Voidaanko elvytyskielto tosiaan tehdä yksittäisen lääkärin lausunnon toimesta, omaisia kuulematta?
"Kun elvytyskiellon tekee lääkäri jonka puoleen ihminen kääntyy suurimmassa hädässä ja ahdistuksessa, tunne on musertava, Olet täysin avuton ja yksin."
LÄHDE https://www.is.fi/perhe/art-2000010030478.html
Eiks lääkäreillä ole jokin vala että elämää tulee suojella ja niinpoispäin? Miksi toisen elämä on yllättäen arvokkaampi ? Kuka sen päättää?
Kommentit (121)
Mielestäni pitäisi olla niin, että elvytyskiellon saa tehdä ainoastaan potilas itse. Ja että sitä saa muuttaa milloin vaan.
Lääkäri ei ole oikea ihminen tekee.äån hoidon rajauksia. Suositusten antaminen potilaalla olisi ok.
Jaa niin, vaajaavaltaisen puolesta saisi päättää edunvalvoja, jos se on lähiomainen. (Jollei niin lähin omainen.)
Elvytyskielto on lääketieteellinen päätös ja sen tekee lääkäri lääketieteellisin perustein. Ei siinä omaisia kuunnella.
Elvytyskielto twhdään lääketieteellisin perustein, ja vain lääkärillä on kyky tehdä tämä arvio. Ilman ER-päätöstä 99-vuotias voi maata teholla viemässä paikan 25-vuotiaalta keuhkosairaalta. Houdettava on, jos ER-päätöstä ei juuri sillä hetkellä ole. Siksi se tehdään ennakoivasti.
Elvytyskiellon perustaminen henkilön vammaisuuteen rikkoo kylläkin Suomen lakia. Se koskee kaikki lääkäreitä.Kyse on perustuslaista ja ihmisoikeuksista (selvennyksenä).
Miltä mahtaisi tuntua jos on oma lapsi kyseessä ja lääkäriksi sattuisi joku puupää joka on mielestään vaan tehokas ja käytännöllinen elvytyskieltolausuntoineen.
Lääkärit ovat ylentäneet itsensä jumaliksi nykyään. Lääkäriliitto ja tämä kollektiivinen yhteisö, jotka ovat päättäneet näistä oikeuksista ihan keskenään.
Miten vanhempia kuulematta voi random-lääkäri lisätä moisen lausunnon? Ei hemmetti sentään, tuo tuntuu pahalta ja väärältä.
Ymmärrän että se kuulostaa maallikon korvaan pahalta, mutta kannattaa huomioida, että elvytyskielto asetetaan ihmisille, joilla on niin vakava perussairaus, ettei ole oletettavissa elvytyksellä enää nornaalia elämää. Nimenomaan lääkäri on oikea henkilö tekemään sen.
Perussairaus voi kuitenkin olla sen verran vaikea, että mahdollinen sydämenpysähdyksen syy on tuo perussairaus eikä erillinen ohimenevä häiriö. Sydämen toimintaa ei elvytystoimilla ole mahdollista palauttaa riittävälle tasolle. Lisäksi verenkierron palautumiseen liittyvät viiveet ovat yleensä pitkiä, jolloin aivojen vaurioituminen on yleensä väistämätöntä. Potilaat eivät myöskään yleensä toivu elvytystä seuraavasta tehohoidosta.
Ihmiset luulevat, että kuka vain voidaan elvyttää yhtä ehjäksi kuin ennenkin, mutta todellisuudessa näin ei ole.
