Tamperelainen perheenäiti tyrmistyi vähävaraisten lasten joulukeräyksessä koska vähävaraisilla lapsilla olikin toivomusunelmia.

Itse jos toivoisin, toivoisin jotain minkä oikeasti joku voisi toteuttaa. Takuulla en pleikka 5sta enkä ipadia. Mutta en vietä joulua ts. En tartte mitään Rahkamaa. Luonto säästyy. Lahjoitan siis lahjani luonnolle.

Jokainen lapsi ansaitsee lahjan, mutta toiveet on mennyt ihan överiksi eikä kukaan kontrolloi kuinka moneen keräykseen sama lapsi ilmoitetaan. Laitankin tänä vuonna lahjoitusrahani Luonnonperintösäätiölle, joka ostaa luonnonalueita ja rauhoittaa ne pysyvästi: https://luonnonperintosaatio.fi/

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä siinä on että osa toitottaa että saa toivoa ihan mitä vaan? Miksi sellaiseen opetetaan?Lapsenikin toivoo oikeaa ponia. Laitanko sen tuollaiseen joulupuuhun? Mikä järki. Totta kai saa ja pitää olla unelmia, mutta onko tuollainen köyhän lahjakeräys oikea paikka?

 

Olet täysin oikeassa. Ei lapsilla saa olla toiveita. Niiden kuuluu ajatella vain järjellä.

Mitä jos se poni on ainoa asia mitä lapsi toivoo? Olisiko sen silti pakko pyytää niitä sukkia että joku muu voisi saada antamisen ilon?

Ehkä kannattaisi kuitenkin kannustaa lasta laittamaan sellaisia toiveita joita on mahdollista saada? Sen ponin ylläpitäminen maksaa sen köyhän perheen vuokran verran kuussa vähintään. Onko parempi sanoa että "nyt on liian kallis, toivo jotain pienempää" kuin että lapsi jää kokonaan ilman

Ehkä kaikki ei kasvata niin, että "teet näin kuin minä sanon ja piste." Ehkä toivomuksen takana on pitkällinenkin keskustelu, emme tiedä. Itse voisin tuossa kohtaa tehdäkin noin, että jos lapsi keskustelun jälkeenkin on sitä mieltä että hänhän toivoo sitä ponia, niin kerron että ok se on sinun oma valintasi, sinä valitset toivoa ponia ja valitset samalla sen, että tästä joulupuu-keräyksestä ei sinulle tule todennäköisesti minkäänlaista lahjaa, sillä kukaan ei voi ostaa vieraalle ponia. 

Kasvatustilanne tuokin, jos lapsen on "annettu" laittaa joku ihan älytön toive. Siinähän oikeasti voi vaikka oppia, että raha ei tosiaankaan kasva puissa. Jos käyttää sen ainoan toiveensa siihen niin se on oma valinta. Huom, kouluikäisillä näin. Taaperot ei itse osaakaan toivoa.

Vierailija kirjoitti:

Epäilen, että iso osa lahjoituksista menee hunnutettuihin perheisiin ja ovat vanhempien toiveita. Arabiankielisillä on kuulkaa yllättävän laajat some-verkostot, joissa jaetaan tietoa mm. Kelan etuuksista, miten hakea ylimääräisiä tukia, keräyksistä yms. 

Kyllä meillä kotimaisia köyhiä on vaikka kuinka. Ja "hunnutetut" eivät vietä joulua, se on uskonnon vastaista, lyön pääni pantiksi että jos on niin uskovainen että huntua käyttää, niin mitkään jeesustelut eivät silloin käy. 

Vierailija kirjoitti:

Aika moni lapsi saa todeta sen ettei ole vanhemmille tai hyväntekeväisyysseuralle edes playstation 5 arvoinen ihminen. Kyllä jokainen lapsi ansaitisis kerran elämässään saada noin 500e joululahjan todistukseksi että on edes sen arvoinen ihmisenä.

Totuus on että ahneet aikuiset eivät halua ilahduttaa arvokkailla lahjoilla. Ostavat sen sijaan kasan roskaa peittämään totuutta.

Ventovieraalle ei uskalla noin kallista lahjaa laittaa. Jos perheessä on päihde/velka/mikälieongelma, niin pleikkarin saa helposti vaihdettua rahaksi. 

Lasten lahjojen tulisi olla yhteydessä perheen elintasoon. Ei ole hyvä opettaa lapselle, että varattomana voi saada/ostaa samanlaisia tavaroita kun varakkaana. Ne, jotka osaa toivoa kalliita lahjoja eivät enää pääsääntöisesti usko joulupukkiin. Lasten kasvatukseen kuuluu pettymykset myös joulunakin. 

