LA SYYSKUUSSA -07 !

Onpas täällä ollut hiljaista.

Potkuja tuntuu ihan kivasti. Suurimmakis osaksi taitaa pikkanen vaan ottaa rennosti kun niin harvoin jyskää.

Eilen kävin postittamassa äippä pakkaus laput. Ei taida vielä muista tuista tulla tietoa kun en osannut ilmoittaa päivää milloin jään pois töistä.

Jostakin kumman syystä on kadonnut Veroilmoitus, jonka mukaan olisin laskeskellut mahdollisia tukia.... Mihin lie oon hukannu... TAAS. ;Heinäkuun alussa ajattelin ostaa yhdistelmät, kun silloin rahatilanne sen sallisi. Ollaankin jo käyty vilkuilemassa, ja yhdet olisi, jotka kiinnostaisivat kovasti.

Kesäkuun alussa olisi tarkoitus lähteä eteläsuomeen muutamaksi päiväksi. Saas nähdä miten jaksaa... meinaa jos on hirmu lämmintä ja pitäis kävellä. Oon kyllä ukolle maininnu että en sitte viittis hirveitä matkoja kävellä. Töissäkin saa tarpeeksi kävellä jo muutenkin.

Mutta muta kirjoitelkaahan muutkin!! Ainiin ja hemppa ei näköjää pysy kohillaan ilman obsidania joten sen ottoa jatketaan. Pitääkin mennä heti ottamaan.

Edelleen on niin hiljasta vaikka todennäkösesti kaikkien masussa tapahtuu kuitenkin suht paljon. No mutta, enpä mä itekkään ole täällä kirjotellu taas pitkään, on niin paljon kaikkea muuta. Ihmettelen kyllä niitäkin jotka päivittäin ehtii istua ja kirjotella!?!?!?



Täällä on kaikki hyvin; Käytiin tänään polilla siinä " päänultrassa" josta kukaan ei ole tienny missään mitään. Tän päivänen lääkäri sanoi, että ennen on ivf-raskauksia seurattu useammin, mutta koska ne on nykyään niin yleisiä niin ei itse näkenyt tarpeelliseksi.

Nyt siis kuitenkin otettiin ekan kerran sydänkäyrää, joka on kyllä tosi tasanen, siinä 150 ympärillä pyörii niinku kolme vikaa kertaa neuvolassakin. Nyt sai mieskin ekaa kertaa kuulla sydänäänet ku se ei oo ikinä mukana neuvolakäynneillä. Mut koska polilla kesti taas ikuisuus ni se ei ehtiny enää mukaan ultraan ja se oli tosi harmi. ei sen puoleen, olipa taas tosi tuhrusta kuvaa mutta näytti lääkäri ainakin näkevän selkeesti vauvan ei osat. Mutta, ei varmasti menny sanomaan sukupuolesta...sanoi vaan että nyt ei ainakaan näe mitään poikaan viittaavaa mut että saattaa myös olla kamat piilossa...ota siitä sitte selvää:) Nojoo, varotin siis jo miestä että alkaa varautumaan tyttöön...se edelleen kutsuu tätä sillä pojan nimellä (jota en voi sietää;)



Vauva oli pää alas päin (lähtövalmiuksissa jos vaan pysyiskin niin) ja istukka on edelleen vasemmalla sivulla:) Painoarvio tällä hetkellä 1,1 kg ja siis keskikäyrällä! Muutkin mitat oli normaalit...



Mulla on siis aikamoinen meno mahassa monta kertaa päivässä...aamuisin, iltaisin, öisin, kun syön....ja oikeestaan millon vaan. Välillä mietin nukkuuko se koskaan;) Mut liikkeet ei tietty satu vielä ollenkaan vaan ovat vaan ihania ja vielä ihanempaa on katella ku vauva möyrii oikein kunnolla ja koko maha poukkoilee...sillon on vaikea ite keskittyä muuhun ku haluais vaan seurata. Muutama päivä sit taisin ekan kerran kohdata vauvan kantapään tossa navan juurella, ainakin siltä tuntu enkä tiedä mitä muutakaan olis voinu olla. On se kuitenkin jo sen verran iso, että tuntuu usein jotain kovaa mahalla eli varmaankin peppua tai jalkoja ku pää on kerran alhaalla nyt.



Mä laitoin kelan paperit sisään pari viikkoa sit mut vielä ei ole tullu mitään takasin. Pakettia vaan odottelen:)



Mä syön edelleen extraa rautaa, sitä reutersblut-saftia ja se on toiminu. HG on siinä 116 paikkeilla ollu vikat kerrat. Verenpaine kurissa myös. Viime viikolla neuvolassa oli pissanäyte epäpuhdas ja myös näyte mitä vein sitte labraan, mutta tänään oli enää vähän ylimäärästä proteiinia joten ei mitään vaarallista.



Muuten oon voinu tosi hyvin, jos ei lasketa lonkkia/jalkoja jotka sillon tällön temppuilee ja meinaa mennä alta et melkein meinaa joutua tuen kanssa kävellä. Nää on kuitenkin tällasia päivän juttuja ja menee sit ohi, eli ei mitään vaarallista. Alavatsassa jonkun verran kipuja ja varsinkin kun rehkin liikaa. Tänään just sano lääkäri et hellittää vaan pitää sillon. Samoin supistelee aika usein, mutta ei kivuliaita vaan e tulee sellanen paineen tunne vatsaan.



Mulla on nyt vapaa viikonloppu edessä, ja sitte ens viikolla enää ti-ke töitä, sit alotan lomat...aivan ihanaa. Oon aivan kypsä koko duuniin ja oon edelleen sitä mieltä etten enää palaa sinne vapaiden jälkeen. Tuntuu niin helpotukselta kun pääsee pois!!!!



