Tamperelainen perheenäiti tyrmistyi vähävaraisten lasten joulukeräyksessä koska vähävaraisilla lapsilla olikin toivomusunelmia.

Vierailija kirjoitti:

Epäilen kovasti, että kaksivuotiaat toivoisivat joulupukilta ipadia tai sähköhammasharjaa. 16-vuotias toivoo vähävaraisena järjestelmä kameraa, joka on ymmärrettävä toive, mutta jo ajatuksenakin aivan kohtuuton.

Eiköhän kyseessä ole päihdeongelmaisten vanhempien tavoite saada mahdollisimman kallis lahja, jotta tavaran myydessä saa mahdollimman paljon rahaa päihteiden ostamiseen. Toinen vaihtoehto on tietenkin se, että hyvätuloiset perheet haluavat sijoittaa omat rahansa ja hankkia omat joululahjat llmaiseksi, hyväksikäyttäen köyhiin lapsiin kohdistuvaa sääliä.

Toki toivoisin, että köyhäkin lapsi saisi toivomansa lahjan, mutta epäilen kovasti, että sellainen lahja päätyy vääriin kässiin.

Kyllä köyhien lasten lahjatoiveet pitäisi järjestää siten ettei jää epävarmuutta siitä, kuka lahjan ottaa.

Miksi 16-vuotiaan toive järjestlmäkamerasta on sinusta "aivan kohtuuton"? Jos valokuvausta harrastaa, on tuo ymmärrettävä toive, ja aika monella niitä järkkäreitä myös on.



Sähköhammasharjaa muuten nykyisin hammaslääkärit suosittelevat lähes poikkeuksetta.

Vierailija kirjoitti:

Epäilen kovasti, että kaksivuotiaat toivoisivat joulupukilta ipadia tai sähköhammasharjaa. 16-vuotias toivoo vähävaraisena järjestelmä kameraa, joka on ymmärrettävä toive, mutta jo ajatuksenakin aivan kohtuuton.

Eiköhän kyseessä ole päihdeongelmaisten vanhempien tavoite saada mahdollisimman kallis lahja, jotta tavaran myydessä saa mahdollimman paljon rahaa päihteiden ostamiseen. Toinen vaihtoehto on tietenkin se, että hyvätuloiset perheet haluavat sijoittaa omat rahansa ja hankkia omat joululahjat llmaiseksi, hyväksikäyttäen köyhiin lapsiin kohdistuvaa sääliä.

Toki toivoisin, että köyhäkin lapsi saisi toivomansa lahjan, mutta epäilen kovasti, että sellainen lahja päätyy vääriin kässiin.

Kyllä köyhien lasten lahjatoiveet pitäisi järjestää siten ettei jää epävarmuutta siitä, kuka lahjan ottaa.

Ei varmaan lapsi toivo sähköhammasharjaa, mutta sellainen olisi erittäin käytännöllinen, vaikkakin melko proosallinen lahja.

Eihän sitä käytännössä voi tietää, kuka lahjan ottaa. Lapsi on aina aikuisten varassa. Vaikka antaisit lahjan lapselle suoraan käteen, mikään ei estä tietyntyyppistä vanhempaa ottamasta sitä ja myymästä torilla.

Minkäs teet.

Järkkäri on toki ihan fiksu toive, mutta kohtuuton koska kamerat maksaa alkaen 500e (eikä sillä kummoista saa...).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näiden tietyllä tavalla ajattelevien ihmisten mielestä perinnötkin kuuluisi mennä kuolleelta ihmiseltä valtiolle, koska heillä itsellään ei ole samaa

