Miksi oma äitini aina tuputtaa leikkaamaan kauniit pitkät hiukseni?

Koska sä et osaa asettaa rajoja äidillesi ja sitten valitat muille, kun hän aina huomauttaa hiuksistasi. Sanot sille äidillesi, että tykkäät hiuksistasi etkä aio niitä pätkästä. Voit myös pyytää häntä lopettamaan jatkuvan huomauttelun tai kysyä suoraan miksi hän sitä koko ajan ehdottaa. Ei kannata kuitenkaan kysyä, jos olet epävarma ihminen etkä kestä hänen mahdollista vastaustaan.

On teillä akoilla ongelmat. Joo, ennen kuin joku alkaa haukkua tämän takia miehiä, niin kerron, että olen nainen.

Vierailija kirjoitti:

Koska sä et osaa asettaa rajoja äidillesi ja sitten valitat muille, kun hän aina huomauttaa hiuksistasi. Sanot sille äidillesi, että tykkäät hiuksistasi etkä aio niitä pätkästä. Voit myös pyytää häntä lopettamaan jatkuvan huomauttelun tai kysyä suoraan miksi hän sitä koko ajan ehdottaa. Ei kannata kuitenkaan kysyä, jos olet epävarma ihminen etkä kestä hänen mahdollista vastaustaan.

Luuletko, etten ole sanonut?

Äitisi varmaankin pitää enemmän lyhyistä hiuksista, jos hänellä itselläänkin sellaiset. Luultavasti ajattelee pitkien hiuksien rumentavan ja sen takia tuputtaa hiusten leikkuuta. 

Pitkät hiukset saa olla tosi paksut, että on kauniit ja sellaiset, jossa on jotain muotoa, esim. kiharat.

 

Mulla on melko paksut ja just pätkäisin pitkäksi polkkatukaksi pitkästä. Ja kyllä tämä on paljon parempi, helpompi muotoillakin ja ryhdikäs.

 

Usein näkee pitkää tukkaa, joka vain roikkuu tai on kiinni. Paljon kauniimpi on joku ryhdikäs kampaus ja lyhyempi malli. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska sä et osaa asettaa rajoja äidillesi ja sitten valitat muille, kun hän aina huomauttaa hiuksistasi. Sanot sille äidillesi, että tykkäät hiuksistasi etkä aio niitä pätkästä. Voit myös pyytää häntä lopettamaan jatkuvan huomauttelun tai kysyä suoraan miksi hän sitä koko ajan ehdottaa. Ei kannata kuitenkaan kysyä, jos olet epävarma ihminen etkä kestä hänen mahdollista vastaustaan.

Luuletko, etten ole sanonut?

No et selkeästi ole asettanut rajoja, kun äitisi jatkaa huomauttelua. Äitisi ei ota sinua tosissaan.

Vierailija kirjoitti:

On teillä akoilla ongelmat. Joo, ennen kuin joku alkaa haukkua tämän takia miehiä, niin kerron, että olen nainen.

Kyllä tuo aloitus kertoo enemmänkin aloittajan henkisistä kyvyistä.

Siksi äidin täytyy hienovaraisesti ohjailla ulkonäköönkin liittyvissä asioissa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska sä et osaa asettaa rajoja äidillesi ja sitten valitat muille, kun hän aina huomauttaa hiuksistasi. Sanot sille äidillesi, että tykkäät hiuksistasi etkä aio niitä pätkästä. Voit myös pyytää häntä lopettamaan jatkuvan huomauttelun tai kysyä suoraan miksi hän sitä koko ajan ehdottaa. Ei kannata kuitenkaan kysyä, jos olet epävarma ihminen etkä kestä hänen mahdollista vastaustaan.

Luuletko, etten ole sanonut?

No et selkeästi ole asettanut rajoja, kun äitisi jatkaa huomauttelua. Äitisi ei ota sinua tosissaan.

Olen sanonut suoraan " Pidän hiuksistani". Mitä muuta pitäisi sanoa?

Vierailija kirjoitti:

Tämä on varmaan joku sukupolvijuttu.

Minun äitini leikkasi aina tukkani potaksi tai korkeintaan polkaksi, kun olin lapsi. Vihasin sitä. Olisin halunnut pitkät hiukset, mutta äiti sanoi että noin ohuita hiuksia ei voi pitkänä pitää ja menisivät takkuunkin, joten täysi mahdottomuus.

