Oon 31v mies ja mua oksettaa nykymaailma ja nykysuomi
Somekulttuuri.. Seksillä, heikkoudella, valheilla, itsekkyydellä itsensä myyminen
Ei mitään moraalia tai arvoja tai mitään kenelläkään.... Pelkkä seksi myy ja alastomuus, se peittää kaiken oleellisen alleen.. Mutta kai se on tarkoituskin, kansan tyhmentäminen pelaa pelkästään Eliitin pussiin.
Kai mä oon vanha sielu itse kun mulle asioilla on oikeasti väliä
Kommentit (217)
Aloittajalle katsottavaa:
https://www.youtube.com/@3blue1brown
https://www.youtube.com/playlist?list=PL221E2BBF13BECF6C
https://www.instagram.com/sciencefunn/
Saat muuta (parempaa) ajateltavaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä kumpuaa kaipuusi yhtenäiskulttuuriin ja juuri sinun arvojesi mukaan? Miksei riitä, että sinulla on mahdollisuus elää omien arvojesi mukaan? Miksi naapurisikin pitäisi tehdä samoin? Onko erilaisuutta vaikeaa sietää? Vai tunnetko olosi turvattomaksi, kun kaikki eivät tee niin kuin sinä? Auttaisiko jos sinä alkaisit elää niin kuin muut ihmiset?
Hyvää pohdiskelua, mutta tässä täytyy erottaa toisistaan eroavat elämäntavat ja elämänarvot suoranaisesta moraalittomuudesta ja pahuudesta.
Jälkimmäisiä ei ole tarpeen hyväksyä tai normalisoida avarakatseisuuden, sananvapauden, itseilmaisun, ihmisoikeuksien tai yksilökeskeisen kulttuurin hämäävällä sumuverholla.
Meidän täytyy kuitenkin osata erottaa väärä teko ihmisestä kokonaisuudessaan. Ihmisen
Paradoksaalista on se, että ihminen joka tekee pahaa, voi toisaalla tehdä myös hyvää. Siksi mainitsin tuon huomion, että absoluuttista pahuutta ilmenee kovin vähän. Ja se mitä me emme usein edes ajattele pahaksi, elää usein sulassa sovussa meidän keskellämme, jopa meissä itsessämme.
En missään nimessä puolustellut pahuutta, päinvastoin, totesinhan ettei pahoja tekoja itsessään tule hyväksyä, mutta ihmistä niiden takana voi ymmärtää ja tuo ihminen harvoin on vain tekonsa, usein hän on paljon muutakin, jopa jotain hyvääkin. Monesti pahantekijä on myös itse vain yksi uusi sivu kärsimysten kirjassa, hän siis usein toistaa itse kokemaansa kaltoinkohtelua.
Mainitsemiasi asioita kuten sananvapautta voidaan käyttää sekä hyvään että pahaan. Siksi korostin tuon yleisinhimillisen kehityksen tärkeyttä, se takaa ettei sinällään hyviä asioita ja arvoja käytetä vain omien itsekkäiden, jopa pahojenkin agendojen ajamiseen. Esimerkiksi itse olen sitä mieltä, ettei ala-asteikäisille lapsille ole vielä tarpeen puhua seksuaalisuudesta, se on turhaa hämmentämistä. Lapset kyllä pitävät normaalina mitä hyvänsä he tottuvatkin näkemään elinympäristössään, kuten vaikka samansukupuolisia pariskuntia.
Vierailija kirjoitti:
Olen itse 31-vuotias nainen, eikä minua arjessa häiritse mikään ap:n mainitsemista. Jokainen saa hankkia elantonsa (tai vaikka sen somehuomionsa) millä mielii, niin kauan kuin se ei ole rikollista tai muita ihmisiä tai ympäristöä vahingoittavaa.
En esim. itse törmää nk. sometyrkkyihin tai yltiöseksuaaliseen sisältöön tai mainontaan, koska olen kuratoinut netinkäyttöni itseäni varten. En ole Instagramissa enkä muillakaan somealustoilla jonne ihmiset postailevat kuviaan, mutta jos sattuisin törmäämään sisältöön josta en pidä, menisi se blockiin samantien.
Olen muutenkin erakko, eivätkä muiden ihmisten (seksillä, ulkonäöllä, somella, rahalla, vaikutusvallalla... ylläpidetyt) nokkimisjärjestykset tai ihmissuhdepelit kiinnosta minua.
Sinähän juuri kuvaat ap:n ongelman: jos ei halua olla somessa, joudut yksinäisyyden vyöhykkeelle. Kaikki eivät halua olla siellä.
