuollaisissa tilanteissa.

Ja kuinkahan paljon täällä oli just keskustelua siitä vääristyneestä kuvasta, joka vähävaraisilla on meistä hyvätuloisista. Miksi hyvätuloisuus olisi materialismia? Mun teinit toivoi suklaata, laturin ja urheiluvälineen, vaikka ei meillä ole yhtäkään iPadia, iPhonea, Pleikka vitosta tai merkkikamppeita.

Kustannan sitten rahoillani lapsilleni kulttuuria, elämyksiä ja kokemuksia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei niitä lapsia kai siinä syyllistetty, vaan heidän vanhempiaan, kun antavat laittaa epärealistisen toiveen. Sitten kun toive ei toteudu (tosi pieni todennäköisyys on, että joku ostaisi tonnin hintaisen jutun joulupuukeräyksestä) niin lapsi pettyy. Jos vanhemmat ohjaisivat toiveen hinnassa, niin se olisi paljon parempi lapsen kannalta. En tarkoita, ettei saisi toivoa kalliimpia (muutaman satasen) juttuja ollenkaan, mutta jos toivoo yli tonnin kännykkää, niin täytyyhän sen vanhemmilla olla tiedossa, että lapsi jää todennäköisesti ilman lahjaansa silloin

Kuka ostaa tuntemattomalle muutaman satasenkaan lahjan?

Kyllä minä voisin ostaa, jos olisin satavarma, että se menee sille lapselle/nuorelle. En vain luota näihin järjestöihin.

 

Just joo, niin varmaan 🙄

"Hyviä" selityksiä ja inhottavaa lasten halventamista!

Vierailija kirjoitti:

Hyväksyisin järkevät toiveet, kuten uusia vaatteita.

Entä jos toiveena on joku kallis merkkivaate onko se järkevämpi kuin vaikka puhelin? Onko ylipäätään järkevää ostaa vaatteita vähävaraisille lapselle, eikö ne pitäisi kuitenkin kustantaa yhteiskunnan jos huoltaja ei siihen kykene?

Vierailija kirjoitti:

Ja kuinkahan paljon täällä oli just keskustelua siitä vääristyneestä kuvasta, joka vähävaraisilla on meistä hyvätuloisista. Miksi hyvätuloisuus olisi materialismia? Mun teinit toivoi suklaata, laturin ja urheiluvälineen, vaikka ei meillä ole yhtäkään iPadia, iPhonea, Pleikka vitosta tai merkkikamppeita.

Kustannan sitten rahoillani lapsilleni kulttuuria, elämyksiä ja kokemuksia.

Hyvät on selitykset.... Juuri oli uutisissa juttua siitä, kuinka nimenomaan teidän rikkaiden penskat kiusaa köyhiä, kun heillä ei ole merkkivaatteita ja kalliita iPadeja jne.

Tuokin kommentti on just niin hurskastelua, että oikein ällöttää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei niitä lapsia kai siinä syyllistetty, vaan heidän vanhempiaan, kun antavat laittaa epärealistisen toiveen. Sitten kun toive ei toteudu (tosi pieni todennäköisyys on, että joku ostaisi tonnin hintaisen jutun joulupuukeräyksestä) niin lapsi pettyy. Jos vanhemmat ohjaisivat toiveen hinnassa, niin se olisi paljon parempi lapsen kannalta. En tarkoita, ettei saisi toivoa kalliimpia (muutaman satasen) juttuja ollenkaan, mutta jos toivoo yli tonnin kännykkää, niin täytyyhän sen vanhemmilla olla tiedossa, että lapsi jää todennäköisesti ilman lahjaansa silloin

Kuka ostaa tuntemattomalle muutaman satasenkaan lahjan?

Tai monelle tutullekaan. Saa olla aika tärkeä, läheinen ja rakas persoona. 

Pers aukisten kakarat vinkumassa ihan älyttömiä, jota en ostaisi omallenikaan.