Nyt ollaan jo hoidettu yhdistelmät ja turvakaukalo autoon, päädyttiin emmaljungan duo edgeen ja gracon logico-s:ään. Mun fammu sponssaa vaunut (jos vielä muistaa lupauksensa;) ja kaukalo jää meille. Muuta ei olla vielä hankittu (aiemmin ne matkarattaat) koska meillä on viehdoin se pieni remppa yläkerrassa käynnissä. Eli sitte kun on valmista ni laitetaan lasten huone kuntoon. Ainoat ongelmat suunnitelmissa on sellaisia, kun miehellä on niin eri käsitys kaikesta ku mulla, ja oikeesti koen kyllä et mulla on näistä asioista niin paljon enemmän kokemusta kun sillä taas ei yhtään. Pakko siis yrittää ottaa se mielipiteet huomioon, ja koittaa sitte puhua se järjellä vähän niinkun ympäri. Ja minähän tän vauvan kanssa tuun kotona olemaan, joten oon sitäå mieltä että on pakko olla ne tietyt asiat!



Mulla ei oo ollu mitään turvotusta eikä muutakaan, ja painoa on tullu noin 4 kg lähtöpainosta. oon tästä edelleen ihan ihmeissään, koska oon aina ajatellu että raskaana leviän joka suuntaan. Onhan tässä vielä aikaa;)

Nyt on kuitenkin niin, että tällä hetkellä koen olevani " kauniimpi" kun koskaan ennen, ja hyvä niin. Pitää nauttia niin kauan kun voi:)

ei vaan jaksais enää odottaa että vauva syntyy kun se kokoajan ilmottaa itestään...tulis jo! Taitaa muutenkin olla kuuma kesä edessä meillä kaikilla:)



Oliko jollain muulla laskettu siinä kuun alussa..mulla 4.9??????



Mukavaa kesää kaikille ja voikaahan hyvin ja tulkaa oikeesti kertomaan kuulumisia edes sillon tällön!!



-Nea rv28

Olen tässä ihastellut ja tutkiskellut äippä pakkauksen sisältöä, kun sellainen nyt sattui tulemaan. Kelan paperin lähetuksestä kului tasan 2 vk ja paketti oli jo täällä. Ällöttävintä tuossa paketissa oli se akkojen kondomi... hyi helkkari! En kyllä ikää tunge sellasta värkkiini. Katoo samantien seksi halut kun alkaa sellasta värkkäämään paikalleen.

Muuten ne värit oli tosi heleän vaaleita. Erivärisiä sävyiltään kuin kelan sivuilla. Ainakin se oliivin vihreä puku oli mielestäni hieman vaaleampi.

Kiva ylläri oli että kestovaippakuoren lisäksi oli itse sisä kestovaippa mukana, jota en tienyt olevan. Nyt kun vaan saisi puetettavan... niin kyllähän noilla vaatteilla kelpaisi pienen olla.

Mä laitoin paperit kelaan pari viikkoa sit ja tänään tuli vahvistus laatikkoon..siinä luki että paketti tulee kahden viikon sisällä:)



Täällä meillä on porukoilla menny joillain jo kuukausi pelkkään asian käsittelyyn ja sitte vielä kauhea aika paketin saamiseen! Odotan ihan innolla että se tulee, ni pääsee hypistelemään;)



Huomenna lähtee tokavika päivä töissä, ja tiedossa veneilyä, herkuttelua ja muuta mukavaa lasten kanssa jos vaan sää sallii! Peukut siis pystyyn:)



-Nea (huomenna tasan) rv28

Mun käsityksen mukaan kaikilla lukee kelasta tulevassa päätöksessä että 2 viikon kuluessa tai sellasta, näköjää se kerkeski sit jus viikossa siitä päätöksen saapumisesta.

Muuta päätöstä en oo viel saanukkaan kun en oole ilmoittanut että milloin jään pois töistä. Pitänee ilmoitella täsä kun nyt tiedän päivän.

Joo hiljaiseloa on tosiaan ollut tassa meidan ketjussamme. Kivaa kun viela jotkut jaksavat kertoilla kuulumisia! Meilla on kylla Nean kanssa niin sama tilanne, etta hymyilyttaa! Mulla loppuu tyot kanssa just ja laskettu aikahan oli 3.9. Olen tulossa Suomeen kaymaan viela viimeisillani, kun nyt on aikaa ja lentofirmakin ottaa viela toistaiseksi kyytiin. Toivotaan, etta kaikki menee hyvin ja paasen takaisin tanne asuinmaahamme - tulee kalliiksi, jos pitaisikin jaada Suomeen synnyttamaan.



Ma oon voinut suht hyvin, mita nyt ajoittain tuppaa olemaan kaikki mahdolliset raskauden ihanuudet kiusana: lonkkakivut, selkasarky, suonenveto (iskee aina aamuyosta jos on iskeakseen), ruokaa ei mahdu kuin vahan kerrallaan sisaan ja aina on nalka, taidanpa jopa olla saanut perapukamat tassa raskauden myota... Kivaa :( Painoa on tullut sellaiset 8-9kg ja olo on sen mukaisesti kompelo. Pudottelen tavaroita, ahkyn ja puhkun kun yritan nostella niita, olen tosi hajamielinen ja puhun ihan puppua valilla - miehella on tosi hauskaa. Mahan toimin jatkuvasti 3 eri kielella, saas nahda alanko viela viimeisina tyopaivinani puhua huomaamattani suomea toissa! Siina olisikin kollegoilla ihmettelemista.



Muuten olo on kylla hyva, vauva myllaa mahassa aktiivisesti ja viime aikoina silla on ollut useaan kertaan selkeasti hikka. Maha pomppii sen mukana. Sita on kylla ihmeelista ja ihanaa seurata. Valilla tuntuu, etta kylkiluiden valiin tyontyy jalka tai kyynarpaa. Jos satun olemaan kotona, mies laulaa ja juttelee mahalle ja se yleensa rauhoittaa pahimman jyllayksen mahassa. Vahan muakin epailyttaa, miten mies todella kohtaa vauvan ja sopeutuu isana olemiseen. Silla ei ole mitaan kokemusta pienista lapsista ja on aika lyhytpinnainen muutenkin. Miten me jaksetaan itkut, yosyotot, valvomiset jne. Ollaan puhuttu tasta paljon ja kyllahan mies vakuuttelee, etta hyvin kaikki menee, mutta luuleen, etta todellisuus iskee aika kovaa syyskuussa. Ma oon kuitenkin varautunut ja valmistautunut tahan paljon paremmin ja tiedan mita odottaa, vaikka onhan tama mullekin uusi kokemus.