Onneksi sain elää tyttönuoruuteni 70-luvulla, vapaana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä kumpuaa kaipuusi yhtenäiskulttuuriin ja juuri sinun arvojesi mukaan? Miksei riitä, että sinulla on mahdollisuus elää omien arvojesi mukaan? Miksi naapurisikin pitäisi tehdä samoin? Onko erilaisuutta vaikeaa sietää? Vai tunnetko olosi turvattomaksi, kun kaikki eivät tee niin kuin sinä? Auttaisiko jos sinä alkaisit elää niin kuin muut ihmiset?
Hyvää pohdiskelua, mutta tässä täytyy erottaa toisistaan eroavat elämäntavat ja elämänarvot suoranaisesta moraalittomuudesta ja pahuudesta.
Jälkimmäisiä ei ole tarpeen hyväksyä tai normalisoida avarakatseisuuden, sananvapauden, itseilmaisun, ihmisoikeuksien tai yksilökeskeisen kulttuurin hämäävällä sumuverholla.
Meidän täytyy kuitenkin osata erottaa
Nuo on kaikki tekoja. Ihminen voi olla (sinun mielestäsi) todella epämoraalinen, mutta silti olla syyllistymättä seksuaaliseen hyväksikäyttöön ja lapsityövoiman hyödyntämiseen.
Kannatan kirkon lakkauttamista ja tunnustuksellisen uskonnonopetuksen kieltämistä lapsilta. Kaikille voidaan opettaa yleissivistyksen nimissä perustiedot kaikista uskonnoista. Minun puolestani ihmiset voivat määrittää vapaasti oman sukupuolensa, mennä onlyfanssiin ja täyttää instansa kuvilla omista pehvoistaan, jos haluavat. Itse en ole kiinnostunut niitä näkemään, eikä minun ole pakko. Kannatan sitä, että lapsia suojellaan opettamalla heille kriittistä ajattelua, rohkeutta muodostaa omat näkökantansa ja ilmaista mielipiteensä, enkä sitä että heitä suojellaan maailmalta kieltämällä kaikki ja leimaamalla erilaiset ihmiset "moraalittomiksi". Lapsilla on aivot, he pystyvät kyllä käyttämään niitä kunhan saavat siihen mahdollisuuden. Pelottelemalla, hyssyttelemällä ja tuomitsemalla kasvatetaan kaikesta ahdistuvia lapsia.
Tyhmille viinaa ja sirkushuveja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen itse 31-vuotias nainen, eikä minua arjessa häiritse mikään ap:n mainitsemista. Jokainen saa hankkia elantonsa (tai vaikka sen somehuomionsa) millä mielii, niin kauan kuin se ei ole rikollista tai muita ihmisiä tai ympäristöä vahingoittavaa.
En esim. itse törmää nk. sometyrkkyihin tai yltiöseksuaaliseen sisältöön tai mainontaan, koska olen kuratoinut netinkäyttöni itseäni varten. En ole Instagramissa enkä muillakaan somealustoilla jonne ihmiset postailevat kuviaan, mutta jos sattuisin törmäämään sisältöön josta en pidä, menisi se blockiin samantien.
Olen muutenkin erakko, eivätkä muiden ihmisten (seksillä, ulkonäöllä, somella, rahalla, vaikutusvallalla... ylläpidetyt) nokkimisjärjestykset tai ihmissuhdepelit kiinnosta minua.
Sinähän juuri kuvaat ap:n ongelman: jos ei halua olla somessa, joudut yksinäisyyden vyöhykkeelle.
Suurin osa ihmisistä ei ole somessa, eivätkä todellakaan ole millään "yksinäisyyden vyöhykkeellä". :D
Kyllä minä ymmärrän ap:ta, olen 67-vuotias ja mulla on 32- ja 25-vuotiaat pojat. Vanhempi on parisuhteessa, nuorempi ei.
Jo yläkoulussa tytöt voiva huonommin kuin pojat, se on ollut työssäni helppo havaita. Näistä masentuneista tai bipolaarisista tytöistä tulee masentuneita tai bipolaarisia nuoria naisia.
Monien nuorten naisten arvot ovat peräisin Kardashianeilta ja Onlyfans yritetään median toimesta saada nuorten naisten normaaliksi toimintaympäristöksi.
Some opettaa nuoret naiset pitämään tärkeimpänä ominaisuutenaan ulkonäköä ja takapuolen muotoa. Onko sellaisesta naisesta paljon iloa parisuhteessa tai perhe-elämässä? Seksiäkään kun ei voi koko ajan harrastaa!