Koen, että kritiikki on kohdistettu lähinnä keräysten järjestäjiin. Pidän useiden satojen eurojen lahjatoiveita haitallisina monesta näkökulmasta. Ensinnäkin on epäreilua, jos yksi toivoo lahjaksi iPhonea ja toinen, arkijärjellä varustettu lapsi vaikka lautapeliä. Kyse ei varmastikaan ole eroista niinkään haluissa, vaan siitä, mitä kukin kehtaa toivoa. Jo tästä syystä lahjoilla pitäisi olla hintakatto (joitakin kymppejä per lahja) ja jos mahdollista, niin sitten kaikki voivat saada useammankin paketin. Toiseksi ökylahjojen toivominen antaa sen kuvan, että lahjan toivoja ei olekaan vähävarainen. Tällainen epäilys vie keräyksestä uskottavuuden ja lahjoittajia (itseni mukaan lukien). Kolmanneksi en pidä hyvänä ajatuksena opettaa jo lapsille, että luksusta pitää saada annettuna ja ilmaiseksi. Lähipiirissäni hyvinkään ansaitsevien vanhempien lapset eivät saa tuosta vaan iPhoneja vaan peruspuhelimet riittää ja jos haluaa luksusta, saa sen eteen tehdä töitä. On hyvä oppia jo lapsena, että asioita harvoin saa ilmaiseksi. Tämä ei tarkoita sitä, että lasten pitäisi jäädä lahjoja vaille vaan sitä, että lahjojen tulisi olla järkevän hintaisia. Mielestäni on keräyksen järjestäjien vastuulla huolehtia siitä, että lasten toivomukset ovat kohtuullisia. Ja jos mitään muuta ei osaa toivoa kuin pleikkaria tai iPhonea niin ei todellakaan ole vähävarainen.

Vitsaa

Jos nyt tarvitaan kalliita merkkivaatteita ja kalliita puhelimia, onkohan 10 vuoden päästä edellytyksenä saada kavereita kultainen Rolex? Vai riittääkö hopeinen?

Vierailija kirjoitti:

2-vuotiaan iPad-toive... Tosi uskottavaa että lapsi itse osaa sellaista toivoa. 

Jos toivookin niin 2-vuotiaalle on pelkkä etu, jos ei sellaista saa. 2-vuotias ei tarvitse ipadia mihinkään.

Vierailija kirjoitti:

Jos nyt tarvitaan kalliita merkkivaatteita ja kalliita puhelimia, onkohan 10 vuoden päästä edellytyksenä saada kavereita kultainen Rolex? Vai riittääkö hopeinen?

Vaatiiko lapset normaalisti kavereilta lahjoja vielä aikuisena vaikka saisivat jouluna jotain extraa alaikäisiä? Ainakaan minulla ei ole tuollaista kokemusta. Pikemminkin niin päin että jos ovat saaneet haluavat myös ostaa sitä extraa (omien varojensa rajoissa) myös läheisilleen ja ehkä myös niille läheisimmille kavereilleen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja kuinkahan paljon täällä oli just keskustelua siitä vääristyneestä kuvasta, joka vähävaraisilla on meistä hyvätuloisista. Miksi hyvätuloisuus olisi materialismia? Mun teinit toivoi suklaata, laturin ja urheiluvälineen, vaikka ei meillä ole yhtäkään iPadia, iPhonea, Pleikka vitosta tai merkkikamppeita.

Kustannan sitten rahoillani lapsilleni kulttuuria, elämyksiä ja kokemuksia.

Hyvät on selitykset.... Juuri oli uutisissa juttua siitä, kuinka nimenomaan teidän rikkaiden penskat kiusaa köyhiä, kun heillä ei ole merkkivaatteita ja kalliita iPadeja jne.

Tuokin kommentti on just niin hurskastelua, että oikein ällöttää.

Minä taas olen ymmärtänyt, että tämä merkkivaatteilla "flexaus" on ihan eri porukoiden kuin "rikkaiden penskojen" harrastus.