Meilla on ns. yhteinen sopimus, ollaan puhuttu tama asia molemmille selvaksi, etta ma olen vauvan paa-asiallinen hoitaja, ma jaan taman takia pois toista ja ole siksi vauvan ensisijainen kontakti paivisin, miehella on omat velvollisuutensa toissa. Illat ja viikonloput ollaan sitten enemman yhdessa. Taalla meillapain on kylla jonkunlainen isyysloma, mutta miehen toissa ei varsinaisesti ole sellaista, se voi itse paattaa miten tulee ja menee muutenkin. Haluaisin kylla, etta miehen ja vauvan valille syntyisi heti suhde ja yhteys, etta ne selviaisivat hetken kahdestaankin ja toivon todella, ettei kay niin, etta mies pakenee toidensa kimppuun ja jattaa mut ihan yksin.



Tosi ihanalta kuulostaa noi aitiyspakkaukset - saisinpa itsekin sellaisen... Hankintoja on tullut tehtya suht vahan viela, mutta eikohan tassa ehdi tehda kaikki tarpeelliset. Yritetaan selvita mahdollisimman vahalla, meilla on niin pieni asunto, ettei sinne mahdu mitaan ylimaaraista eika talossa edes ole hissia.



Terveisia kaikille taas taalta maailmalta ja pikaisiin kuulumisiin!



Eirene & Kyytitytto rv28+1

Ei jostain syystä saa aikaiseksi kirjoittaa ja en kyllä joka päivä käy edes koneella. Mut joskos nyt vähän jotain raapustais:)

Elikkäs vointi on pysynyt ihan hyvänä,ainoastaan hemppa on hieman alhainen,viimeksi 104 ja lääkäri sanoi että toihan on ihan hyvä?!? Ei se musta mikään hyvä ole ja terkkarin kanssa sovittiin että rupean syömään rautaa,joskos vähän jeesais. Painoa on tullut noin 7 kg yhteensä,aluksi nousi joka kerta tosi paljon,parhaimmillaan melkein 800g/viikko:/ viime käynnillä oli vähän tasoittunut toi nousu ja olikin tullu 400g/vko. Maha ei ole hirveän iso mutta kyllä sitä ähkyy ja puhkuu kun jotain lattialta yrittää nostaa:) Vaavi mukeltelee masussa kivasti,aika usein. Ja on tosiaan kiva seurata kun koko maha heiluu ja pomppii kun toinen asentoa vaihtelee ja jumppaa:) Iskä ei kyllä ikinä jaksa seurailla että näkis kun maha heiluu.Jostain syystä pikkukaveri lopettaa aina kun iskä tulee viereen.Jääköhän kuuntelemaan ääntä vai mikä lie??? KELAn paprut on vielä kotona,tosin täytettynä mut aattelin viedä ne suoraan KELAan niin tietää heti jos jotain puuttuu. Ois kyl kiva saada paketti jo,mut kun sais vaan vietyä noi paprutkin ekaks!!! Ajattelin että vois tossa heinä-elokuussa ruveta tota vauvanhuonetta laittelemaan,vielä ei uskalla. Ja sit tehtäis vikat hankinnat,pinnasänky ym.pientä sälää itselle ja vauvalle. Vaunuthan siis on ollut jo vaikka kuinka kauan:) Olen muuten ollut jo 2 vkoa kesälomalla ja saas nähdä memenkö takaisin töihin,toisaalta kiinnostais mut sit taas ei. No kattellaan vointia ja voihan sitä mennä koklaamaan pystyykö siellä edes olemaan kun joutuu juosta ja touhuta koko päivän. Aikas rankkaa siis.

Mut nyt täytyy lähteä vuokraamaan leffa!!! Vointeja kaikille!!!



T:Peanut ja masu-asukki rv27+2



p.s.meidän koira oli teholla ja leikkauksessa su-ma välisenä yönä.Toisella oli mahalaukun kiertymä:( Hengenvaarallinen juttu.Jos ei oltais hetimiten leikattu,ei olis hauveli selvinnyt hengissä. Mut nyt voi jo paremmin,toki on kivulias kun on iso leikkaushaava mutta kuitenkin. (Tuli muuten aikas kallis nakki kun sunnuntai yönä jouduttiin leikkaa,semmonen 1500 euroa)

Missäs kaikki on???

Hyvää juhannusta.

Täällä kaikki ok. Hemppaan otetaan vielä rauta lääkitystä.

Muuten hyvin menee. Masu kasvaa ja kunnon potkuja tuntuu. :)

Pääsääntöisesti iltaisin ku just on meny maate petiin. Mutta muuten aika rauhllinen kaveri.

Täällä juhannuksesta toivuttu :D Oli kyllä rauhallinen jussi,mökillä oltiin miehen parin sukulaisen kanssa. Pelailtiin ja naureskeltiin.Oikein mukavaa!!! Nyt on ruvennut suppareitakin tulemaan.Tänäänkin jo muutamia tullu.Nyt ne on huomannu ihan selvästi kun on ollut seisomassa niin tulee hieman sellainen tukala olo.Kohtu vissiin rupee harjoittelemaan tositoimia vai kuinka??? Huomenna pitäis mennä töihin loman jälkeen:shock: Saas nährä kui sujuu.Luulen et suppareita rupee tulee sit enemmänkin kun kerran nytkin tulee jo kävellessä. Mut sit vaan saikkua!!! Kävin mökillä uimassa saunan yhteydessä ja vitsin hitsi kun rupes vihlomaan häntäluun kohdilta ja sit se vihlominen siirtyi toisen pakaran päälle ja säteili siitä pitkin jalkaa.Oli kyllä tosi inhottavaa.Lähti pois vasta kun meni makuulle ja nukkumaan.Muuten ei oikein meinannu pystyä olemaan,ois vaan pitäny liikkua koko ajan niin ei vihlonu niin paljoa.Oisko kylmä vesi sen tehny?!? No ei sit vissiin tarvi mennä enää kylmään veteen uimaan :? Olo on muuten pysyny ihan hyvänä.Ähisen ja puhisen kun yritän jotain tehdä vaikkei maha vielä iso olekaan :) Ja hitsi kun hengästyy helpolla.Hyvä ettei jo syödessäkin hengästy... Mut joskos sitä lähtis iltakävelylle koiruleitten kanssa kun on persiillään istunut koko päivän...tulee pian peräpukamia...



p.s. leikattu koiruli voi jo oikein hyvin!!! Syö hyvin ja tikitkin on jo poistettu.Nyt saa kaveri taas riehua mielensä mukaan...paitsi ei ruokailun jälkeen ettei sama vaan toistu...



