Tamperelainen perheenäiti tyrmistyi vähävaraisten lasten joulukeräyksessä koska vähävaraisilla lapsilla olikin toivomusunelmia.
IS: Tamperelainen perheenäiti tyrmistyi vähävaraisten lasten joulukeräyksessä: Harvalla on varaa ostaa tällaisia lahjoja edes omille lapsilleen
Kommentit (1291)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ai että muistan miten ihanaa nuoruudessa oli jouluna edes saada jotain, mitä varakkaat ostivat lapsilleen arkena. Se merkkihuppari, merkkikengät, jotain vähän kalliimpaa ja luksusta... Se tunne oli sanoinkuvaamaton. Sitä on vaikea selittää, tunsi olevansa samanarvoinen, kuului samaan porukkaan. Edes sen hetken.
Mekään emme olleet köyhä perhe sinänsä. Vanhemmat olivat vain nuukia ja pitivät minimalistisesta elämäntavasta. Eikä minusta materialistia noiden kokemusten vuoksi tullut. Nyt on varaa ilahduttaa muita. Neljä lahjaa ostin lapsille. Ehkä voisi vielä tehdä paria teiniäkin onnelliseksi.
Pyydän, älkää tuomitko lasten ja nuorten toiveita. Niissä voi olla jotain syvempääkin taustalla.
Tai aikuisemmin katsottuna pinnallista. Miksi jo lapsella on käsitys että hänen arvonsa riippuu tavarasta? Vanhempien katkera kasvatu
Tästä varmasti osalla kyse. Oma äitini on köyhistä oloista ja hyvin materialistinen ja pinnallinen. Tartutti saman minuunkin ja olin jo pitkälle teini, kunnes opin että tavara ei tuo onnea eikä oikeaa statusta.
Onneksi se pinnallisuus ja materialismi oli minussa enemmän päälle liimattu ominaisuus. Isäni on varakas joten sitä kautta tuli ihan muuta oppia kuin äidiltä. Isä ei esim suostunut ostamaan ikinä kalleinta tai turhaa.
Vierailija kirjoitti:
Täällä on raskasta monella, kun kaikki köyhät lapset/perheet ei suostu alistumaan ja toivomaan sellaisia lahjoja joista tulee antajalle hyvä mieli :D Pitäkää hikiset euronne, oikeasti. Ei teitä kiinnosta ne lapset vaan oma omatuntonne ja joulufiiliksenne.
Mit vit 😆 Kyllähän tonnilla sais aika monelle lapselle lahjan, mutta ei ku pistetään se Jannica-Josefiinan iphoneen, kun se toivoo. Eikö ois kiva ilahduttaa mahdollisimman montaa eikä yhtä ahnetta? Rahaa kun ei ole rajattomasti kellään. Ei edes Nallella.
Vierailija kirjoitti:
Usein ne hyväosaiset lapset, jotka saavat "ihan kaiken", ovat niitä, joiden vanhemmat eivät välitä vähääkään jälkikasvustaan vaan hoitavat rahalla pois jaloistaan. Eli jos on vähävarainen perhe, jossa on vakaat olot ja rakkautta, voi olla onnellisempi kuin ne materian keskellä vanhempiensa huomiota kaipaavat rikkaat lapset.
Ne hyvätuloiset perheet, joissa lapsista aidosti välitetään, opettavat usein lapsilleen myös rahan arvon ja nöyrän asenteen, ettei se ole tyhjästä tullutta.
Tämä on 100% totta. Raha ja tavara ei tee onnelliseksi. Lisäksi oman kokemukseni mukaan nuo materialla lellityt lapset ovat myös melko sietämätöntä seuraa. Eivät oikein osaa sellaista muulla kuin tavaralla välittämistä ja toisaalta ovat kateellisia läsnäolevista vanhemmista. Kiusaavat rikkaiden lapset on melkein aina näitä.
Vierailija kirjoitti:
En ole tainnut koskaan tavata tuota myyttistä rahan arvon tuntevaa mutta kohteliasta, nöyrää ja hyvätapaista aikuista enkä lasta. Mitä nyt moni kehuu itsensä ja lastensa olevan. Mut kaikin mokomin, saahan sitä kuvitella.
No mut tää kertoo kyllä eniten sun piireistä kuin mistään muusta.