Meillä on aikuisillakin vallalla kulttuuri, joissa pitää saada kaikenlaista, vaikka siihen ei olisi varaakaan. Sen takia ihmiset on niin veloissaan. On pikavippiä ja kulutusluottoa ja osa lypsää vielä kuuskymppisenä 80 v vanhempiaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika moni lapsi saa todeta sen ettei ole vanhemmille tai hyväntekeväisyysseuralle edes playstation 5 arvoinen ihminen. Kyllä jokainen lapsi ansaitisis kerran elämässään saada noin 500e joululahjan todistukseksi että on edes sen arvoinen ihmisenä.

Totuus on että ahneet aikuiset eivät halua ilahduttaa arvokkailla lahjoilla. Ostavat sen sijaan kasan roskaa peittämään totuutta.

Rahan ahneus on syynä ja kitsaus.

Ei vaan arvosteta. Lahjan idea on että itse luovutaan jostain ja se tuntuu, mutta takas saa kun toinen ilahtuu aidosti.

Tätä ei osata vieläkään. Sama ongelma on työelämässä pitkälti

Olenko siis ahne enkä arvosta kun en halua enkä edes voi käyttää reilua puolikasta kuukaudessa käteen saamastani palkasta siihen että joku teini saa tonnin puhelimen sen sijaan, että maksan sillä tonnilla asumistani, laskujani ja ruokaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aina voi jättää sen oman pennun ilman iphonea ja antaa sen vähävaraiselle lapselle. Oppii se omakin ettei kaikkea saa aina kun haluaa.

Lopeta tuo katkeruus ja mene töihin.

Ihan kristillinen sanoma siinä oli ja taisi osua sydämeen. Jättää kerrankin omat kultalusikka lapsensa vähemmälle ja antaa kerrankin muille vähävaraisille. Tämä eetos on hiipunut ja siitä ei saa edes keskustella. Se on indikaattori ahneudelle.

Kuule, jokaisen vanhemman kuuluu huolehtia omasta jälkikasvustaan, kun on sellaisen tähän maailmaan pykännyt, eikä odottaa, että yhteiskunta tai tuntemattomat niistä huolehtii.

Vierailija kirjoitti:

Jokainen lapsi ansaitsee lahjan, mutta toiveet on mennyt ihan överiksi eikä kukaan kontrolloi kuinka moneen keräykseen sama lapsi ilmoitetaan. Laitankin tänä vuonna lahjoitusrahani Luonnonperintösäätiölle, joka ostaa luonnonalueita ja rauhoittaa ne pysyvästi: https://luonnonperintosaatio.fi/

Minä laitan aina joulurahaa kodittomien kissojen hyväksi 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä siinä on että osa toitottaa että saa toivoa ihan mitä vaan? Miksi sellaiseen opetetaan?Lapsenikin toivoo oikeaa ponia. Laitanko sen tuollaiseen joulupuuhun? Mikä järki. Totta kai saa ja pitää olla unelmia, mutta onko tuollainen köyhän lahjakeräys oikea paikka?

 

Olet täysin oikeassa. Ei lapsilla saa olla toiveita. Niiden kuuluu ajatella vain järjellä.

Mitä jos se poni on ainoa asia mitä lapsi toivoo? Olisiko sen silti pakko pyytää niitä sukkia että joku muu voisi saada antamisen ilon?

Ehkä kannattaisi kuitenkin kannustaa lasta laittamaan sellaisia toiveita joita on mahdollista saada? Sen ponin ylläpitäminen maksaa sen köyhän perheen vuokran verran kuussa vähintään. Onko parempi sanoa että "nyt on liian kallis, toivo jotai

Edellinen kommentoija ei sanonut kasvattavansa tyylillä "minä sanon näin ja piste". Ei kannata tehdä omia tulkintoja tyhjästä. 

Se keräys oli parempi missä saa ostaa mitä haluaa ja laittaa paketin päälle esim. lapsi 8 vuotta. Siihen lahjoitin pari kertaa, mutta sitä keräystä ei ole ollut paikkakunnalla enää, mikähän lie se oli nimeltään. Myös ruokatavaraa olen lahjoittanut keräykseen, sitäkään ei ole tänä vuonna näkynyt. Aiemmin oli maltillisempia toiveita siinä joulukuusessa olevassa keräyksessä, silloin joskus osallistuin. Ylimääräistä rahaa ei ollut kauheasti silloinkaan, mutta halusin silti auttaa. Nykyisin on vielä tiukempaa kun kaikki on kallistunut. Itsekin joutunut siirtyä edullisempiin tuotteisiin kaikessa. Ihan halvoilla peruspuhelimilla ja marketti- tai kirppisvaatteilla mennään koko perhe vaikka aikuiset ovat ihan työssäkäyviä. Kyllä perus halpistuotteet pitäisi kelvata myös lahjoituksena.  