T:Peanut ja pikkukaveri rv 29+1

Lomalla olen siis ollu jo 2,5 viikkoa mut nyt tultiin just himaan miehen kanssa meidän jokavuotiselta yhteiseltä kesälomareissulta johon on aikaa vuosittain tää noin viikon verran. Reissu oli ihan onnistunut vaikka suunnitelmat muuttukin viime tipassa huonon sään vuoks!



Porukoilla alkaa olla vähän tukalat oltavat vai...niin taisin lukea;)



Kyllä tässäkin oma koko muuttuu hurjaa vauhtia, mutta pääasiallisesti tunnen itteni hyvävointiseks. Pahin on toi kokoaikainen pissahätä, enkä ymmärrä mistä se kaikki neste oikeen tulee. Vessassa siis juoksen päivän mittaan koko ajan, öisin sitte klo 4-5 aikaan ja heti aamulla 7 aikaan. Mutta en siis öisin sen useammin jollen juo pitkin yötä (sillon juoksen vessas koko ajan).



Yöt on noiden vessakäyntien takia vähän kenkkuja, joska kun joutuu heräämään vessaan, niin siinä herää turhaan liikaaki. Ja sitte ku on valosaa, niin yleensä siinä menee 0,5-1h että nukahdan uudelleen. On sellanen olo, että vois nousta ylös ja tehdä jotain. Ja vauva herää sillon aina kans seurustelemaan mun kanssa. Välillä yritän olla huomaamattani sitä, että se jatkais suoraan uniaan mut onhan se hankalaa ku toinen on ihan fiiliksissä;)



Alaselän vaivat on kans alkanu vaivaamaan jos oon pystyssä koko päivän...tulee aika tukalat oltavat. Tekee siis ihan hyvää välillä heittää pötkölleen! Lonkkavaivat jotka on vaivannu jo pitempään on kuitenkin edelleen harvassa, oikeastaan päivästä kiinni. Hyviä päiviä on siis paljon paljon enemmän kun huonoja.



Maha on aikas iso,ja jonkun verran jo edessä. Lähinnä sillon kun yritän saada esim lenkkarin jalkaan ja joudun nostamaan jalkaa. Muuten koen sen olevan aivan ihana, ja on kiva ku mieskin välillä herää toteamaan, että onpa se kasvanu. Se on edelleen tossa ihan edessä kompaktina pakkauksena enkä muuten koe sen haittaavan menoa.



Vauvan liikkeet on aivan erilaisia kun aikaisemmin (alko muuttumaan tossa pari viikkoa sit). Eli nyt tuntuu vähän väliä siltä, kun se olis työntymässä mahasta ulos. On selvästi kasvanu paljon ja venyttelee vähän väliä. Mut siis liikkeet ei ole vielä epämiellyttäviä, eikä esim ota kylkiluihin. Edelleen siis nautin liikkeistäkin täysin rinnoin!



Ja rinnoista sit, jotka mun mielestä ei oo edelleenkään muuttaneet kokoa (vaikka mies ja sisko on toista sanonutkin). Muutama päivä sit yökäynnillä vessassa bongasin ensimmäiset tipat maitoa kun käsi hipas rintaa. Reagoin siihen saman tien ja aloin miettiä jos olin kastellu käteni altaan reunaan, mutta ei. Kyllä se oli rinnasta ja seuraavana yönä huomasin taas . Aamulla tsekkasin liivit ja olihan kummallakin puolella ihan vähän just nännin kohdal. Kyse on siis kuitenkin vaan tipoista, eikä siis mistään suuremmasta. Oikeastaan tää on vaan ihan positiivista, koska toistaseks mun ainoa oikea pelko on se, että rinnoille ei tapahdu mitään ja että imetys ei siksi onnistu ollenkaan. Mut en tietty toivo että musta mikään meijeri vielä tulee....:)



Viimesenä oireena olen tänään todennu, että ainakin toinen nilkka on vähän turvonnu sisä puolelta...ainaki siltä näyttää! Mut siis vähän vaan.



Äitiyspakkaus tuli sit jo viikko päätöksestä ja sitä oon vaan kerran käyny läpi...kauheesti kaikkea:) Nyt reissussa ostettiin ruotsista ollessamme aika hyvin kaikkea tarpeellista; hoitoalusta kylppäriin, imetystyyny, peitto&tyyny, petivaatteita, puklurättejä ja " leikki/jumppamatto" ainakin. Ei kuitenkaan enää vaatteita koska ne pitäs olla pitkälti ostettu. Käyn vielä joku päivä ne läpi ja katon että mitä vielä tarvii. Meillä vauvan huone valmistuu ens viikolla, ja sitte saa alkaa laittamaan tavaroita paikoilleen ja se vasta on kivaa. Uus ulkokattoki taitaa valmistua ens viikolla, joten alkaa kämppä olemaan kunnossa. Tosin vauvahan nukkuu meidän kanssa alakerrassa niin kauan kun on tarvis, joten ei meillä sen oman huoneen kanssa mikään kiire ole. Mut ainakin saa siivottua yläkerran ja kaivettua kaikki vauvan tavarat esille, kun nyt on ne on piilotettu komeroon ettei pölyyntyis remontissa niin!



Mulla on neuvola ens torstaina, ja sit jääkin neuvolan täti 5 viikon kesälomalle. On kyllä joku sijainen sinä aikana. Ihan kiva kuitenkin, et oma hoitsu tulee loppuajaks takasin töihin että on tuttu.



Nyt loppuu romaanin kirjottaminen, ihana oli käydä äsken omassa suihkussa ja vielä ihanampi päästä omaan sänkyyn nukkumaan.