Vierailija kirjoitti:
Täällä on raskasta monella, kun kaikki köyhät lapset/perheet ei suostu alistumaan ja toivomaan sellaisia lahjoja joista tulee antajalle hyvä mieli :D Pitäkää hikiset euronne, oikeasti. Ei teitä kiinnosta ne lapset vaan oma omatuntonne ja joulufiiliksenne.
Tämä niin. Kiillottakaa sädekehäänne nyt jotenkin muuten. Noi kaikki jutut kuulostaa niin falskeille.
Vierailija kirjoitti:
Tahallinen väärinymmärrys on siinä kohtaa, kun köyhien lasten toiveet leimataan kohtuuttomaksi väittäen, että "ei hyvätuloinen lapsikaan niitä ilmaiseksi saa", ja näin yritetään antaa ymmärtää, että köyhä lapsi on vain saamaton tai laiska, ja hyväosainenkin lapsi saa ne vain siksi, että tekee jotain lahjansa eteen. Kun näinhän se ei mene. Hyväosainen lapsi ei saa niitä ahkeruutensa ansiosta, vaan vanhempiensa varallisuuden ja maksukyvyn ansiosta. Köyhällä lapsella ei käytännössä ole mitään mahdollisuutta saada niitä, vaikka kuinka auttaisi köyhiä vanhempiaan ja todennäköisesti köyhiä tai kuolleita isovanhempiaan, koska nämä eivät voi palkita niillä kalliilla tavaroilla. Kannattaa nyt olla rehellinen: eivät hyväosaiset lapset saa merkkituotteitaan vain siksi, että ovat ahkeria ja hyviä ihmisiä - he saavat ne siksi, että heillä on rahaa käytössään. Ja köyhyys tarkoittaa sitä, että ei ole rahaa.
Sinulta se väärinymmärrys tuli. Se on täysin eri asia saada joku isompi juttu kun sen eteen on kuukausia nähnyt vaivaa ja säästänyt, vs tämä kuusihomma jossa se juttu aivan kuin putoaa syliin taivaan lahjana. Ensimmäinen tilanne opettaa työntekoa ja vastuuta, toinen opettaa sitä että kalliita lahjoja voi tippua syliin perheen ulkopuoleisilta vierailta ihmisiltä.
En sano sillä, etteikö köyhän perheen lapsi oppisi vastuuntuntoa ja työntekoa, aivan varmasti oppii. Mutta niiden kalliimpien lahjojen syliin tiputtaminen täysin ulkopuolisen toimesta ei ole järkevää toimintaa. Se ei opeta oikeita arvoja.
Kunpa yksikään ei lahjoittaisi yhtään mitään. Ketjukin sen todistaa, että köyhät ovat tyhmiä, yksinkertaisia ja ahneita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä on raskasta monella, kun kaikki köyhät lapset/perheet ei suostu alistumaan ja toivomaan sellaisia lahjoja joista tulee antajalle hyvä mieli :D Pitäkää hikiset euronne, oikeasti. Ei teitä kiinnosta ne lapset vaan oma omatuntonne ja joulufiiliksenne.
Mit vit 😆 Kyllähän tonnilla sais aika monelle lapselle lahjan, mutta ei ku pistetään se Jannica-Josefiinan iphoneen, kun se toivoo. Eikö ois kiva ilahduttaa mahdollisimman montaa eikä yhtä ahnetta? Rahaa kun ei ole rajattomasti kellään. Ei edes Nallella.
Sinun tehtävä ei ole spekuloida, vaan joko ostaa se lahja mikä siinä kortissa lukee tai olla ostamatta. Yksinkertaista!
