Voidaanko elvytyskielto tosiaan tehdä yksittäisen lääkärin lausunnon toimesta, omaisia kuulematta?
"Kun elvytyskiellon tekee lääkäri jonka puoleen ihminen kääntyy suurimmassa hädässä ja ahdistuksessa, tunne on musertava, Olet täysin avuton ja yksin."
LÄHDE https://www.is.fi/perhe/art-2000010030478.html
Eiks lääkäreillä ole jokin vala että elämää tulee suojella ja niinpoispäin? Miksi toisen elämä on yllättäen arvokkaampi ? Kuka sen päättää?
Kommentit (121)
Aloituksesta ei selviä tai mikä on ap. pointi elvytyskiellossa, että siitä pitäisi saada päättää omaiset?
Ja mikä pointti on lisätä kuolevan ihmisen tuskaa ja kärsimyksiä elvytyksellä, jos sillä saadaan elinaikaa muutama päivä tai viikko?
Omaiset on maallikoita. Mikä hiton oikeus heillä olisi päättää sairaan Malla-tädin puolesta, että häntä kidutetaan elvyttämällä ja sydänpysähdyksen aiheuttamalla aivovauriolla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elvytyskielto twhdään lääketieteellisin perustein, ja vain lääkärillä on kyky tehdä tämä arvio. Ilman ER-päätöstä 99-vuotias voi maata teholla viemässä paikan 25-vuotiaalta keuhkosairaalta. Houdettava on, jos ER-päätöstä ei juuri sillä hetkellä ole. Siksi se tehdään ennakoivasti.
Yhtä arvokas se 99-v on kuin 25-v. Jollei tehon paikat riitä, niin syy on liian vähissä paikoissa. Miksei niitä ole hommattu lisää?
Se 99-v voi olla tehnyt työtä koko ikänsä ja ollut hyödyksi. Jäänyt eläkkeellekim vasta 70-vuotiaana.
Se 25-v saattaa olla vain suomalaista yhteiskuntaa hyödyntävä kelmi. Varatellut ja rais kannut ja joutunut tehoa tarvitsevaksi huu meiden vuoksi.
Ihmisiä ei pidä laittaa arvojärjestykseen. Jokaiselle pitää antaa paras mahdollinen hoito. Kaikille, jotka hoidosta hyötyy.
Miten uskot 99-vuotiaan henkilön hyötyvän siitä, että hänen kylkiluunsa ensin runnotaan murskaksi ja sen jälkeen jos joku jumalan ihme tapahtuu ja sydän oikeasti käynnistyy niin hän makaa teholla pari päivää letkuissa ja hengityskoneessa heräämättä lainkaan ennen kuin sydän jälleen pysähtyy?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ensihoitaja ja joutunut tekemään välillä itsenäisesti päätöksiä ketä autetaan ja ketä ei . On vain tilanteita joissa mitään ei ole enää tehtävissä ja on järkevämpää siirtää resurssejaan kohteeseen jolla on mahdollisuus selviytyä hengissä.
Tilanne jossa tunteille ei yksinkertaisesti ole tilaa.
Miksi elvyttää ihmistä joka a) ei selviä. b) jonka kuolemaa voit todennäköisesti vain pitkittää jonkinaikaa.
Joskus on vain tehtävä valintoja.
Valitse. Bertta 89v / Juuso-petteri 9v
Päätä. Aikaa 1 minuutti.
Heikkoon jamaan on tämä maa viety. Ei voi muuta sanoa.
Onneksi hallitus ponnistelee saadakseen kaiken jälleen paremmaksi.
Moni ihminen kokee uudelleen syntymän ja yllättää itsensä löytämällä itsensä tienaamasta elatustaan vaipanvaihtajan avustajana vainhainkodin vuodeosastolta.
Tyhmille ihmisille täytyy vain löytää taikka keksiä jotakin tasoaan vastaavaa työskentelyn tapaista. Kyllä tämä tästä vielä iloksi muuttuu.
Asenne ratkaisee.
Miten elvytyskiellon voi itse tehdä? Jos mä näen jonkun saavan yleisellä paikalla kohtauksen tai joutuvan onnettomuuteen, kyllä mä alan pumppaamaan, mistä mä tiedän onko sitä kieltoa?
Olen siis sairaanhoitaja ja meillä sairaalassa mulla on aina ajantasainen tieto, onko er:ää vai ei. Jos tilanne tulee, se on tiedettävä onko vai ei ole. Mutta miten siviilissä?