Tsemppiä kaikille :)



-Nea

... tällä kertaa Suomesta! Olen täällä viettämässä kesälomaa joitain viikkoja. Miehen lomat tuli ja meni, joutikin lähteä takaisin kun ilmat on näin ankean sateiset. Helpompaahan se on tämän mahan kanssa, kun ei ole kauheat helteet, mutta missä on aurinko!?! Kaipaan sitä tosi paljon. Kerran olen vain käynyt järvessä uimassa eikä vedet taida tällaisilla sateilla lämmitä. Kävin muuten rv29 ekan kerran saunassa 6 kuukauteen. Odotin, että se olisi pyörryttänyt tai tullut supistuksia tai vauva olisi protestoinut, mutta näköjään meillä molemmilla on saunojan geenit :)



Muuten olen voinut ihan mainiosti, etenkin kun pääsin töistä pois. Vikat viikot töissä oli kyllä niin ankeita, motivaatio oli ihan nollassa ja työt ei tuntuneet edistyvän ollenkaan. Väsytti ja vauva oli aina hereillä kun istuin alas. Yritä siinä nyt tehdä töitä tietokoneella, kun mahassa on täysi mylläys päällä...



Verenpaine mulla oli viimeksi mitattuna 120/60 ja hemoglobiini 119. Nyt en kyllä tiedä, missä mennään. Painoa on tullut nyt sellaiset 10kg ja maha on musta iso - raskaanaoleva kaverini on tosin eri mieltä kuten muutkin tutut. Kai se on tämä kömpelyys ja tahdin hidastuminen, ylämäkeen kävely tai fillarointi ottavat hengitykselle ja pitkään kävely tuntuu jaloissa. Turvotusta mulla ei ole pahemmin ollut, mitä nyt joskus iltaisin sormukset vähän kiristää. Yritän nyt pysyä terveenä ja hyvässä kunnossa, että pääsen lentämään parin viikon päästä takaisin asuinmaahamme.



Meillä alkaa olla kaikki varusteet ja vaatteet kasassa, laittelen sitten kotia vauvalle viimeisinä viikkoina valmiiksi, kun olen taas siellä. Olen kyllä monta kertaa jo ehtinyt ajatella, miten vielä syntymätön henkilö voi tarvita niin paljon kaikkea - vaikka en omasta mielestäni edes ole kauheasti ostellut mitään. Meillä ei esim. ole mitään leluja ja vaateostoksissakin olen pysynyt aika hyvin kohtuuden rajoissa. Nyt ei ole ketään tuttua sopivasti, että olisin saanut käytettyjä vaatteita, mutta jotenkin sitä haluaa ensimmäiselleen myös ostella kaikkia söpöjä pikku juttuja. Vaikka me tiedetään, että tyttö on tulossa, olen yrittänyt vältellä vaaleanpunaista.



Jotenkin tuntuu, että tämä raskausaika on mennyt kauhean hyvin. Ollaan kyllä monta kertaa miehen kanssa mietitty, miten onnellisia ollaan. Että siis eka IVF toi kauan toivotun tuloksen ja nyt ollaan pian korjaamassa sen hedelmiä. Vajaat 8 viikkoa enää laskettuun aikaan - aika pelottava mutta ihana ajatus. Siitä ei kuitenkaan ole kauhean pitkä aika, kun kaikki tällainen tuntui kaukaisilta haaveilta ja mahdottomalta, olin niin surullinen ja masentunut, kun vauvaa ei vain kuulunut. Eihän ne lapsettomuuden aiheuttamat tunteet ja ajatukset koskaan katoa, sitä pitäisi vain välillä muistaa, kuinka onnellisia ollaan.



Hyvää kesän jatkoa kaikille ja kertokaahan taas muutkin kuulumisianne!



Eirene & Kyytityttö rv 32+2

Tosiaan siis...naisteklinikalla olen ja makailen!



Viime torstaina kun heräsin ja menin vessaan niin jotain lorahti pönttöön..kirkasta nestettä jossa vähän kans vaaleanpunaista! No aattelin että on paras soittaa sairaalaan ja tsekata, ja pyysivätkin mut heti käymään synnärillä. Siellä se todettiin lapsivedeks, ja eikun suoraan stadiin ambulanssilla. Lääkäri omassa sairaalassa antoi painoarvion 1,4kg ja hoki ettei vielä saa syntyä missään nimessä ja olin aikas paniikissa. Naikkarille kun pääsin, niin oli ihan eri kuviot; jokainen hoitsu totes heti että sullahan on hyvät viikot, ja lääkäri ku tutki ja katso ultralla niin sai arvion 1,8-1,9kg. Ja mitat kuulemma kaikki ok.



Näin siis täällä, olen siis ollu pakkolevossa nyt kuudetta päivää ja mulla on oma huone koska en oo saanu nousta muuta kun vessaan ja suihkuun. Täällä vauvoja pidätellään viikolle 34, jonka jälkeen katsotaan että ne on " täysin" valmiita maailmaan. Meidän vauva on kuitenkin nyt saanut luvan syntyä, joten enää vaan odotellaan että supistukset taas alkais. Niitä nimittäin on ollu eunsaasti täällä olo aikana, mutta nbyt ei mitään 1,5 vuorokauteen ihme kyllä...ihan kun vauva itse tajuais missän mennään. Tänään pääsen uloskin käymään ensimmäistä kertaa, sain luvan just siksi kun kerran ei enää kuotenkaan jarrutella. Mutsi tulee siis tänne meidän koiran kanssa jotta saan sen nähdä. Koira on kin ollu ainoa täällä olo aikana joka on saanu mut kunnolla itkemään, kun näin sen täältä 4. kerroksen ikkunasta pari päivää sit:)



Meni kesän suunnitelmat aika uusiks, onneks kuitenki koti on edes jotenkin kunnossa ja hankinnat tehty. Jäi sinne kyllä aika kaaos, mutta anoppi sivoaa:) Olin viime maanantaina stadissa ostoksilla ja sain hyvin ne mitä viel tarvittiin joten ei paniikkia. Mies vielä hakee vaunut ja turvakaukalon ja klpyammeen, mutta nekin on jo varattu ja odottaa vaan hakijaa! Älkää siis liikaa jätäkö viimesille viikoille;)