Mitä ilmeisimmin et ole kuitenkaan mitään kenellekään koskaan lahjoittamassa, kunhan haluat täällä dissata köyhiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Vaikka saisivatkin sinusta säästettyä näennäisesti ja liian helposti, niin kuitenkin oppivat, että mikään ei tule ilmaiseksi. Ja toisekseen alaikäisen on aika vaikea maksaa elintasostaan itse, kun ei pääse oikeasti töihin kuin hyvällä tuurilla 15v eteenpäin. Silloin ne kotityöt ja isovanhempien auttamiset on ainoa keino. Ja parempi keino kuin opettaa, että laitetaan lappu taikakuuseen ja vieras ihminen ostaa ökykalliit lahjatoiveet. "
Mitä tarkoittaa, että "oppivat, ettei mikään tule ilmaiseksi"? Ensinnäkin moni asia kyllä tulee tässä maailmassa ilmaiseksi - joillekin. Ja eikö lahjojen idea olekin se, että ne annetaan lahjoina, ilman että vaaditaan vastapalvelusta? Itse olen juuri tuollaisen hyvätuloisen perheen lapsi, enkä joutunut ikinä säästämään saadakseni tarpeellisia tai toivomiani asioita. Ei minusta silti tullut materialistia, vaan jopa kulutuskriittinen ihminen. Myöskä
Lainaus tämän viestin perässä olleesta viestistä:
"Meidän nykyisten vanhempien lapsuudessa ne toiveet eivät olleet mitään yli tonnin iPhonea, MacBookeja tai sähköpotkulautoja."
Mä en tänä päivänäkään tunne edes ketään aikuista jolla olisi tonnin iPhone, saati sitten alaikäistä.
Vierailija kirjoitti:
Kunpa yksikään ei lahjoittaisi yhtään mitään. Ketjukin sen todistaa, että köyhät ovat tyhmiä, yksinkertaisia ja ahneita.
Peiliin vilkaisun paikka? Pelkäät, että joku nuori saisi arvokkaan lahjan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikkapa siitä, että oli toivottu sitä kalleinta mallia eikä vain tyyliin "uusi älypuhelin". Pointtihan koko keskustelussa on, että toiveet ovat tolkuttoman kalliita, eikä niihin ole edes keskituloisilla perheillä varaa.
Eiköhän jokaisella ala jo ala-asteella olla älypuhelin niin on se älyntöntö laittaa toiveeksi vain "uusi älypuhelin" ja saada joku mikä jo on.
Et taida olla oikeasti köyhä, vaan "köyhä". Tunnen tällaisia identiteetiltään köyhiä. Tulot voivat olla hyvät, mutta kaikki raha vain katoaa. Kaiken kun pitää olla sitä kalleinta merkkiä. Oikeasti köyhällä se puhelin on 7 vuotta vanha ja rikki. Ei hän havittele kalleinta mallia, vaan ehjää ja toimivaa puhelinta. Näin se on keskituloisillakin nuorilla.
Eli köyhä saa toivoa puhelinta vain kun sillä on rikkinäinen. Tämä selvä. Parempaa ei saa toivoa. Ymmärretty.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä on raskasta monella, kun kaikki köyhät lapset/perheet ei suostu alistumaan ja toivomaan sellaisia lahjoja joista tulee antajalle hyvä mieli :D Pitäkää hikiset euronne, oikeasti. Ei teitä kiinnosta ne lapset vaan oma omatuntonne ja joulufiiliksenne.
Mit vit 😆 Kyllähän tonnilla sais aika monelle lapselle lahjan, mutta ei ku pistetään se Jannica-Josefiinan iphoneen, kun se toivoo. Eikö ois kiva ilahduttaa mahdollisimman montaa eikä yhtä ahnetta? Rahaa kun ei ole rajattomasti kellään. Ei edes Nallella.
Sinun tehtävä ei ole spekuloida, vaan joko ostaa se lahja mikä siinä kortissa lukee tai olla ostamatta. Yksinkertaista!
Mitä ilmeisimmin et ole kuitenkaan mitään kenellekään koskaan lahjoittamassa, kunhan haluat täällä dissata köyhiä.