Minusta pitäisi yrittää selvittää, mikä tyttöjä masentaa ja päätä sekoittaa.
Suurin osa ihmisistä ei ole somessa, eivätkä todellakaan ole millään "yksinäisyyden vyöhykkeellä". :D
Puhuin siis nuorista, joista vuoden 22 tilaston mukaan 89 % on instassa. Koulussa on helppo nähdä, että kaikki yhteydenpito nuorten välillä tapahtuu somen sovellusten kautta. Kukaan ei enää soita. :)
Ketä lienevät nämä 11 % nuorista, jotka eivät ole somessa, olisi hauska tietää, millaista porukkaa.
Voihan se olla, että tulee vielä nuorisosukupolvi, jotka hylkää ruudun ja sähköisen todellisuuden ja rämpyttää kitaraa rannalla nuotion ääressä. :) Toivon niin, mutta en usko. Tätä vieraantumiskehitystä ei voi pysäyttää.
Suosittelen ap:lle muuttamista sellaiseen maanosaan, jossa ihmiset eivät vielä ole koneiden jatkeita.
Kovin nuoret ihmiset harvoin itsekään vielä tietävät mitä he oikeastaan arvostavat tai haluavat, puhumattakaan että osaisivat harkita riittävästi tekojensa seurauksia. Kun kerran se peffan kuva on tyrkätty nettiin, siellä se on ja pysyy ja pahimmillaan tuhoaa urahaaveet tai parisuhteet. Kun kerran on leikelty alapää ja rinnat, on matka takaisinpäin itkuisa ja täynnä kärsimystä. Nuoret ovat tässä mielessä suuressa vaaravyöhykkeessä jos yhteiskunta ei aseta mitään moraalisia takalukkoja heidän turvakseen.
"Kannatan sitä, että lapsia suojellaan opettamalla heille kriittistä ajattelua, rohkeutta muodostaa omat näkökantansa ja ilmaista mielipiteensä, enkä sitä että heitä suojellaan maailmalta kieltämällä kaikki... "
Hyviä ajatuksia, mutta uskotko todella että lapsille tekee hyvää nähdä vaikkapa seksuaalista sisältöä tai väkivaltaa, kunhan siitä keskustellaan heidän kanssaan avoimesti. Olisin varuillani sen suhteen, kuinka kypsästi 5-12 vuotiaat lapset osaavat muodostaa mielipiteensä näkemästään järkyttävästä materiaalista ja miten sellaisen näkeminen voi vaikuttaa heidän myöhempään maailmankuvaansa ja henkiseen kehitykseen.
On yhteiskunnan ja aikuisten tehtävä suojella lapsia maailman pahuudelta, ettei heidän viattomuutensa tärveltyisi liian aikaisin.
"Pelottelemalla, hyssyttelemällä ja tuomitsemalla kasvatetaan kaikesta ahdistuvia lapsia."
En usko että kukaan tällaista on tarkoittanutkaan. Lasten suojeleminen aikuisten maailmaan kuuluvilta ilmiöiltä ei ole hyssyttelyä. Pelotteluun taas ei ole mitään tarvetta.
Terve, rakastava ja kehitystason mukainen kasvatus ohjaten lasta toivotunlaiseen toimintaan tuottaa lähes luonnostaan yleisinhimillisiä piirteitä omaavia lapsia ja nuoria.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minä ymmärrän ap:ta, olen 67-vuotias ja mulla on 32- ja 25-vuotiaat pojat. Vanhempi on parisuhteessa, nuorempi ei.
Jo yläkoulussa tytöt voiva huonommin kuin pojat, se on ollut työssäni helppo havaita. Näistä masentuneista tai bipolaarisista tytöistä tulee masentuneita tai bipolaarisia nuoria naisia.
Monien nuorten naisten arvot ovat peräisin Kardashianeilta ja Onlyfans yritetään median toimesta saada nuorten naisten normaaliksi toimintaympäristöksi.
Some opettaa nuoret naiset pitämään tärkeimpänä ominaisuutenaan ulkonäköä ja takapuolen muotoa. Onko sellaisesta naisesta paljon iloa parisuhteessa tai perhe-elämässä? Seksiäkään kun ei voi koko ajan harrastaa!
Minusta pitäisi yrittää selvittää, mikä tyttöjä masentaa ja päätä sekoittaa.