Olen tuo, jolle vastasit, ja nyt ei osunut kärki maaliin ollenkaan. Olen itse hyvätuloisen perheen lapsi, eli se olisi sitten minä itse, jonka perintö menisi valtiolle, ja itselläni on kyllä varaa ostaa lapsilleni, mitä haluavat. Elintasokin on hyvä, vaikka kulutuskriittinen tyyppi olenkin - mutta se ei johdu rahanpuutteesta, vaan omista arvoistani. Tarkoitukseni ei ollut kritisoida sitä, että hyvätuloinen ostaa kallista lapsilleen, ymmärsit siis täysin väärin pointtini. Tarkoitukseni oli kritisoida sitä valheellista höpinää, että muka "hyvätuloisillakaan ei ole varaa ostaa" kallista lapsilleen, tai että hyvätuloisetkaan eivät haluaisi ostaa kallista - tottakai on varaa ja tottakai valtaosa ostaa. Kritisoin no

Lisäksi, aika moni hyvä- ja keskituloisen perheen lapsi saa sen uuden kännykän kun tarvitsee - ehkä pitää vähän tehdä jotain sen eteen, varsin monessa perheessä ei. Joululahjatoiveena voi hyvin olla villasukat, kun iskä on ostanut perheelle pleikkarin jo syksyllä tarjouksesta, uuden kännykän sai kun äiti päivitti omansa uudempaan. Ja siis kyllä, tiedän tämän olevan todellisuutta kun itse elän tämmöistä keskiluokkaista elämää, samoin monet tutut. Tietenkin ostetaan paljon tavaroita myös käytettynä mikä mahdollistaa sen että rahaa jää myös ekstraan, ja hankinnat on harkittuja, eikä lapset todellakaan saa kaikkea keksii pyytää. Mutta toisaalta lapset elää siinä määrin yltäkylläisyydessä, ettei heiltä puutu mitään ja on suunnilleen ne samat jutut kuin muillakin. On sit helppo sanoa, että ei oo tulossa joululahjaksi vr-laseja vaikka ne ois tosi hienot, keksi jotain halvempaa.

Mielestäni lahjan maksimihinta pitäisi olla 40 euroa. Todella köyhälle jo tuon hintainen lahja on tosi mukava lisä arjen kurjuuteen.

Tuossa aikuiset näyttävät pyytävän lahjoja itselleen eikä lapselle, joten lahjatoiveita välittävän tahon pitäisi tehdä lastensuojeluilmoitukset kohtuuttomista lahjapyynnöistä, jotta lapsen turvallisuus ja perustarpeet tulisi täytettyä edes jouluna.

Vierailija kirjoitti:

Meidän nykyisten vanhempien lapsuudessa ne toiveet eivät olleet mitään yli tonnin iPhonea, MacBookeja tai sähköpotkulautoja. En minäkään lapsena joutunut säästämään jokaiseen haluamaani juttuun omaa rahaa, mutta kyllä ne isommat ja kalliimmat jutut piti ansaita vähintään hyvällä koulutodistuksella. Ilman sitä olisi jäänyt myös ilman niitä kalliimpia toiveita. 

Tämä oli teidän perheen käytäntö, ei mikään yleinen tyyli 80-90-luvulla (oletan, että niistä vuosikymmenistä puhut). Elämä oli silloin aika erilaista, kun ei ollut kännyköitä yms, mutta kyllä silloinkin osa sai kalliimpia lahjoja kuin toiset, osa jopa todella kalliita. ja ihan ilman hyvää todistustakin.



Tuohon todistukseen vielä - nythän voi olla hyvinkin, että joku köyhä lapsi saa koko ajan kymppejä, mutta ei saa siitä mitään palkintoa. Tällaisissa pienissä asioissahan sen eriarvoisuuden huomaa konkreettisesti. Sinäkin ajattelit, että et saanut ilmaiseksi niitä kalliita juttuja, kun piti ensin panostaa kouluun - mutta sinulla oli kuitenkin mahdollisuus saada ne, vanhempasi saattoivat ihan vain päättää, ostavatko vai eivät. Monen muun kohdalla mahdollisuutta ei ollut/ole, eikä köyhä lapsi voi mitenkään omalla toiminnallaan vaikuttaa siihen, saako haluamansa kalliin asian vai ei.