Kasvatin heti pitkät hiukset, kun sain päättää asiasta. Ostin ensimmäisen hoitoaineenkin viikkorahoillani.

Nyt kun minulla on kaksi pientä tyttöä, teen heille ranskanlettejä, nutturoita ja kaiken maailman Frozen-kampauksia. Ei ole mitään ongelmia pitää hiuksia selvinä, kun pestään lähinnä hoitoaineella ja päivittäin tosiaan harjataan ja letitetään. Tytöt ovat mielettömän söpöjä hiuksineen.

Äiti kysyy edelleenkin joka ikisellä mummolakäynnillä, että koskas tytät pääsevät kampaajalle, jossa ensi kerran hiukset leikataan. Ei että hiuksia leikataan, HIUKSET leikataan.

Tuossa täytyy olla jotain pintaa syvemmä

Varo! Älä jätä lapsia kahden mummonsa luo! Kun tulet hakemaan, lapsilla saattaa olla pottakampaus.

Kiva teidän harakanpesiä katella. Saksilla olis töitä. 

Tämä on joku sukupolvijuttu. Mun suvun vanhemmilla naisilla on kaikilla lyhyt tukka ja permanentti..... Myös minun tukkani äiti leikkasi väkisin lyhyeksi, kun olin jotain 11 vuoden vanha. Se oli kamala.....itsepäinen karkea hius sojotti pystyssä  kuin peikolla joka aamu ja sen siivoksi laittamiseen meni kamalasti aikaa. Saman pakotti pikkusiskolleni. Ja sama ilmiö hänellä. Minua ei yläasteella enää mutsin kanssa kampaajalle saatu, maksoin kampaajat kesätyörahoistani että sain päättää itse hiuksistani.

Olen nyt 53 v ja paksu kihara tukka ulottuu takapuolen alle saakka. Enkä leikkaa sitä lyhyeksi. Värjäilen sitä silloin tällöin ja luottokampaajalla käyn hoitamassa että pysyy siistinä ja latvat joustavina.  Yöksi letitän sen. Hiuksia on niin paljon, että pystyn alastomana peittämään niillä itseni. Puoliso tykkää.

Siskollakin on selkään ulottuva tukka eikä aio leikata.....Laita kuule toisesta korvasta ulos ja tokaise vaikka, että "mikä pakkomielle sulla on tuohon tukan leikkuutukseen? Anna mulle hiusrauha!"

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska sä et osaa asettaa rajoja äidillesi ja sitten valitat muille, kun hän aina huomauttaa hiuksistasi. Sanot sille äidillesi, että tykkäät hiuksistasi etkä aio niitä pätkästä. Voit myös pyytää häntä lopettamaan jatkuvan huomauttelun tai kysyä suoraan miksi hän sitä koko ajan ehdottaa. Ei kannata kuitenkaan kysyä, jos olet epävarma ihminen etkä kestä hänen mahdollista vastaustaan.

Luuletko, etten ole sanonut?

No et selkeästi ole asettanut rajoja, kun äitisi jatkaa huomauttelua. Äitisi ei ota sinua tosissaan.

Olen sanonut suoraan " Pidän hiuksistani". Mitä muuta pitäisi sanoa?

Että lopettaa leikkaamisesta puhumisen, sillä et aio niitä leikata.

Kukin pitäköön mitä tukkaa haluaa. Mutta yleisenä huomiona pitkä tukka ei sovi monelle ja on sikäli yliarvostettu.

Joko hiuslaatu on liian heikko ja ohut (varsinkin suomalaisella perimällä), rasvoittuu ja kärsii latvoista, vetää auki roikkuessaan piirteitä alaspäin ja kiinni ollessaan saa kaljun vaikutelman.

Nyt on muodissa ranskalainen ja italialainen polkka, joka sopii hyvin monelle. Se tuo nostetta poskipäihin ja on helppo pestä sekä saada ilmavaksi pyöröharjalla föönaamalla.

Mutta kuten sanoin, pitäkää mitä haluatte. Mitäpä se on muilta pois. 