Olen lahjoittanut ja usein. Mutta en koskaan näiden hopejen yms. kautta, koska niistä ei tiedä meneekö oikeille tarvitsijoille. Ja tosiaan mieluiten annan ruokaa ja perustarvikkeita, leluja ja vaatteita, mitä itsekin käytetään. Meillä ei merkeillä pröystäillä, koska miksi pitäisi? Ja rikkoutunut korjataan, kaiken ei tarvitse olla uutta. Olen tehnyt myös vapaaehtoishommia. Niin ja ollut joskus itsekin köyhä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Vaikka saisivatkin sinusta säästettyä näennäisesti ja liian helposti, niin kuitenkin oppivat, että mikään ei tule ilmaiseksi. Ja toisekseen alaikäisen on aika vaikea maksaa elintasostaan itse, kun ei pääse oikeasti töihin kuin hyvällä tuurilla 15v eteenpäin. Silloin ne kotityöt ja isovanhempien auttamiset on ainoa keino. Ja parempi keino kuin opettaa, että laitetaan lappu taikakuuseen ja vieras ihminen ostaa ökykalliit lahjatoiveet. "
Mitä tarkoittaa, että "oppivat, ettei mikään tule ilmaiseksi"? Ensinnäkin moni asia kyllä tulee tässä maailmassa ilmaiseksi - joillekin. Ja eikö lahjojen idea olekin se, että ne annetaan lahjoina, ilman että vaaditaan vastapalvelusta? Itse olen juuri tuollaisen hyvätuloisen perheen lapsi, enkä joutunut ikinä säästämään saadakseni tarpeellisia tai toivomiani asioita. Ei minusta silti tullut material
Minä tunnen muutaman aikuisen - mutta se ei oikeastaan kuulu minulle mitenkään, työelämässä olevat rahoittavat itse puhelimensa.
Vierailija kirjoitti:
Joskus olen miettinyt koittaisiko jotain kautta pyytää jouluapu, juurikin että lapset saisi joskus jotain muuta kuin käytännöllisiä pitkiä kalsareita ja hanskoja. Noita ne saisi muutenkin mutta menee valitettavasti lahjaksi kun en turhaa voi ostaa.
En sitten ole ikinä ole etsinyt mitä kautta sitä apua edes saisi. Mikä on hyvä koska aina näin joulun alla saa lukea miten ne lapseni eivät edes saa toivoia muuta kuin niitä käytännöllisiä tavaroita.
Ei, en vaivaudu lukemaan tuota juttua. Ne on aina paisuteltu ja unohdetaan kokonaan että siellä oli muitakin toiveita. Nämä keräykset ja lasten toiveet on nykyään sosialliapornoa, sama kuin joku tempparit, pääsee paremmat ihmiset kauhistelemaan ja tuntemaan itsensä paremmiksi.
Minä mielelläni ostan jotain pientä arjen luksusta tai puhtaasti vain iloa tuovaa lapselle joka sellaisia muuten ei saisi. Jopa mieluummin kuin sitä käytännön tavaraa, koska muistan omasta lapsuudestani kuinka paljon sellainen toi iloa. Mutta kyllä nuo useiden satasen tai jopa tonnien lahjat ovat liikaa pyydetty, en sellaisia osta omillenikaan vaikka kuinka haluaisivat tai olisi varaa. Sitten kun kolmikymppisinä heidän aivonsa ovat loppuun asti kehittyneet niin voin heille antaa kalliimpia lahjoja.
"Eli köyhä saa toivoa puhelinta vain kun sillä on rikkinäinen. Tämä selvä. Parempaa ei saa toivoa. Ymmärretty."
Ainakin sen verran huonolla sisäänlukutaidolla varustettu jankuttaja, etten ihmettele miksi olet köyhä.
Tsemppiä kaikille kohtuudessa eläville, niin rikkaille kuin köyhille.
-eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikea uskoa että pleikka5:sta toivoo joku köyhä lapsi. Se on satoja euroja, pelit kalliita ja se tarvii hyvän telkkarin
Varmasti toiveissa olisi ollut antaa esimerkkinä jotain edullisempaa. Taas oli vain pakko päästä haukkumaan pienituloisia.
Mikä siinä on vaikea uskoa? Meidän 10-ja 11-vuotiaat toivoi viime jouluna kaikkein hartaimmin pleikka5:sta. Se oli koko ajan ja jatkuvasti ainoa asia mitä toivoivat. Jos heidät olisi vienyt tällaisen joulupuu-toivomuskaivon äärelle niin aivan taatusti olisivat riipustaneet että "pleikka viitonen". Viis siitä mitä se maksaa, mitä ne pelit siihen maksaa tai millainen telkkari tarvitaan. Ei lapsi sitä mieti. Se TOIVOO.