Ja enää ei tarvii miettiä jos ne 50 vaatteet on liian pieniä pienelle...onnneks niitä on tullu ostettua aika hyvin:)



Muuten olo on tosi positiivinen ja henkilökunta on ollu tosi kannustavaa...en siis murehdi siitä mitä tuleman pitää. Ennemminki on sellanen tunne, että vauva on vaistonnu mun viimeaikaiset ajatukset siitä, kuinka haluaisin jo tavatan sen ja saada sen syliin:)

Jännittävää tietty, että synnytys voi nyt sitte tosissaan käynnistyä hetkenä minä hyvänä..huh huh:)



Tsemppiä kaikille,



-Nea rv33

Alkaa työ hommissa ottaa tuo masu eteen. Huvittaa kun yrittää mahtua jostakin kapeesta raosta meneen ja huomaakin, että toi masu ottaa sen verta paljo eteen ettei enää mahukkaa nii kapeista väleistä ku ennen ;)

Kauheesti viime päivinä väsyttänyt. Tänään ollu vapaa pv töistä ja tuntuu että ihan työstä käynyt.

Nii ja tänään oli myös mun toinen lääkäri nla. Kaikki oli ihan ok. kolmen kilon vauvaa ennusti tulevaksi, kun on niin hiljakseen kasvanut massussa, vaikka tosin ihan käyrän mukaan mennään kasvussa.

Hb oli edelleen matala.104. Ja osa syy siinä tähän mun kauheeseen väsymykseen. Masua tänään pakottanut. Välillä tuntuu että repee koko maha. Hui kamala...



rv 31+6

Nea_80 Hui,vai olet jo Naikkarilla!?!?!!! No onneksi tosiaan on jo noinkin hyvät viikot!!! Vai voi pikkuinen tulla milloin vaan. Saas sitten nähdä joudutko siellä kauankin odottelemaan:) Voihan se olla niinkin että menee viikoilla vielä eteenpäin...tai sit syntyy just eikä melkein. No me täällä jännittyneenä odotellaan kui käy!!! Tsemppiä sinne sitten oikein kovasti!!!!!



Tyllerö Joo täälläkin masu edessä koko ajan vaikkei edes iso olekaan:) ei vaan ole tottunut tommosseen...välillä siirtelee tavaroitakin mahalla kun vaikka kurottaa pöydältä jotain niin maha ehtii tuhota tavaroita siinä sivussa,siis kaataa tai tiputtaa tai jotain:) Itse ei ole onneks tarvinnu töissä enää olla,saitsulla olen suppareiden takia ollu jo tovin,ja olen äippälomaan asti. Mukavaa olla kotona ja puuhastella omiaan!!! Ja voi ottaa rennosti aina kun siltä tuntuu!!!



Eirene Mä olen alusta asti käyny saunassa ja kaveri tuntuu nauttivan kun ei mitään sano koko saunomisen aikana. Nauttii lämmöstä ja kiukaan sihinästä:) Ai säkin jo pois töistä? Eikös olekin mukavaa? Ei kyllä pätkän vertaa kiinnostais töihin mennä!!!

On muuten pirun rankkaa kiivetä edes pientä mäkeä ylös. Meikäläinen ainakin puuskuttaa ihan tosissaan koko matkan ja pitkään sen jälkeenkin:) Hyvä on kunto;) Toivottavasti pääset hyvin takaisin kotiin lomailun jälkeen!!!

Meillä ei ole vielä kaikkia hankintoja tehty,on tuota rahanmenoa ollu niiiiin paljon että on joutunu hieman lykkäämään. Toivottavasti ei käy ohrasesti kun liian kauan odotellaan:/

Kyllä sitä on itsekin tosi usein miettinyt että miten onkaan mahdollista että meille on oikeasti tulossa vauva?!?! 8 vuotta yritettiin ja juuri oltiin toivosta luopumassa ja siirtymässä adoption puolelle mutta sit yllättäen onnistikin:D Ei tätä kyllä vieläkään meinaa todeksi uskoa vaikka pikkinen tällähetkelläkin sellaista rymyämistä mahassa pitää:) Ehkä sen sitten oikeasti tajuaa kun saa nyytin syliin!!! Mutta olkaamme kaikki tosiaan onnellisia näistä meidän pikku aarteista mitkä eivät todellakaan ole mitään itsestään selviä tapauksia!!!!!



(.) Tuossahan edellä jo aka paljon juttua tulikin mutta sen verran että kävin suppareiden takia lääkärin pakeilla tarkistamassa kohdunsuun tilanteen ettei vaan muutoksia ole tapahtumassa...tosiaan tuntuu että vähänkin jotain tekee niin heti supistaa ja tosi tosi monta kertaa päivässä. No hieman oli paikat pehmentynyt ja kohdunkaula lyhentynyt 3:sta 2.5 cm:iin. Sanoi että on sormelle auki mutta ei sitä kuitenkaan mihinkään kirjoittanut. Mutta on kuulemma täysin normaalia tässä vaiheessa että pieniä muutoksia rupeaa tapahtumaan. Ja hyvähän se mun mielestä on että paikat pikkuhiljaa kypsyy niin ehkä pääsis vähän helpommalla sitten tositilanteessa. Muuten vointi on pysynyt oikein hyvänä. Masu kasvaa ja pikkuinen liikkuu aikas paljon. Neljä arpea tullut mahaan tähän mennessä ja tietty tisseihin ja sitten sellaisia ihan pieniä punaisia jälkiä reiden sisäpinnalle. Saas nähdä kuinka paljon niitä vielä ehtii tulemaan...:/



Vielä olisi tosiaan hankintoja tekemättä,kuten pinnasänky ja turvakaukalo. Nää on nää oleellisimmat.Sitten sitteriä,itkuhälytintä yms.pientä olis A4:n verran:) Kuumemittari,ittelle liivinsuojia,siteitä,voiteitä,vauvaöljyä ja paljon kaikkea muuta. Ajatelkaa,mulla ihan nyt vasta leikkas että pitäis varmaan vaippojakin ostaa vauvalle,niitä saatetaan ehkä tarvita kun tullaan kotiin:D No joo mut nyt lopetan tän lörinän. Voikaa kaikki paksusti:)!!!