Eli periaatteessa mä voin aiheuttaa siviilissä sen, että joku herää aivovammaisena, kun olen elvyttänyt. Toki lääkäri saa ja joutuu määrätä elvytyksen lopetettavaksi.
Vain kolmannes elvytetyistä selviytyy omaehtoiseen elämään. Lähes jokainen saa luunmurtumia ja pysyvän aivovaurion sen perussairautensa lisäksi. Miettikääs omalle kohdallenne.
Elvytyskielto tarkoittaa sitä, että sydämen pysähdyttyä sitä ei yritetä käynnistää. Eli jo kuollutta ei yritetä saada takaisin henkiin. Erittäin armollista suurimmalle osalle.
Vierailija kirjoitti:
Aloituksesta ei selviä tai mikä on ap. pointi elvytyskiellossa, että siitä pitäisi saada päättää omaiset?
Ja mikä pointti on lisätä kuolevan ihmisen tuskaa ja kärsimyksiä elvytyksellä, jos sillä saadaan elinaikaa muutama päivä tai viikko?
Perinteisesti, kun puhutaan elämästä niin, jos ulkopuolinen päättää sen, niin kyseessä on murha.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen 65v, minulla ei ole ainuttakaan perussairautta tai mitään lääkitystä. Lääkäri laittoi elvytyskiellon, kun pyöräilijä ajoi päälleni ja ranne murtui. Totesi, että tuossa iässä elvyttäminen ei ole enää tarpeen.
Kaikilla 75-vuotiailla aivokasvainpotilaillakaan ei ole elvytyskieltoa niin höpö höpö nyt. Tosi surullista ja säälittävää että pitää trollata tällaisella asialla.
Kaikki lääkärit eivät ole mitään mukavia ihmisiä. Lääkäriksi pääsee se, joka pääsykokeen läpäisee ja se henkilö voi olla täysi mulkvisti. Motiivinaan palkka
Vierailija kirjoitti:
Olen 65v, minulla ei ole ainuttakaan perussairautta tai mitään lääkitystä. Lääkäri laittoi elvytyskiellon, kun pyöräilijä ajoi päälleni ja ranne murtui. Totesi, että tuossa iässä elvyttäminen ei ole enää tarpeen.
Minä taas olen seitsemänkymppinen ja tällä viikolla lääkäri suositteli erästä toimenpidettä, kun olen vielä niin "nuori". Ja ranteen murtumisessa ei edes keskustella elvytyksessä, kun ne hoidetaan terv.keskuksien kanssa.
Kyllä voidaan. Lääkäri tekee hoidonrajaukset. Osalla omista asiakkaista ei elvytystä, ei tehohoitoa. Hyvä niin. Peruste on lääketieteellinen. Esim ikä JA perussairaudet huomioiden ei kyseisiä hoitoja.
Elvyttäminen ei ole niin hieno juttu kun luullaan. Vain 12% sairaanhoitopaikkojen ulkopuolella tehdyistä elvytyksistä tuo potilaan täysin entiselleen. Vanhojen ihmisten rintakehä murtuu ja kivut ovat todella kovat, jos siitä herää. Aivovaurio on iäkkäillä todennäköinen. Minun äidilläni, 88 v.ä on elvytyskielto, mutta hänellä on sydämentahdistin, jossa on deffa, eli se iskee kylläkin elvytystilanteessa. Isääni, 86 v., elvytettiin 50 min, mutta aivot olivat mennyttä. Sydäninfarkti.
Vierailija kirjoitti:
Elvytyskiellon tekee potilas itse siinä vaiheessa kun on vielä oikeustoimikelpoinen. Sen, että kuinka kauan elvytetään päättää lääkäri. Minun siskoni oli Teholla hoitajana. Lääkäri käski elvyttää koko työpäivän. Elvytysryhmä teki työtä käskettyä. Potilas kävi neljä kertaa järjissään ja kuoli lopulta ennen työvuoron loppua. Kyllä sisko oli väsynyt siitäkin työpäivästä, mutta 20 vuotta jaksoi tehdä sitä hommaa.
Teholla ei todellakaan elvytetä koko työvuoroa yhtä potilasta.
Omaisia? Ei kai tällainen ole omaisten päätös?
Yhtä järkevää kuin eräät vanhemmat ja isovanhemmat jotka oletti olevansa mukana yhdessä "valitsemassa" mistä maasta nuorelleparille tulisi adoptiolapsi.