Meillä on molemmat vanhemmat töissä ja kolme lasta. Tullaan toimeen ihan OK. Mielelläni auttaisin vähävaraisia lapsia, mutta tuntuu kummalta, että juuri tuolla Hopessa lahjatoivomukset ovat niin kalliita, että omatkaan lapsemme eivät sellaisia edes toivo, kun tietävät, että meillä ei sellaisiin ole varaa.

Onko tuo Hopen kautta auttaminen sitten tarkoitettu ihan valtavan rikkaille ihmisille? Vai kertooko tuo jotenkin siitä, että vähävaraisissa perheissä ei oikein ymmärretä, kuinka paljon rahaa ns. varakkaammilla on käytössä? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Epäilen kovasti, että kaksivuotiaat toivoisivat joulupukilta ipadia tai sähköhammasharjaa. 16-vuotias toivoo vähävaraisena järjestelmä kameraa, joka on ymmärrettävä toive, mutta jo ajatuksenakin aivan kohtuuton.

Eiköhän kyseessä ole päihdeongelmaisten vanhempien tavoite saada mahdollisimman kallis lahja, jotta tavaran myydessä saa mahdollimman paljon rahaa päihteiden ostamiseen. Toinen vaihtoehto on tietenkin se, että hyvätuloiset perheet haluavat sijoittaa omat rahansa ja hankkia omat joululahjat llmaiseksi, hyväksikäyttäen köyhiin lapsiin kohdistuvaa sääliä.

Toki toivoisin, että köyhäkin lapsi saisi toivomansa lahjan, mutta epäilen kovasti, että sellainen lahja päätyy vääriin kässiin.

Kyllä köyhien lasten lahjatoiveet pitäisi järjestää siten ettei jää epävarmuutta siitä, kuka lahjan ottaa.

Miksi 16-vuotiaan toive järjestlmäkamer

Järjestelmäkamera ois oikein hyvä toive, jos käytetty kelpaisi. Tosi monilla on vähälle käytölle jääneitä aivan kelpoisia digijärkkäreitä, jotka on jääneet kaapin perälle kun kännykkäkamerat on kehittyneet niin hyviksi. 

Vierailija kirjoitti:

Niin no kuinka moni lapsena ilahtui jostain villasukista, vaikka saattoi niin esittää? Lapset unelmoivat suuresti ja niin saavatkin. Ei tämä maailma ole reilu paikka. Joku syntyy perheeseen, jossa hänelle on jo valmiiksi talot, mökit ja huvipurret. Toiset mutustelevat puuroa. Ja ensimmäisen perheen lapsi kiusaa merkkivaatteissaan jälkimmäistä lasta, jolla paikatut vaatteet. 

Muuten näin, mut kiva lause. Asia ei suinkaan ole niin, että hyvintoimeentulevien perheiden lapset on aina niitä kiusaajia. Se köyhä lapsi saattaa aivan yhtä hyvin olla se kiusaaja. 

Toivoa saa, mutta näissä perheissä olisi kyllä hyvä keskustella siitä, että kalliit toiveet ei välttämättä toteudu. 

Vierailija kirjoitti:

Epäilen kovasti, että kaksivuotiaat toivoisivat joulupukilta ipadia tai sähköhammasharjaa. 16-vuotias toivoo vähävaraisena järjestelmä kameraa, joka on ymmärrettävä toive, mutta jo ajatuksenakin aivan kohtuuton.

Eiköhän kyseessä ole päihdeongelmaisten vanhempien tavoite saada mahdollisimman kallis lahja, jotta tavaran myydessä saa mahdollimman paljon rahaa päihteiden ostamiseen. Toinen vaihtoehto on tietenkin se, että hyvätuloiset perheet haluavat sijoittaa omat rahansa ja hankkia omat joululahjat llmaiseksi, hyväksikäyttäen köyhiin lapsiin kohdistuvaa sääliä.