Kyllä voi. Lain mukaan potilaalla,ei ole oikeutta vaatia hoitoa, johon tälle ei ole lääketieteellistä perustetta. Elvytys voidaan lopettaa ensihoitolääkärin/MET-tiimin lääkärin toimesta myös heti alkutekijäihin, jos esitietojen perusteella elvytyksen jatkamisessa ei ole mitään järkeä. Ymmärtääkö täällä ihmiset kuinka huono sydänpysähdyksen ennuste on? Esim. Heikkokuntoisista hauraista muistisairaista elvytetyistä ei elvytyksellä tutkimuksissa yksikään ole jäänyt henkiin. Tarpeettomien hoitojen antaminen ei ole elämän suojelemista. Toisekseen elvytys sydänpysähdystilanteessa on mielekästä vain, jos on edes pieni todennäköisyys selviytymiseen ja paluuseen jonkinlaiseen toimintakykyyn (pystyy ennen tapahtumaa huolehtimaan itsestään). Iäkkäillä ja haurailla ei sitä ole, he eivät elvytettynä selviä, sydän ei lähde käyntiin.
Pian ollaan sen tosiasian ääressä, että aktiivihoidon piirissä olevia toimintakykyisiä ihmisiä ei voida enää hoitaa, kun ilmeisesti kansalaiset itsekin haluaa että hoito keskitetään heille joille siitä varmuudella ei ole mitään hyötyä. Eikö yhtään ketään pelota täällä, miten itselle tai omalle lapselle käy esim. jos onnettomuuden takia tarvitsisi tehohoitoa, mutta sinne ei pääse, koska teho-osasto on täynnä 90-v muistisairaita kotihoito x5/vrk potilaita?
Kai te tajuatte että perusterve 20-vuotias joka on liikunnallinen todella harvoin toipuu elvytyksestä ns. aikaisempaan kuntoon? Valmiiksi perussairaan ja iäkkään ihmisen elvyttäminen on 99% ajasta tuloksetonta ja vaikka verta kierrättävä rytmi palautuisikin niin henkilö on käytännössä sen jälkeen vihannes muutamasta tunnista ehkä pariin viikkoon. Harva palaa edes tajuihinsa, jos palaa niin ei tiedä aikaa eikä paikkaa vaan ölisee ja liikkuu ilman tarkoitusta. Elvytys ei ole sama asia kuin tv-sarjoissa että kerran isketään deffalla ja potilas virkoaa, vaan siinä murskataan ihmisen kylkiluut.
Vierailija kirjoitti:
Miltä mahtaisi tuntua jos on oma lapsi kyseessä ja lääkäriksi sattuisi joku puupää joka on mielestään vaan tehokas ja käytännöllinen elvytyskieltolausuntoineen.
Jos oma lapsi olisi niin sairas, että elvyttämällä jäisi vain kitumaan, niin itse pyytäisin. On sairauksia joista ei ikinä parane eikä ole mitään toivoa, niin miksi elvyttää koneisiin makaamaan ? Jos sinulla tai lapsellasi olisi esim ALS, haluaisitko elvytyksen
Olen ihmetellyt sitä että eikö ihminen voi siitäkään päättää että elvytetäänkö vai ei mikäli paha tsägä käy ja sellaiseen tilanteeseen joutuu. Ei voi ihminen päättää omasta elämästään mikä on aika absurdia, joku muu päättää että on pakko elää ja lähtö on korkeintaan mahdollisimman tuskaisesti kitumalla.
Kaikille jotka vaativat, että se omainen pitää pitää hengissä vaikka väkisin piisi tehdä lobotomia.
Suomi ei ole enää se maa, johon synnyitte aikoinaan. Täällä tapahtuu ihan järkyttäviä asioita koko ajan. Lainsäädäntö muuttuu salassa ihmisiä alistavaan muotoon.
Vierailija kirjoitti:
Miten vanhempia kuulematta voi random-lääkäri lisätä moisen lausunnon? Ei hemmetti sentään, tuo tuntuu pahalta ja väärältä.
Ihan siksi jos vanhemmat ei tajua että vegaaninen oma lapsi ei muutu koskaan muuksi, ei edes tajua elävänsä, niin päätöksen pitää tehdä joku joka tajuaa asian oikean laidan.
Eikö se ole vaan hyvä, että suvujn vanhemmilla on elvytyskielto? Perintö tulee aiemmin jakoon.
Kyllä voidaan ikävä kyllä.