Käsittämätöntä, että suomessa lisääntyy ihmiset, joilla ei ole mitään järkeä päässään tai minkäänl
"Käsittämätöntä, että suomessa lisääntyy ihmiset, joilla ei ole mitään järkeä päässään tai minkäänlaista ymmärrystä kasvattaa omaa lastaan.
Seuraavan kerran kun rahat tuhlattua käyt itkemässä sosiaalityöntekijältä ruokaa lapsille, niin ajattele lapsiasi ja ehdota lasten huostaanottoa."
En mä sanonut että me oltaisin köyhiä myöskin. Kommentoin vain sitä, voiko lapsi toivoa tuollaista. Tottakai voi. Suurimmalla osalla tuon ikäisistä on joku pelikone ja jos ei ole, niin sitä toivotaan. Köyhä tai keskituloinen tai rikas, ei sillä ole lapselle väliä, toivoa se silti voi.
Meidän tuloilla saa kyllä lapsille joululahjat ostettua huoli pois. Pleikka vitoset oli viime jouluna kiven alla niin sellaista eivät saaneet (jos sulla olisi pelikone-ikäisiä lapsia, niin olisit tämän tiennyt) joten he saivat xboxin.
"No saiko ne sen pleikka viitosen vai kävikö niin etteivät saaneet jouluna mitään lahjoja kun teillä ei ollut varaa hankkia sitä ja kakarat "ei toivoneet mitään muuta"?"
Sinulle myös, missä kohtaa sanoin, että myös me oltaisiin köyhiä. Sanoin vain, että kyllä lapset toivoa osaa. Ne toivoo sitä mitä on kavereillakin, ihan sama onko perhe köyhä keskituloinen vai rikas.
Aika ilkeämielistä kommentointia.
Näköjään olisi pitänyt laittaa joku disclaimeri tuohon, "kyllä ne pelikonsolin sai", ettei heti oleteta köyhäksi. Tosin kun en pidä pleikkarin /xboxin ostamista minään erityisenä varakkuutena, niin eipä tullut mieleenkään, että sen ostaminen pitää erikseen kertoa näille.
***
Mikä kyllä saa ihmettelemään, millä oikeudella te kaksi aloitte vit-lemaan jollekulle, jonka oletitte köyhäksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ai että muistan miten ihanaa nuoruudessa oli jouluna edes saada jotain, mitä varakkaat ostivat lapsilleen arkena. Se merkkihuppari, merkkikengät, jotain vähän kalliimpaa ja luksusta... Se tunne oli sanoinkuvaamaton. Sitä on vaikea selittää, tunsi olevansa samanarvoinen, kuului samaan porukkaan. Edes sen hetken.
Mekään emme olleet köyhä perhe sinänsä. Vanhemmat olivat vain nuukia ja pitivät minimalistisesta elämäntavasta. Eikä minusta materialistia noiden kokemusten vuoksi tullut. Nyt on varaa ilahduttaa muita. Neljä lahjaa ostin lapsille. Ehkä voisi vielä tehdä paria teiniäkin onnelliseksi.
Pyydän, älkää tuomitko lasten ja nuorten toiveita. Niissä voi olla jotain syvempääkin taustalla.
Kun ei varakkaatkaan lapset usein saa mitä haluaa. Aika murto-osalla lapsista ja nuorista on oikeasti noin kalliita j
Käsittämätön viesti. Luulet siis opettaneesi lapsille jotain mitä muut ei kun niillä ei ole omia telkkareita, koiria, huoneita, kertakäyttöleluja ja markkinoiden kalliimpia jotain? Missä kuplassa sinä elät kun kaikki muut siellä noita joka lapselle antaa?
Sori nyt mutta lapsesi ei ole mitenkään erikoisia etkä sinä opettanut heille mitään hienoa. Ihan perusihmisiä olette. Paitsi sinä joka luulet että olet tehnyt jotain erikoisen hienoa kasvatustyötä.
Vierailija kirjoitti:
Kaikenlaisia pahoja aikeita olette valmiita toiveiden taustalla kuvittelemaan, mutta entäs sellainen mahdollisuus, että köyhän perheen teini toivoo kallista puhelinta että voisi sen myymällä helpottaa yh-äitinsä taakkaa? Ei huumeita, viinaa tai tupakkaa, vaan ihan rakkaus motiivina? Olipa toive kuinka lapsellinen tai röyhkeä tahansa, niin voin sen hyvin ymmärtää, itsekin entisenä köyhänä teininä joka joutui liian varhain huolehtimaan rahasta.