Toki toivoisin, että köyhäkin lapsi saisi toivomansa lahjan, mutta epäilen kovasti, että sellainen lahja päätyy vääriin kässiin.

Kyllä köyhien lasten lahjatoiveet pitäisi järjestää siten ettei jää epävarmuutta siitä, kuka lahjan ottaa.

Sähköhammasharja on kyllä erinomaisen hyvä toive 2-vuotiaalle. Eihän sen ikäinen oikeasti osaa mitään toivoa, vanhemmilta se toive tulee. Sähköhammasharja on sijoitus lapsen terveyteen. Leluja saa puoli-ilmaiseksi kirpputorilta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Epäilen kovasti, että kaksivuotiaat toivoisivat joulupukilta ipadia tai sähköhammasharjaa. 16-vuotias toivoo vähävaraisena järjestelmä kameraa, joka on ymmärrettävä toive, mutta jo ajatuksenakin aivan kohtuuton.

Eiköhän kyseessä ole päihdeongelmaisten vanhempien tavoite saada mahdollisimman kallis lahja, jotta tavaran myydessä saa mahdollimman paljon rahaa päihteiden ostamiseen. Toinen vaihtoehto on tietenkin se, että hyvätuloiset perheet haluavat sijoittaa omat rahansa ja hankkia omat joululahjat llmaiseksi, hyväksikäyttäen köyhiin lapsiin kohdistuvaa sääliä.

Toki toivoisin, että köyhäkin lapsi saisi toivomansa lahjan, mutta epäilen kovasti, että sellainen lahja päätyy vääriin kässiin.

Kyllä köyhien lasten lahjatoiveet pitäisi järjestää siten ettei jää epävarmuutta siitä, kuka lahjan ottaa.

Miksi 16-vuotiaan toive järjestlmäkamer

Kyllä se 16-vuotias voi ihan hyvin harrastaa valokuvausta kännykän kameralla tai jollain halvemmalla kameralla. Ei 16-vuotias tarvitse järjestelmäkameraa. Rahaa päihteiden hankkimiseen tuossa yritetään hankkia.

Jos 16-vuotias olisi älyllisesti järjestelmäkameran käyttäjäksi sopiva, niin ymmärtäisi ettei niin kallista lahjaa voi köyhyyden perustella kerjätä.

Vierailija kirjoitti:

Meidän nykyisten vanhempien lapsuudessa ne toiveet eivät olleet mitään yli tonnin iPhonea, MacBookeja tai sähköpotkulautoja. En minäkään lapsena joutunut säästämään jokaiseen haluamaani juttuun omaa rahaa, mutta kyllä ne isommat ja kalliimmat jutut piti ansaita vähintään hyvällä koulutodistuksella. Ilman sitä olisi jäänyt myös ilman niitä kalliimpia toiveita. 

Tahallinen väärinymmärrys on siinä kohtaa, kun köyhien lasten toiveet leimataan kohtuuttomaksi väittäen, että "ei hyvätuloinen lapsikaan niitä ilmaiseksi saa", ja näin yritetään antaa ymmärtää, että köyhä lapsi on vain saamaton tai laiska, ja hyväosainenkin lapsi saa ne vain siksi, että tekee jotain lahjansa eteen. Kun näinhän se ei mene. Hyväosainen lapsi ei saa niitä ahkeruutensa ansiosta, vaan vanhempiensa varallisuuden ja maksukyvyn ansiosta. Köyhällä lapsella ei käytännössä ole mitään mahdollisuutta saada niitä, vaikka kuinka auttaisi köyhiä vanhempiaan ja todennäköisesti köyhiä tai kuolleita isovanhempiaan, koska nämä eivät voi palkita niillä kalliilla tavaroilla. Kannattaa nyt olla rehellinen: eivät hyväosaiset lapset saa merkkituotteitaan vain siksi, että ovat ahkeria ja hyviä ihmisiä - he saavat ne siksi, että heillä on rahaa käytössään. Ja köyhyys tarkoittaa sitä, että ei ole rahaa.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se 16-vuotias voi ihan hyvin harrastaa valokuvausta kännykän kameralla tai jollain halvemmalla kameralla. Ei 16-vuotias tarvitse järjestelmäkameraa. Rahaa päihteiden hankkimiseen tuossa yritetään hankkia.