Niin totta, mitä jo useampi todennut, että valitettavasti suurella osalla nämä lasten (etenkin kalliit) lahjat päätyvät myyntiin ja siitä saadut rahat päihteisiin.

Pitäisi olla keräys niin, että lahjat päätyisivät varmasti lapsille (esim. turvakoteihin, lasten sairaalaan tms.), niin osallistuisin varmasti.

Täälläkin pikkupaikkakunnalla säännöllisesti Torissa myynnissä iso avaamaton rasvapurkki myynnissä puoleen hintaan ja vaatimuksena haku saman päivän aikana paikalliselta "slummialueelta" ja maksu käteisellä. Varmasti saadaan aina lapsen atooppiseen ihoon tms. rasva yhteiskunnan piikkiin, ja myyntiin vaan, että saadaan rahaa päihteisiin.

Voi voi, pahaa tekee nykymeno!

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa jättää roskat ostamatta, jos ei halua antaa oikeaa lahjaa. Ostin pojalle viimevuonna tonnin pelikoneen ja tänä vuonna tiedustelin että mitähän saisi olla, niin poika vastasi että ei mitään tarvitse. Hänellä on jo kaikkea.

Tiedusteli että suklaakonvehtirasia ja joulukuusi olisi ihan kiva. Hän sai jo sen viimevuonna joten nyt ja seuraavana ja sitä seuraavana tulee vain pelkkää säästöä. Sen lisäksi saa hoidettua kotitehtävät ja muut asiat koneellaan. Tätä samaa voi myös toteuttaa muiden lapsille. Lahja on aina omasta luopumista ja toisen ilahduttamista.

Tilalle on tullut mieletön roskaaminen asioilla jota toinen ei halua.

Meidän jo aikaisemmin pelikoneet saaneilla lapsilla toiveena on suklaata. Toinen haluaa uuden hiiren koneeseen ja toinen haluaa pelitilille rahaa, kun alkaa pelialet.

Ei noilla vähävaraisilla ole monestikaan mitään moraalia, vaikka edesottamustensa uhrina olisi oma laspensa. Tiedän tapauksen, että köyhältä vanhemmalta aikuinen lapsi pummasi rahat pienen lapsensa tarvitsemiin silmälaseihin, mutta lopputulema oli se, että lapsi ei saanut silmälaseja, mutta äiti sai tatuoinnin! 🤬

Mä itse ajattelen tätä asiaa lasten näkökulmasta. Kyllähän pienet lapset uskovat joulupukkiin jne, mutta jotenkin toivoisi kaikilta vanhemmilta rahan ja sen käytön opettamista omille lapsilleen. Ymmärrän, että kaikilla ei todennäköisesti riitä omat kyvyt tähän. 

Meillä on ihan mukavasti rahaa ja tiedän, että pihistely on kivaa, kun se on vapaaehtoista. Mutta meidän omatkin lapset ymmärtävät, että mistä raha tulee, miten paljon sen eteen pitää tehdä töitä jne. He tajuavat, että eivät tule saamaan mitään uusimpia tuhansien eurojen lahjoja. Saavat sitten myöhemmin aikuisena tehdä ja ostaa mitä haluavat. 

Minulle on äärettämän tärkeää, että lapseni oppivat kaikessa kohtuullisuutta ja rahan arvon. Se tarkoittaa, että he ymmärtävät myös sen, ettei kaikilla ole yhtä paljon. 

Nämä lapset/nuoret lähtevät elämään todennäköisesti niin pitkältä takamatkalta rahan käytön suhteen, etteivät tule ikinä pääsemään rinnalle tai ohi. Se on huolestuttavaa. 

Ja rahan käyttöä voi opettaa, vaikkei sitä itselläkään olisi paljoa. 

Vierailija kirjoitti:

Vaikea uskoa että pleikka5:sta toivoo joku köyhä lapsi. Se on satoja euroja, pelit kalliita ja se tarvii hyvän telkkarin 

Varmasti toiveissa olisi ollut antaa esimerkkinä jotain edullisempaa. Taas oli vain pakko päästä haukkumaan pienituloisia. 

 

Ei köyhät lapset niitä toivokaan. Niitä toivoo Hopen johto, jotka hyväosaisina ylemmän luokan kansalaisina kuviittelevat että lapset tulevat onnellisiksi vain kalliista tavaroista. Vähäosaiset osaavat iloita halvemmistakin tuotteista tai elämyksistä. 