Sitä kun ei näe anonyymistä ventovieraasta päältä, onko taustalla jotkin "pahat aikeet" vai jalot motiivit. Vai ihan vain tuiki tavallinen lokkeilu ja ahneus.
Moni tällä palstalla on saanut ihan kasvotusten nähdä, että Facebookin jouluapuryhmien nyyhkytarinat eivät olleetkaan totta.
Ulkomailla on kerätty sinisilmäisiltä avuliailta ihmisiltä jopa satoja tuhansia jollekin syöpäpotilaalle, jota ei sitten ollut olemassakaan.
Kaikki tuo on pois ihmisiltä, jotka oikeasti tarvitsevat apua. Puhumattakaan siitä, miten paljon se kovettaa ihmisten asenteita, jos tällaiseen häikäilemättömyyteen törmää kerran jos toisenkin.
Siksi ei pitäisi antaa mitään tällaisia systemaattisia mahdollisuuksia väärinkäytöksille. Hyväntekeväisyys ei voi olla villi länsi. Kuinka moni taukki oikeasti haluaa antaa rahaa ihan sokkona, koska on pieni MAHDOLLISUUS, että täysin anonyymin toiveen takana onkin jokin todellinen nyyhkytarina? Hintaraja näille joululahjatoiveille, niin voi paremmin luottaa, että lahjat menevät siihen tarkoitukseen mihin niiden oletetaan menevän. 50 e on ihan hyvä raja, sen yli alkaa olla jo liikaa mahdollisuuksia suhmuroinnille.
Hyväntekeväisyys ei valitettavasti toimi pelkän sinisilmäisyyden varassa. Hyväksikäyttäjiä voi olla kaikista avunpyytäjistä vain pieni prosentti, mutta se on aina se kaikista äänekkäin ja vaativin prosentti. Hyväksikäyttäjiä kun on joskus myös hyväntekeväisyyden organisoijissa! Mites sen lelusalakuljettaja-Ramin kanssa menikään?
Valitettavasti aina löytyy näitä sinisilmäisiä oman elämänsä pyhimyksiä, jotka melkeinpä haluavat tulla huijatuiksi, ja jotka (on jostain syystä jäänyt tämä kommentti vuosien takaa tältä palstalta mieleen) sanoivat Enkeli-Elisa-huijauksestakin, että huijaushan oli oikeastaan tärkeällä asialla, "koska se olisi voinut olla totta".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun nyt on nuo Pisa-tulokset mitä ovat, tekisi mieli ostaa lapsille lahjoiksi pelkästään hyviä kirjoja.
Kirjahan on mitä mainion lahja, etenkin ihan pienille lapsille!
Meillä löytyy 2 ja 4 vuoden ikäiset lapset. Lahjaksi saavat käytettyjä paketteja. Kirppikseltä löysin Mauri Kunnasta 8 kirjaa 15 eurolla. Duploja 10 eurolla pienimmälle. Lisäksi piirustusvälineitä, sormivärit ja muovailuvahaa. Varmasti ovat innoissaan!
Mummolta tulee minun vanhoja satukirjoja ja muutama osa junarataa. Toinen mummi osti kirjaston poistomyynnistä 10 kirjaa pakettiin, yhteensä 2 euroa. Osallistuu myöhemmin suksien ostoon, lupasi etsiä ne kirpparilta. Korvaamaton apu meille!
Tiedän, että monelle ei käytetty kelpaa, mutta meille taas toiveena juuri se. Toivon, että myöhemminkin lapset arvottavat enemm
Paitsi että edellisen mielentä Mauri Kunnas ei ehkä olekaan hyvä ja haluaa ostaa lapsellesi Vonnegutin kirjan. Eihän hän välitä mitä se lapsi halua tai mistä se pitää. Hyviä ideoita.
En ole tainnut koskaan tavata tuota myyttistä rahan arvon tuntevaa mutta kohteliasta, nöyrää ja hyvätapaista aikuista enkä lasta. Mitä nyt moni kehuu itsensä ja lastensa olevan. Mut kaikin mokomin, saahan sitä kuvitella.