Noin sanoo ihminen, joka ei itse harrasta tavoitteellisesti valokuvausta.

Vierailija kirjoitti:

Toisessa ketjussa puhuttiin, että pitäisi olla kaksi puuta. Yksityisille ja yrityksille omansa. Yrityksenä voisimme tuon kameran 16 vuotiaalle sponsoroida, mutta ei tablettia 2 vuotiaalle. 

Tiedätkö että tuonne lahjatoiveita raapustelevan ei tarvitse todistella köyhyyttään yhtään millään? Kuka tahansa koijari voi kirjoitella tuonne toiveitaan, kenenkään taustoja ai tarkisteta. 

 

Tuo iPad 2-vuotiaalle osoittaa hyvin sen, että näitä keräyksiä käytetään myös väärin toivojien toimesta. 2-vuotias ei osaa itse itselleen tablettia toivoa, eikä myöskään tarvitse sellaista. Vanhempi vain yrittää saada itselleen kalliin laitteen ilmaiseksi. 

Teinien toivomina ymmärrän oikein hyvin älylaitteet ym. Siinä iässä on tärkeää kuulua joukkoon ja jos suurimmalla osalla kavereista on iPhone, tottakai sellaisen haluaa itsekin. Tai ne merkkitennarit, jotka "kaikilla" muillakin on. 

Omalla paikkakunnallani puussa ei ole toiveita, eikä rajoituksia lahjan arvolle, vain ikähaarukka. Toisaalta se on kiva, pystyy tällainen vähävarainenkin laittamaan jotain. Toisaalta, olisi hyvä, jos olisi edes jokin suuntaa-antava toive, kuten "vaatetta", "lahjakortti" jne. 

Joskus olen miettinyt koittaisiko jotain kautta pyytää jouluapu, juurikin että lapset saisi joskus jotain muuta kuin käytännöllisiä pitkiä kalsareita ja hanskoja. Noita ne saisi muutenkin mutta menee valitettavasti lahjaksi kun en turhaa voi ostaa.

En sitten ole ikinä ole etsinyt mitä kautta sitä apua edes saisi. Mikä on hyvä koska aina näin joulun alla saa lukea miten ne lapseni eivät edes saa toivoia muuta kuin niitä käytännöllisiä tavaroita.

Ei, en vaivaudu lukemaan tuota juttua. Ne on aina paisuteltu ja unohdetaan kokonaan että siellä oli muitakin toiveita. Nämä keräykset ja lasten toiveet on nykyään sosialliapornoa, sama kuin joku tempparit, pääsee paremmat ihmiset kauhistelemaan ja tuntemaan itsensä paremmiksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Epäilen kovasti, että kaksivuotiaat toivoisivat joulupukilta ipadia tai sähköhammasharjaa. 16-vuotias toivoo vähävaraisena järjestelmä kameraa, joka on ymmärrettävä toive, mutta jo ajatuksenakin aivan kohtuuton.

Eiköhän kyseessä ole päihdeongelmaisten vanhempien tavoite saada mahdollisimman kallis lahja, jotta tavaran myydessä saa mahdollimman paljon rahaa päihteiden ostamiseen. Toinen vaihtoehto on tietenkin se, että hyvätuloiset perheet haluavat sijoittaa omat rahansa ja hankkia omat joululahjat llmaiseksi, hyväksikäyttäen köyhiin lapsiin kohdistuvaa sääliä.