Teini-ikäisen tytön äitinä luulen, että yksi tosi iso tekijä on se, ettei koulutusta enää arvosteta niin paljon. Jos mietin omaa nuoruutta, niin minulle ja kavereilleni oli tosi isoa aisa se, mihin me halusimme päästä, mihin kouluihin ja ammatteihin. Ylipäätänsä akateeminen kunnianhimo, ja oppiminen ja hyvät arvosanat ihan vain niiden itsensä takia, ja varmaan siksi, että saimme niistä onnistumisen kokemuksia ja hyvää mieltä.
Oman lapsen kanssa olen todella ollut ihmeissäni siinä, miten tavoitteetonta koulu on ollut kaikki nämä vuodet. En tiedä johtuuko se siitä, että pelätään että lapset stressaantuvat tai uupuvat, vai onko mukana vedettävänä vain niin toivotonta porukkaa (joiden paikka ei olisi normaaliluokassa ollenkaan), ettei parempaan yksinkertaisesti pystytä. Koulussa ei ole YHTÄÄN, KERTAAKAAN, esitelty mitään oikeasti kunnianhimoisia ammatteja tai opiskelumahdollisuuksia. Vanhemmilta ei ole IKINÄ pyydetty Wilmassa mitään läksyissä auttamiseen tai koulutyöhön kannustamiseen viittaavaa.
Tuossa ei vaan tajuta sitä, että samalla kun lapsia suojellaan pettymyksiltä ja stressiltä, heiltä viedään myös tavoitteet ja kunnianhimo ja onnistumisen ilo. Silloin tuntuu varmaan ihan fiksulta idealta tavoitella instabeiben uraa...
Oma lapsi on kympin oppilas, kahdella ylöspäin eriytetyllä aineella. Mutta tämä on oikeasti vaatinut minulta valtavasti työtä. Ei lapsen opettaminen, hän oppii kyllä, vaan kaikki se muu: koulun ja ystäväpiirin hälläväiäasenteiden kumoaminen, opettajien saaminen vaivautumaan järjestämään eriytettyä opetusta, lapsen kiinnostuksen herättäminen opiskeluun ja tieteisiin jne. Jatkuva urputtaminen vanhempainyhdistyksessä siitä, että voitaisiinko nyt saakeli unohtaa tämä glögimyynti ja yrittää saada manguttua koulun opettajat innostumaan osallistumaan luokan kanssa robottiturnaukseen.
Jos kenellekään ei ole "mitään moraalia tai arvoja tai mitään kenelläkään", niin silloinhan niitä ei ole sinullakaan, aloittaja, ellet sitten ajattele itseäsi jotenkin erillisenä ihan kaikista.
Noh, yleistykset yleistyksenä. Tässä tapahtuu kuitenkin sellainen harha, että jos seuraat vain sitä ulkonäkökeskeistä, saavutuskeskeistä, seksillä ja alastomuudella myytävää kulttuuria, et näe sitä kaikkea muuta ja kaikkia niitä muita ihmisiä, jotka ei ole siellä myymässä itseään tuotteena kaikille muille.
En väitä, etteikö maailma tuntuisi usein pinnalliselta ja erityisesti internetin maailmassa, mutta vaikuttaa myös siltä, ettet itse näe niitä toisenlaisia ihmisiä ja toisenlaisia tapoja olla. Ne eivät löydy sieltä samasta jonosta, missä on pintakiiltoa. Sitä paitsi useilla on myös pintaa syvemmällä asioita, jotka jäävät sen seksin ja vaikutelmien alle.
Ryhmäpaine some-suosion nostamiseen on nykyään valtava tiettyyn ikään saakka. Se monia jopa yli oman uskalluksen altistaa someen näyttämään itseään vähissä vaatteissa- hakemaan huomiota ihmisiltä joita ei edes todellisuudessa tapaa.
Ei täällä saa "pisteitä" eikä mitaleita, jos ei ole some-suosittu. Hylkiönä ei monikaan halua elää some-outsiderina tai kavereikseen niitä somettomia hylkiöitä joita jostain voisi löytää. Somea täytyy osata annostella itselleen ja kyetä pysymään erossa sisällöstä joka ei sovi omille arvoille. Ei se tehne ihmisestä parempaa tai rakenna jalustoja jos ei pyri läheisiin väleihin esim. juuri niitä intiimejä kuvia myyvän naisen kera vaikka miten sinkku väittäisi olevan. Ja näille löytyy aina mies, on mistä valita.
Älä vihaa pelaajia, vihaa peliä. RM.
Tosi moni mieluummin myy alastomuuttaan only fanissa kuin ajaa esim wolt-lähettinä duunia. Ja on monia muitakin duuneja ja niitä on loputtomasti että ei työnteko kannata.
