Lue keskustelun säännöt.
Kun sinut jatkuvasti ohitetaan tai sulle ei puhuta
09.12.2023 |
Tiedättekö sen tilanteen kun ollaan vaikka työpaikalla kahvilla tms ja siinä työkaveri puhuu omaa asiaansa ja katsoo kaikkia muita silmiin puhuessaan paitsi sinua? Joo, tiedän että olen hiljaisempi ja huono small talkissa, en myöskään hirveästi tykkää avautua töissä joten olen pidättyväinen. Olen introvertti. Kuuntelen kyllä kahvipöytäkeskustelut mutta en ole aktiivinen puhuja. Nyt olen kiinnittänyt huomiota siihen että minua ohitetaan aika paljon monen ihmisen osalta. Muita saatetaan jopa halata mutta ei minua. Ei kovin kivalta tunnu mutta ehkä olen vaikeasti lähestyttävä kun olen vetäytyvämpi? Mutta olisi kiva jos edes katsottaisiin niin ettei tule tunne ihan kuin minua ei olisikaan.
Kommentit (86)
Vierailija kirjoitti:
Miten se on outoa, että hiljaiseen ei kiinnitetä huomiota yhtä paljon kuin sellaiseen joka puhuu? Se on täysin normaalia.
Mitä ylipäätään pidätte päälle puhumisena? Onko se päälle puhumista jos aloittaa puhumaan kun toinen on juuri lopettamassa? Vastaa ennen kuin toinen on ehtinyt kysymään loppuun? Tai jos lennosta vaihtaa puheenaihetta hetkeksi tai heittää jonkun lisäyksen tai vitsin kesken toisen puheen, kun se sopii tilanteeseen?
Minusta päälle puhuminen on sitä, että toisella on juttu selvästi kesken ja toinen alkaa puhua siihen päälle jotain muuta, eikä lopeta vaikka toinen jatkaa ja sitten kuuluu vain epäselvää stereota jonkun aikaa kunnes toinen vaikenee. Tuota tekee tosi harvat ja usein sosiaalisesti törpöt tyypit. Nuo muut esimerkit kuuluu mielestäni normaaliin keskusteluun.
Esimerkki päällepuhumisesta.
Minä: Huomasin just, että tuo teidän lä...
Toinen: Ota se loppukakku sieltä jääkaapista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Oletko koskaan vaivautunut kuuntelemaan niitä muita? Ei ne puhu yksityisasioitaan kuin viitekehykseksi tyyliin 'oltin eilen teatterissa, ja siellä tapahtui seuraavaa...', sitä yksityiselämää ei ole kuin sen verran, että saadaan aika ja tapahtumapaikka selville. Siihen joku kaltaisesi valitettavasti ottaa kantaa selvittämällä pitkään ja hartaasti, koska ja kenen kanssa on viimeksi ollut teatterissa, mikä on suhde siihen henkilöön, jonka kanssa siellä oli jne. eli asioita, jotka ei kiinnosta muita lainkaan."
-------
Eli jos AP:n työkaveri kertoo, että olin teatterissa siskon kanssa viikonloppuna katsomassa näytelmää X ja sen oli mielestäni hyvä näytelmä, niin AP ei voi vastata siihen, että olin itse teatterissa puolison kanssa kaksi vuotta sitten, muistaakseni näytelmä Y, mutta itse en oikein tykännyt, koska se on liian henkilökohtaista räpättämistä?
OK. Ihan selkeät ohjeet. Näillä hyvä tulee.
Olen huomannut. Nykyisin ei ketään kiinnosta missä meikä seilaa. Hyvä, jos huomenta sanovat. Porukka vaihtuu. Vain yksi aiempi työntekijä on jäänyt. Hänen kanssaan olen enää välilöissä niin, että muistakin asioista voidaan jutella kuin työasioista. Muut tuskin näkee minua. Eipä väliä. Enää vuosi ja sitte lähden. Pitäköön tunkkinsa! Ja viimeisenä päivänä ruokkiksella tuon kakun vain tälle ainoalle järkevälle. Muut saavat katsella vitt...namoillaan!
Tuttua. Itselläni itseasiassa tuo jyrätyksitulemisen tunne sukulaisjuhlissa väheni kummasti kun hoksasin, että tosi moni niistä onkin just tuollainen hiljainen mölli joka ikäänkuin herää huutamaan sitä omaakin asiaansa, kun joku toinen ensin aloittaa keskustelun. Sivusta kun seurasi niin tuo on aika hupaisaakin, että pöydässä kukaan ei puhu ensin mitään ja sitten kun yksi rohkaistuu avaamaan suunsa niin heti se muukin pöytäseurue alkaa rääkymään päälle omaa asiaansa. Sitten ne hetken kilpahuutaa kunnes taas ovat kaikki hiljaa..
Joo-o. Samasta suvusta kun olen niin eipä sitten ihmekään jos sosiaaliset taidot on hivenen vajavaisiksi jäänyt.