Sillä että Hope esittää näitä kohtuuttomia toiveita, joihin tavan tallaajalla ei ole mahdollisuutta tarjota omille lapsillekaan, tekee karhunpalveluksen ja saa ihmiset uskomaan että vähäosaiset ovat röyhkeitä, vaikkei niin todellisuudessa ole. 

Jos haluatte osallistua hyväntekeväisyyteen, osallistukaa sellaisten järjestöjen kautta, joihin voi luottaa ja joilla ei ole näin järjettömiä vaatimuksia kuin Hopella.

 

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa jättää roskat ostamatta, jos ei halua antaa oikeaa lahjaa. Ostin pojalle viimevuonna tonnin pelikoneen ja tänä vuonna tiedustelin että mitähän saisi olla, niin poika vastasi että ei mitään tarvitse. Hänellä on jo kaikkea.

Tiedusteli että suklaakonvehtirasia ja joulukuusi olisi ihan kiva. Hän sai jo sen viimevuonna joten nyt ja seuraavana ja sitä seuraavana tulee vain pelkkää säästöä. Sen lisäksi saa hoidettua kotitehtävät ja muut asiat koneellaan. Tätä samaa voi myös toteuttaa muiden lapsille. Lahja on aina omasta luopumista ja toisen ilahduttamista.

Tilalle on tullut mieletön roskaaminen asioilla jota toinen ei halua.

Olethan jo ostanut tonnin pelikoneen noihin keräyksiin? Jos et, miksi et? Tänä jouluna sun ei tarvitse ostaa sellaista omallesi ja voit luopua omastasi ja ilahduttaa toista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikea uskoa että pleikka5:sta toivoo joku köyhä lapsi. Se on satoja euroja, pelit kalliita ja se tarvii hyvän telkkarin 

Varmasti toiveissa olisi ollut antaa esimerkkinä jotain edullisempaa. Taas oli vain pakko päästä haukkumaan pienituloisia. 

 

Ei köyhät lapset niitä toivokaan. Niitä toivoo Hopen johto, jotka hyväosaisina ylemmän luokan kansalaisina kuviittelevat että lapset tulevat onnellisiksi vain kalliista tavaroista. Vähäosaiset osaavat iloita halvemmistakin tuotteista tai elämyksistä. 

Sillä että Hope esittää näitä kohtuuttomia toiveita, joihin tavan tallaajalla ei ole mahdollisuutta tarjota omille lapsillekaan, tekee karhunpalveluksen ja saa ihmiset uskomaan että vähäosaiset ovat röyhkeitä, vaikkei niin todellisuudessa ole. 

Jos haluatte osallistua hyväntekeväisyyteen, osallistukaa sellaisten järjestöjen kaut

Mun mielestä Hopen asenne syö niiden uskottavuuden. Jos on oikeasti vähävarainen, niin varmasti on muitakin lahjatoiveita kuin se IPhone. Itse keskiluokkaisessa perheessä kasvaneena muista toivoneeni mm. maailmankartastoa ja lahjat oli tyyliin suklaata, kirjoja ja Stiga lapsille yhteiseksi. Ihan tyytyväisiä oltiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika moni lapsi saa todeta sen ettei ole vanhemmille tai hyväntekeväisyysseuralle edes playstation 5 arvoinen ihminen. Kyllä jokainen lapsi ansaitisis kerran elämässään saada noin 500e joululahjan todistukseksi että on edes sen arvoinen ihmisenä.

Totuus on että ahneet aikuiset eivät halua ilahduttaa arvokkailla lahjoilla. Ostavat sen sijaan kasan roskaa peittämään totuutta.

Rahan ahneus on syynä ja kitsaus.

Ei vaan arvosteta. Lahjan idea on että itse luovutaan jostain ja se tuntuu, mutta takas saa kun toinen ilahtuu aidosti.

Tätä ei osata vieläkään. Sama ongelma on työelämässä pitkälti

Olenko siis ahne enkä arvosta kun en halua enkä edes voi käyttää reilua puolikasta kuukaudessa käteen saamastani palkasta siihen että joku teini saa tonn

Olet ahne ja lisäksi itsekäs. Pistät omat tarpeesi muiden edelle. Jos sulla jää 2000e kuussa käteen, sulla on paremmin kuin hyvin varaa ostaa myös noita kalliimpia lahjoja keräykseen. Jos pistät vaikka 700e iphoneen, sulla on edelleen 1300e käyttöön. Osa ei saa 1300e edes tarpeisiin.

Vierailija kirjoitti:

Köyhä ei saa edes toivoa. 

Tottakai jokainen saa toivoa, mutta myös maalaisjärkeä saa ja kannattaa käyttää.