Moraalittomuus alkaa siitä, kun ihminen ei jaksa olla kokoajan köyhä ja väsynyt huonoissa töissä.
Ostovoimassa on menty ihan liian matalalle. Silloin se moraali alkaa laskea ja ei kauheesti nappaa.
Siksi niin monet pojat tuntevat mielihyvää armeijassa, kun ei tarvitse ottaa vastuuta mistään. Noudattaa vain käskyjä. Siitä on turvallisuus luotu.
Tässä taas joku nainen kirjoittaa omista ennakkoluuloistaan. Linkki tutkimukseen, jossa kerrotaan, että pojat tuntevat mielihyvää armeijassa, kun saa olla käskettävänä?
Miehet, oletteko tunteneet niin?
Vierailija kirjoitti:
Mitä väliä millään on, kun sanojen merkitys muodostuu aina niiden tulkitsijassa? Kaikki on subjektiivista ja irstailua ei ole, koska sen voi tulkinnalla selitellä myös irstailemattomuudeksi
Kyllä se laki on niinkuin se luetaan.Ainakin ollut.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minä ymmärrän ap:ta, olen 67-vuotias ja mulla on 32- ja 25-vuotiaat pojat. Vanhempi on parisuhteessa, nuorempi ei.
Jo yläkoulussa tytöt voiva huonommin kuin pojat, se on ollut työssäni helppo havaita. Näistä masentuneista tai bipolaarisista tytöistä tulee masentuneita tai bipolaarisia nuoria naisia.
Monien nuorten naisten arvot ovat peräisin Kardashianeilta ja Onlyfans yritetään median toimesta saada nuorten naisten normaaliksi toimintaympäristöksi.
Some opettaa nuoret naiset pitämään tärkeimpänä ominaisuutenaan ulkonäköä ja takapuolen muotoa. Onko sellaisesta naisesta paljon iloa parisuhteessa tai perhe-elämässä? Seksiäkään kun ei voi koko ajan harrastaa!
Minusta pitäisi yrittää selvittää, mikä tyttöjä masentaa ja päätä sekoittaa.
Kuvitteletko sä oikesti että Kardashianit ja Onlyfans oli kaiken alku? Ainahan tämä on ollut tällaista. Itse olen 40v nainen ja kasvoin Kate Mossin ja "Heroin chicin" aikaan (Nothing tastes as good as skinny feels), joka vaihtui milleniumiin ja Paris Hiltonin, Nicole Richien, Lindsey Lohanin syömishäiriöihin. Perseen muoto se silloinkin oli tärkeää, ero oli siinä että sen piti olla mahdollisimman pieni. Body goals oli se kun kylkiluut näkyi. Koin koko teini-ikäni ja varhaisaikuisuuteni olevani hirveä läski (olin "normaali").
Naisten kehot on ollut aina olleet yleisen arvostelun kohde ja meille jatkuvasti myydään ajatusta ettet koskaan ole hyvä, koska se on hyvää bisnestä. Tietenkin näin sosiaalisen median aikana markkinointi on tehokkaampaa, siihen päälle vielä filtterit, jotka varmistavat sen ettei kauneusihanteet ole enää oikean ihmisen saavutettavissa. Mutta sama peli se edelleen on, muuttuu vaan brutaalimmaksi. Tähän päälle kaikki muut odotukset.
Monet pojat taas ovat seilaavat nuoruutensa kuvitellen että "Kunhan mä oon kunnonmies, eli en lyö enkä ryyppää, niin oon ihan catch".
Vierailija kirjoitti:
Siksi niin monet pojat tuntevat mielihyvää armeijassa, kun ei tarvitse ottaa vastuuta mistään. Noudattaa vain käskyjä. Siitä on turvallisuus luotu.
Tässä taas joku nainen kirjoittaa omista ennakkoluuloistaan. Linkki tutkimukseen, jossa kerrotaan, että pojat tuntevat mielihyvää armeijassa, kun saa olla käskettävänä?
Miehet, oletteko tunteneet niin?
Mun mies kyllä aikanaan sanoi, että armeija oli siksi kiva, kun ei varsinaisesti tarvinnut ajatella tai stressata mitään, teki vaan niin kuin käsketään. Ja on ihan fiksu mies, diplomi-insinööri ja koneharrastaja. Armeijaan mennessä oli jo teekkari. Oli armeijassa moottorialiupseerina mikä käytännössä tarkoitti, että suuren osan vuodesta huolsivat kalustoa, ajelivat pusikoissa ja kuskasivat isoja herroja erilaisiin tilaisuuksiin.