T:Peanut ja Pikkuinen rv32+4

Tulin maalta ja piti heti päästä kurkkaamaan, olisko täällä tapahtunut mitään ja johan oli!



Nea - mikä on tilanne? Toivottavasti kaikki on hyvin siellä Naikkarilla ja saat parhaan mahdollisen hoidon. Onhan se vielä vähän aikaista raskausviikkoihin nähden sulla, mutta jos arvio on melkein parikiloisesta vauvasta, niin eiköhän kaikki mene hyvin ja pääsette tutustumaan toisiinne vähän etuajassa. Aika ihana ajatus sekin :) On se kyllä ihmeellistä tämän elämän kanssa, miten tilanne voi vaihtua hetkessä. Pidetään peukkuja ja varpaita pystyssä teille molemmille, kerrothan kuulumisiasi heti kun voit. Uskomatonta että me jo jännätään tällaisia asioita, alkaa viimeiset hetket tosiaan koittaa pian!



Mä törmäilin mahani kanssa oikein kunnolla viime viikolla ja nyt on alavatsassa sellainen mustelma, että mietin vain, millainen mustelma vauvalla on! Säikäytti kyllä pahasti. Mullakin noita supistuksia (oletan niiden olevan sitä, kun kiristää alavatsaa niin peijakkaan pahasti) tulee joka päivä, maalta tullessa oli pysähdyttävä 20 minuutiksi, että pääsin jaloittelemaan ja hengittelemään rauhassa, ja sain tilanteen taas hallintaan. Saisi nyt vielä pysyä supistukset pelkkinä kropan ja kohdun treeninä, mulla on lento takaisin vasta viikon päästä ja olis kiva päästä kotiin ja miehen luokse yhtenä kappaleena!



Mullahan on yhä päällä epäily siitä, että vauva on perätilassa, joten jännitys pysyy yllä toistaiseksi ja tosiaan toivon, että ehdin saada tilanteeseen selvyyden lähiviikkoina. En haluaisi synnytyksen käynnistyvän ilman että vauva on varmasti pää alaspäin. Omaa kätilöäni tapaan heti kotiin lennettyäni, mutta en tiedä yhtään, miten meidän asuimaassamme suhtaudutaan perätilaisiin vauvoihin, tuskin pakottavat kuitenkaan synnyttämään. Olen ymmärtänyt, että suunniteltu sektio on yleinen siinä tapauksessa. Yritän antaa vauvalle vihjeitä ja silitellä mahaa niin että kääntyisi itsestään, mutta saas nähdä. En ollut koskaan edes ajatellut sektiota, mutta nyt kun sitä on viime aikoina joutunut miettimään, olen jotenkin hämilläni. Olin niin henkisesti jo varautunut synnyttämään. No, kuten Nean kohdalla kävi, sitä ei ikinä tiedä. Ja onhan tässä vielä joitain viikkoja aikaa vauvan itsekin kääntyä. Olo alkaa kyllä olla niin iso, että ajatukset on usein synnytyksessä ja ajassa sen jälkeen. Pysyisi nyt meidän pieni vielä kyydissä vähän aikaa!



Terveisiä kaikille ja laittakaahan taas pian kuulumisia!



Eirene rv33+4

Heippa vaan!



Meidän pieni tyttö syntyikin sitte itsestään 1,5 viikkoa sen jälkeen kun jouduin sairaalaan ja viime viikon torstaina päästiin yhdessä kotiin:) Olin siis ensin yksin 1,5vkoa sairaalassa ja sitte tytön kanssa 2,5 vrk naikkarilla jonka jälkeen päästiin omalle lastenosastolle jatkamaan kasvua!



Tyttö yritti sillon aluks syntyä kolme päivää, kunnes vihdoin saatiin supistukset loppumaan sunnuntai-iltana. Silloin lääkäri oli sitä mieltä, että pidätellään vielä, mutta jo maanantaina eri lääkäri sanoi että antaa tulla vaan jos on tullakseen kun ollaan jo niin hyvillä viikoilla. Sillon oli siis 32+6. Luvan saatua mäkin sain taas alkaa " liikkua" , sain käydä pihalla, kanttiinissa ja muiden kanssa syömässä salissa. Muuten sain pitää oman huoneeni, jossa mulla oli tv, oma dvd, wc ja suihku:) Ja olin omissa vaatteissa koko ajan ku oli oma äiti lähellä pyykkärinä...ihanaa!

Nojoo, eli kun maanantaina sai luvan syntyä, ni ei ollut edes yritystä ennen seuraavaa lauantaita, jollon alko supistukset siinä iltasella. Niitä sitte koko yön yli ja seuraavan päivän noin 10 min välein, mut ei mitään liian kipeitä. Sunnuntaina klo 16 aikaan siirryttiin alas synnytyssaliin, koska osasto 42 ei voinut antaa enää mitään kipua helpottavaa ja niin sitä mentiin. Synnärillä oli tosi mukava kätilö ottamassa vastaan ja se sano heti että kun kivunlievitystä tarvitaan, ni ennenaikaisten kohdalla suositus on epiduraali. Klo 18 sain sen, ja siinä vaiheessa supistukset oli noin 5 min välein ja tosi kipeitä, + että mä olin aivan loppu kun en ollu nukkunu pitkään aikaan kunnolla. Epiduraalin laitto ei ollu mitään erityisen ihanaa, mutta ihan siedettävää:) JA ai mikä paratiisi odotti jo ennen seuraavaa supistusta...OIKEAST SUOSITTELEN KAIKILLE jos vaan mahdollista...vie pois sekä fyysiset kivut, väsymyksen ja henkisen stressin jos sitä on. Ihan kun olis uudelleen syntyny:)

Sen jälkeen yritin vähän nukkua, jut se onnistu mieheltä taas paremmin kun multa. Jokatapauksessa kaikki kivut katos kun tuhka tuuleen. Ikävä kyllä se myö heikensi supistuksia aika hyvin.