Vierailija kirjoitti:

Kukin pitäköön mitä tukkaa haluaa. Mutta yleisenä huomiona pitkä tukka ei sovi monelle ja on sikäli yliarvostettu.

Joko hiuslaatu on liian heikko ja ohut (varsinkin suomalaisella perimällä), rasvoittuu ja kärsii latvoista, vetää auki roikkuessaan piirteitä alaspäin ja kiinni ollessaan saa kaljun vaikutelman.

Nyt on muodissa ranskalainen ja italialainen polkka, joka sopii hyvin monelle. Se tuo nostetta poskipäihin ja on helppo pestä sekä saada ilmavaksi pyöröharjalla föönaamalla.

Mutta kuten sanoin, pitäkää mitä haluatte. Mitäpä se on muilta pois. 

 

En tajua tuota iänikuista polkkatukkatuputusta. Ranskalainen tai olkoon vaikka azerbaidžanilainen polkka on tylsin hiusmalli ikinä, ei pysy kunnolla kiinni, mutta on kuten kun niin pitkä, että auki ollessaan häiritsee naamalla. Ja vaatii föönaamista ja laittamista ja ties mitä tököttejä näyttääkseen siedettävältä. Ja oikeasti lyhyt, kasvojen mukaan valittu malli vaatisi ylläpitoa 6-8 viikon välein näyttääkseen hyvältä. Valitettava tosiasia nyt vaan on, että pitkät hiukset on helppo ja halpa ratkaisu. 

Vierailija kirjoitti:

Lumikin tarinahan perustuu oikeastaan tällaiseen äidin kateuteen nuoren tyttärensä kauneutta kohtaan. Kyllä sellaista voi olla, ikivanha ilmiö.

Kaikki muutosehdotukset ei ole kateutta tietenkään. On vähän eroa, jos jollekin sanoo että latvat voisit tasoittaa, kun jankuttaa mikset leikkaa polkkaa tai ihan kynittyä.

Jos vaikka ehdotan tyttärelleni jotain väriä, ehdotan kyllä sen mitä itse katson parhaimmaksi hänelle. Miksi olisi sitä vastaan, että haluisin nähdä rumemmilla.

Myös vaatteista ihan aidosti ehdotan niitä mitkä kauneimpia mielestäni. Jopa niin paheksuttavaa olen ollut että sanoin suoraan tyttärelleni, että on kauniimpi mielestäni ilman laseja eli piilolinsseillä. 

Anna mä arvaan. Hyi hyi mikä äiti, sanoo suoraan miten on parempi, mutta mites sitten siihen kuvaan sopii se, että ei haluaisi oman tyttären olevan kaunis? Buhahaa nyt vaan psykoille! 

 Tuo että olisi kilpailuasetelma omaa tytärtä kohtaan on sairasta shaibaa. En yhtään ihmettelisi, että joku vanhempi nainen voisi väittää näin jostain naisesta, että tuo nainen olisi omaa tytärtä vastaan ja kateellinen kauneudesta. Mikäs sen ilkeämpää. Ja totta kai, kaikki ikävyydet tai ihmeellisyydet mitä olisi tyttären kanssa, johtuisi siitä, ihan kun niitä ei voi olla minkään muiden syiden takia. Tuollaisen naisen pyydän vetämään käteen. 

Kyllä ainakin mun ja tyttären välillä on ihan muita juttuja, kun se että olisi kateellinen nuoruudesta tai kauneudesta esim. hän saattaa olla melko ärsyttävä välillä. Kukapa ei olisi. Mutta anna mä arvaan Kaikki ihan kaikki taas johtuu siitä kateudesta, äidin kateudesta. Tuedän että tuon laatuista on ihan tosissaan jotkut käyneet mustamaalaamaan eräästä äidistä, koska tuo on tosi helppoa "analysointia"  ilman mitään konkretiaa. 

Jos kyseessä "ystävä" voi vähän haastaa hänen näkemyksensä siitä, mikä kauneinta.

Yksi yleisimmistä dissasmismuodousta on tuollainen "nöyrä auttaminen" ulkonäkö asioissa tai huomauttaminen kun se toine on mukamas niin huonolla itsetunnolla ja pää painuksissa "ongelmistaan"., Oikeesti kyseessä i ole mikään muu kyn ilkdyskampsnja muka "hyvällä."