Ällöttää nuo kinuajat, täysin irrallaan tästä maailmasta nuo toiveet. Olen kuullut, että näitä paketteja jaetaan  kaikille sossun asukkaille, vaikka asuisivat lukaaleissa ja saaneet jo monella tonnilla lahjoja. Ei kaikki sossun asiakkaat ole köyhistä perheistä. Kenties se näkyy toiveissakin, kun kerran pakko on joku toive ilmaista.

Eiköhän olisi parempi että noita toiveita ei kerrottaisi ollenkaan. Järjestöt sitten voivat itse päättää millä periaatteella lahjat jakavat toiveiden tai (rahallisen) samanarvoisuuden mukaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja kuinkahan paljon täällä oli just keskustelua siitä vääristyneestä kuvasta, joka vähävaraisilla on meistä hyvätuloisista. Miksi hyvätuloisuus olisi materialismia? Mun teinit toivoi suklaata, laturin ja urheiluvälineen, vaikka ei meillä ole yhtäkään iPadia, iPhonea, Pleikka vitosta tai merkkikamppeita.

Kustannan sitten rahoillani lapsilleni kulttuuria, elämyksiä ja kokemuksia.

Hyvät on selitykset.... Juuri oli uutisissa juttua siitä, kuinka nimenomaan teidän rikkaiden penskat kiusaa köyhiä, kun heillä ei ole merkkivaatteita ja kalliita iPadeja jne.

Tuokin kommentti on just niin hurskastelua, että oikein ällöttää.

Minä taas olen ymmärtänyt, että tämä merkkivaatteilla "flexaus" on ihan eri porukoiden kuin "rikkaiden penskojen" harrastus.

Niin se taitaa olla, valitettavasti. Kun ei ankeassa elamassa muuta ole niin laitetaan kaupan kalleimmat logoilla kuorrutetut rytkyt niskaan ja kartsalle. Kalliit vaatteet nostaa itsevarmuutta tuossa vaiheessa. Ja joillain tuo vaihe kestaa koko elaman. Tavallaan ymmarran sen logiikan ja tunteen kun itse olen pienituloisena elanyt suuremman osan elamaani.

Nuo kerayksien jarjestajat voisivat myos pitaa mielessa etta suurin osa potentiaalisista lahjoittajista ei ole erityisen rikkaita itsekaan. Suurin osa on ihan keskituloisia ja pienituloisiakin. Heilla on auttamisen halu mutta rajalliset rahavarat joten kauhean kalliit toiveet vain masentavat ja karkottavat ihmiset jotka tajuavat olevansa liian koyhia toteuttamaan esim kalliita elektroniikkatoiveita. 

En syytäkään lapsia vaan vanhempia, jotka kasvattavat lapsiansa tuollaiseen materialismiin. Ihmekös että kasvaa itsekkäitä ja empatiakyvyttömiä huonosti voivia nuoria, kun kaikki pitäisi saada eikä pettymyksiä kestetä. Kuolisin surusta, jos lapseni vinkuisi tuntemattomilta pädiä, eikä edes tajuaisi miten älytöntä se on.

"Heilla on auttamisen halu mutta rajalliset rahavarat joten kauhean kalliit toiveet vain masentavat ja karkottavat ihmiset jotka tajuavat olevansa liian koyhia toteuttamaan esim kalliita elektroniikkatoiveita."

Tämän takia itse suosin keräyksiä joihin voi lahjoittaa valitsemansa summan. Joulupuu-keräykseenkin lahjoitin netin kautta.

Iphoneja saa halvemmallakin, kuin 1000e. Varmasti tuohon keräykseen kelpaa tehdashuollettu käytetty. Ja varmasti sellainen kelpaisi köyhälle.

Lapselle hyvä opettaa ettei aina saa mitä haluaa. Lapsena kirjoitettiin joulupukille toivomuslista lahjoista ja lista jätettiin ikkunalle mistä tontut sen aina hakivat. Kymmenestä toiveesta ehkä kaksi toteutui sinnepäin ja aina oltiin riemusta soikeana kun paketteja avattiin 👍

M37