Esim anopillani oli kyseinen kielto. Alzheimer perussairautena. Ei se elvytys olisi muistia ja toimintakykyä tuonut takaisin. Järkyttävää kiusaamista.
Arvokasta on tuollaisessa tilanteessa saada lähteä, ei maata letkuissa.
Vierailija kirjoitti:
Miten elvytyskiellon voi itse tehdä? Jos mä näen jonkun saavan yleisellä paikalla kohtauksen tai joutuvan onnettomuuteen, kyllä mä alan pumppaamaan, mistä mä tiedän onko sitä kieltoa?
Olen siis sairaanhoitaja ja meillä sairaalassa mulla on aina ajantasainen tieto, onko er:ää vai ei. Jos tilanne tulee, se on tiedettävä onko vai ei ole. Mutta miten siviilissä?
Eli periaatteessa mä voin aiheuttaa siviilissä sen, että joku herää aivovammaisena, kun olen elvyttänyt. Toki lääkäri saa ja joutuu määrätä elvytyksen lopetettavaksi.
vähän ohis mutta oon tavannut potilaan, jonka kohdalla tämä oli ihan realismia. ei ollut elvytyskieltoa ennestään mutta onnettomuuden johdosta lähtötilanne täysin lohduton. terveydenhuollon ammattilainen hänet elvytti sitten siitä, ja potilas makasi sairaalassa täysin liikuntakyvyttömänä, puhekyvyttömänä, ei pystynyt itse hengittämään, ei kommunikoimaan millään tavalla, mutta oli kuitenkin hereillä paitsi sen 6 tuntia yössä jonka sai nukuttua. lopulta irrotettiin hengityskoneesta kun potilas sekä potilaan omaiset itse sitä melkein rukoilivat.
enkä tarkoita tätä sillä tavalla että älkää maallikkoelvyttäkö vaan ehdottomasti elvyttäkää, mutta moisairaalla ihmisellä jolla on lääketieteellisin perustein tehty eie tulevaisuus on korkeintaan noin ruusuinen mikäli elvytys "onnistuu".
Ja taas joku tollopersu möyhäämässä aiheesta, josta ei tiedä mitään.
Elvytyskielto tehdään jos se on henkilön edun mukaista hänen säästämisekseen turhalta kärsimykseltä.
Omaehtoisen elvytyskiellon voi merkitä Omakantaan. Sitä tosin ei aina ehditä sieltä tarkistaa, joten omaisia kannattaa informoida.
Muut elvyttäisin, yyhhoot jättäisin.
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän että se kuulostaa maallikon korvaan pahalta, mutta kannattaa huomioida, että elvytyskielto asetetaan ihmisille, joilla on niin vakava perussairaus, ettei ole oletettavissa elvytyksellä enää nornaalia elämää. Nimenomaan lääkäri on oikea henkilö tekemään sen.
Perussairaus voi kuitenkin olla sen verran vaikea, että mahdollinen sydämenpysähdyksen syy on tuo perussairaus eikä erillinen ohimenevä häiriö. Sydämen toimintaa ei elvytystoimilla ole mahdollista palauttaa riittävälle tasolle. Lisäksi verenkierron palautumiseen liittyvät viiveet ovat yleensä pitkiä, jolloin aivojen vaurioituminen on yleensä väistämätöntä. Potilaat eivät myöskään yleensä toivu elvytystä seuraavasta tehohoidosta.
Ihmiset luulevat, että kuka vain voidaan elvyttää yhtä ehjäksi kuin ennenkin, mutta todellisuudessa näin ei ole.
Asia on juuri näin. Elämä on rajallista.
T. Lähes 90-vuotiaan laitospotilaan omainen.
Yhtä arvokas se 99-v on kuin 25-v. Jollei tehon paikat riitä, niin syy on liian vähissä paikoissa. Miksei niitä ole hommattu lisää?
Se 99-v voi olla tehnyt työtä koko ikänsä ja ollut hyödyksi. Jäänyt eläkkeellekim vasta 70-vuotiaana.
Se 25-v saattaa olla vain suomalaista yhteiskuntaa hyödyntävä kelmi. Varatellut ja rais kannut ja joutunut tehoa tarvitsevaksi huu meiden vuoksi.
Ihmisiä ei pidä laittaa arvojärjestykseen. Jokaiselle pitää antaa paras mahdollinen hoito. Kaikille, jotka hoidosta hyötyy.