Vuoron vaihtojen ja useiden muiden synnytysten takia oltiin salissa pitempään kun olis tarvinnu, ja klo 20-23 ei tapahtunu yhtään mitään muuta kun että kivut tuli takasin ja hermo alkoi mennä. Oltiin kahdestaan salissa, ja jouduin soittamaan kello että pääsen vessaan, ja sitte taas että laittavat käyrän kiinni kun tulin takasin. Suurin pelko oli siinä vaiheessa se, että vauvalle sattuu siinä odotellessa jotain. Nojoo, klo 23 käynnistettiin synnytys uudelleen ja sain toiden annoksen epiduraalia ja kivut oli taas aluka mahtavat. Seuraavasta parista tunnista en oikeastaan muista mitään muuta kun sen, että vessassa käynti oli ongelma kun oli kauhea hätä mutta mitään ei tullu. Ja kuitenkin tuntu siltä ettäjotain on tulossa. Klo 02 jälkeen sanoinmiehelle että soita nopeesti kelloa, kun olin koittanu käydä vessassa huonolla menestyksellä, ja kun nousin taas sänkyyn ni tajusin että nyt tulee ainakin jotain. VAuvahan se oli tulossa, ja syntyikin sitte 15 min päästä muutamalla ponnistuksella! Pieni vauva mutta kova homma...ei voi kyllä sanoin kuvailla!!! Tyttö voi heti niin hyvin että sain sen mahalle (napanuora ei riittänyt rinnalle:) ja sit vielä mies tuli myöhemmin näyttämään kun oli hoidettu perusjutut. Pieni siis hengitti ja söi alusta asti itse, joten kaikkia meni paremmin kun olis ikinä uskonu.



Nyt ollaan oltu 5 vrk kotona ja elämä on ihanaa mutta kiireistä. eipä olis ikinä uskonu. Päivällä syödään 3 tunnin välein, ja yöllä sit klo 22, 02 ja 06, eli ei niin paha. On kuitenkin öitä ettei tyttö oikein nuku niin hyvin jotain noista väleistä ja se on ongelma kun mäkään en nuku. Mut onse niin maailman ihanin.



Maito-ongelma mulla on kun ei pieni vielä jaksa niin imeä, eli kun eka imetän ni sit väsyy niin ettei jaks enää oikein pulloakaan. Eikä rinnasta saa vielä tarpeeks maito. Mut koitan sinnitellä ja toivottavasti joku päivä maito riittää tytölle!



Mitäs muiden kuviot..kaikki hyvin????



Nea & Sofia 2vkoa

Tätä viestiä olen käynyt monesti päivässä kyttäilemässä:) ONNEA IHAN MIELETTÖMÄN PALJN PIKKUISESTA PRINSESSASTA!!! Ihan uskomatonta,että tyttö voi noin hyvin vaikka syntyi noinkin aikaisin!!! Minkäs kokoinen tyttö syntyessään oli??? Ei taida olla kovin paljon sopivia vaatteita pienelle?!? Itse ainakin koko ajan pähkäilen että jos nyt syntyy niin mitä toiselle voi päälle laittaa kun kaikki on niin isoja. Mutta onnea vielä hirmuisesti ja nautihan nyytistä nyt täysin rinnoin, ja toivotaan että jaksaa pian ruveta kunnolla imemään!!!



Itsellä ei mitään erikoista. Supistelee aikas paljon päivän aikana,makasi tai liikkui. Torstaina on neuvolalääkäri niin nähdään onko supparit vaikuttaneet mitenkään. Toiveissa vähän olis että olisivat hiukan vielä kypsyttäneet paikkoja niin on aina helpompi tositilanteessa kun on jo valmiiksi jotain tapahtunut. Itse odotan kovasti milloin kaveri syntyy. Äitini sai minut ja pikkuveljeni kuukauden etuajassa,isosiskoni sai esikoisensa kuukauden etuajassa ja pikkusiskonikin sai esikoisensa kuukauden etuajassa eli katsotaan kuulunko samaan kastiin:) Siihen olis sitten enää viikko jos syntyis kuukautta aikaisemmin,huih!!! Ostettiin muuten pinnis vihdoin ja viimein!!! Vielä pitäis lakanoita ja reunapehmusteet hankkia. Pesin myös kaikki vaavin vaatteet jo valmiiksi,ei sitten isännän tarvitse niitä pestä jos tulee aikainen lähtö synnärille:)



Mutta tulen kertomaan lääkärireissusta kun olen siellä käynyt. Saas nähdä joko ne kertois jotain painoarviota...siis vauvalle:)



T:Peanut ja Pikkinen rv35+1

Piinailtiin joulukuun IVF-läisissä yhtä aikaa ja oon aina silloin tällöin käynyt lukemassa teidän plussanneiden kuulumisia. Täällähän olikin nyt jymy-yllätys! Oikein paljon onnea Nea ja Sofia!!! Hienoa, että kaikki meni loppujen lopuksi hyvin!



Onnea viimeisiin viikkoihin myös joulukuisista tutuille Eirenelle ja Janeselle (meniköhän nikki oikein?!)!!!

Hiukka esittelyä:



Minä: 22 v. Mies: 25 v.

Naimisissa ollaan oltu nyt kohta 2 kk :D

Ensimmäistä lasta odotellaan syntyväksi 9.9. ja asutelemme Raahessa.

Meidän lisäksi täällä asustaa myös pk collie poika Jeri 3 v. ja Viiru maatiaiskissa vähän päälle 1 v.



Raskaus tähän asti sujunu ongelmitta mutta nyt on pitäny alkaa syömään rautaa ja kohdunsuu on auennut jo 1 cm joten kaukana ei oo enää synnytys. Viikkoja nyt 35+4.

Hiukka esittelyä:



Minä: 22 v. Mies: 25 v.

Naimisissa ollaan oltu nyt kohta 2 kk :D

Ensimmäistä lasta odotellaan syntyväksi 9.9. ja asutelemme Raahessa.

Meidän lisäksi täällä asustaa myös pk collie poika Jeri 3 v. ja Viiru maatiaiskissa vähän päälle 1 v.



Raskaus tähän asti sujunu ongelmitta mutta nyt on pitäny alkaa syömään rautaa ja kohdunsuu on auennut jo 1 cm joten kaukana ei oo enää synnytys. Viikkoja nyt 35+4.