Esim. miltä kuulostaa jos joku nainen alkaa antamaan kauneusohjeita jollekin toiselle ihan ilman pyyntöjä ilman, että ovat olleet tekemisissä...Ja kertoilee toisten "ongelmista" muille, vaikka ei ole ikinä edes keskustellut tuon naisen kanssa. Niin niin, kun me ollaan "Sisters". Haista v.. Oikein ihanan lämmittävää huolenpitoa. 

Muista, että päätös on sinun mitä hiuksillesi teet. Outoa kommentoida toisen hiuksia noin ja ohjailla tekemään niille jotain. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kukin pitäköön mitä tukkaa haluaa. Mutta yleisenä huomiona pitkä tukka ei sovi monelle ja on sikäli yliarvostettu.

Joko hiuslaatu on liian heikko ja ohut (varsinkin suomalaisella perimällä), rasvoittuu ja kärsii latvoista, vetää auki roikkuessaan piirteitä alaspäin ja kiinni ollessaan saa kaljun vaikutelman.

Nyt on muodissa ranskalainen ja italialainen polkka, joka sopii hyvin monelle. Se tuo nostetta poskipäihin ja on helppo pestä sekä saada ilmavaksi pyöröharjalla föönaamalla.

Mutta kuten sanoin, pitäkää mitä haluatte. Mitäpä se on muilta pois. 

 

En tajua tuota iänikuista polkkatukkatuputusta. Ranskalainen tai olkoon vaikka azerbaidžanilainen polkka on tylsin hiusmalli ikinä, ei pysy kunnolla kiinni, mutta on kuten kun niin pitkä, että auki ollessaan häiritsee naamalla. Ja vaatii föönaamista ja laittamista ja ties mitä

Itse asiassa se ylettyy ihan hyvin kiinni, ei ole kyse korvaan ulottuvasta polkasta nyt. Katso instasta, mitä tarkoitin. Saa jopa nutturalle. Eikä roiku naamalla, kun on hyvin leikattu. Ei vaadi laittamista, mutta on helppo laittaa, kihartaa, föönata tai laittaa geelillä taakse. Ja ei vaadi kovaa ylläpitoa, kun on leikattu kerroksittain siististi. Voi kasvattaa myös helposti pitkäksi, kun kyllästyttää. Suosittelen. Ajattelet ilmeisesti ihan eri asiaa kuin minä. 

Ehkä äitisi on sitä ikäluokkaa, että keski-ikäisillä ja sitä vanhemmilla kuuluu olla lyhyet hiukset. Voi myös olla kateellinen. Harmi juttu.

Ei ole mitään takeita, että äidit olisivat vilpittömästi tyttäriensä puolella tai toivoisivat heille pelkästään hyvää.  Ikävä kyllä, saattaa olla äideillä myös patoutumia omasta lapsuudestaan.  Tyttölapset eivät olleet perheissä välttämättä niinkään toivottuja, monesti poikaa toivottiin.  En oikeastaan osaa sanoa, miksi poika oli äideille toivotumpi.  Oliko se mm. isän toive etusijaan.  Kyllä äiti voi olla tyttärelleen kateellinen, ikävä se on sinulle ap sanoa.  Sinun pitää kuitenkin itse valita, mikä on itsellesi mieluinen.  Tyttäret voivat olla myös aika ankaria arvostelemaan omaa äitiään, tuskin se heillekään on niin tervetullutta hyväksyä annettuja ohjeita miten pitäisi elää, pukeutua tai käyttäytyä.  Usein kuuleekin, että tyttäret ovat ns. isä tyttöjä ja pojat sitten enemminkin ns. mammanpoikia.  Käytän tässä nyt tuota vähän väheksyvää titteliä, kun usein äidit saattaa sitoa pojat liikaakin itseensä, eikä siten kasvata poikia pärjäämään elämässään ja irtautumaan itsenäiseen elämään tai mahdollisesti oman perheen perustamiseen valmentaen.  

Haluaa että olet yhtä epäviehättävä kuin hän. Ikävän tavallista. Tunnen monia naisia, jotka ovat kuulleet kateellista puhetta omilta äideiltään pikkulapsesta lähtien, ja etenkin silloin kun ovat nuoria aikuisia ja äiti taas on rupsahtamassa.