Toki toivoisin, että köyhäkin lapsi saisi toivomansa lahjan, mutta epäilen kovasti, että sellainen lahja päätyy vääriin kässiin.

Kyllä köyhien lasten lahjatoiveet pitäisi järjestää siten ettei jää epävarmuutta siitä, kuka lahjan ottaa.

Miksi 16-vuotiaan toive järjestlmäkamer

No on se järkkäri sen verran arvokas, että tuollainen on keskituloisellekin iso hankinta. Toivetta ei kukaan voi kieltää, mutta kovin realistinen se ei ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meidän nykyisten vanhempien lapsuudessa ne toiveet eivät olleet mitään yli tonnin iPhonea, MacBookeja tai sähköpotkulautoja. En minäkään lapsena joutunut säästämään jokaiseen haluamaani juttuun omaa rahaa, mutta kyllä ne isommat ja kalliimmat jutut piti ansaita vähintään hyvällä koulutodistuksella. Ilman sitä olisi jäänyt myös ilman niitä kalliimpia toiveita. 

Tahallinen väärinymmärrys on siinä kohtaa, kun köyhien lasten toiveet leimataan kohtuuttomaksi väittäen, että "ei hyvätuloinen lapsikaan niitä ilmaiseksi saa", ja näin yritetään antaa ymmärtää, että köyhä lapsi on vain saamaton tai laiska, ja hyväosainenkin lapsi saa ne vain siksi, että tekee jotain lahjansa eteen. Kun näinhän se ei mene. Hyväosainen lapsi ei saa niitä ahkeruutensa ansiosta, vaan vanhempiensa varallisuuden ja maksukyvyn ansiosta. Köyhällä lapsella ei käytänn

Jollei sairauksia lasketa, JOKAISELLA suomalaisella köyhällä on mahdollisuus toisenlaiseen elämään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meidän nykyisten vanhempien lapsuudessa ne toiveet eivät olleet mitään yli tonnin iPhonea, MacBookeja tai sähköpotkulautoja. En minäkään lapsena joutunut säästämään jokaiseen haluamaani juttuun omaa rahaa, mutta kyllä ne isommat ja kalliimmat jutut piti ansaita vähintään hyvällä koulutodistuksella. Ilman sitä olisi jäänyt myös ilman niitä kalliimpia toiveita. 

Tämä oli teidän perheen käytäntö, ei mikään yleinen tyyli 80-90-luvulla (oletan, että niistä vuosikymmenistä puhut). Elämä oli silloin aika erilaista, kun ei ollut kännyköitä yms, mutta kyllä silloinkin osa sai kalliimpia lahjoja kuin toiset, osa jopa todella kalliita. ja ihan ilman hyvää todistustakin.



Tuohon todistukseen vielä - nythän voi olla hyvinkin, että joku köyhä lapsi saa koko ajan kymppejä, mutta ei saa siitä mitään palkintoa. Tällaisissa pienissä a

Olen eri, mutta itsekin 80-luvun lapsi. Minun vanhempani olivat ihan keskiluokkaisia normaaleja työssäkäyviä ihmisiä ja meillä oli isohko omakotitalo pk-seudulla. Ei mitään rikkaita, mutta ei vähävaraisiakaan. Luokkakaverit olivat suurin piirtein samanlaisesta taustasta. En muista, että kukaan olisi koskaan saanut joululahjana mitään noihin nykyajan tonnilahjoihin verrattavaa. Minkälaisia lahjoja sellaiset todella kalliit lahjat olivat? Eli itse olen kyllä sitä mieltä, että halvemmat lahjat olivat ihan yleinen tyyli 80-90-luvuilla. Joku yksittäinen rikkaan perheen lapsi on voinut saada jotain kallista, mutta ei ole ollut yleinen trendi. Nämä nykyajan poskettomat lahjatoiveet ovat uusi juttu.