Onko se oikeasti totta että Suomessa ei saa TÖITÄ??
Niin siis sitä mietin että onko se pelkkää liiottelua kun kuulee toisinaan että:
"ei sua oteta töihin kun ei ole aikaisempaa työhistoriaa"
"30vuotias on liian vanha hakemaan duunia, kyllä ne nuoremmat hakijat vie ne työpaikat"
Kuinka yleensä suhtaudutaan ihmiseen joka yrittää tosissaan saada töitä, vaikkakin vasta kolmekymppisenä, jos ei ole aikaisemmin ollut vakituisessa työpaikassa missään. niin ja kannattaako CV:ssä mainita kesätyöt joissa on ollut useampana vuonna kesätöissä kun oli vielä alaikäinen (koska nuo kesätyöt olivat ainoat työt jotka kuuluvat työhistoriaani)
Tällä hetkellä käyn koulua ja kovasti unelmoin pääseväni töihin, koska olen elämäni parhaassa kunnossa niin fyysisesti kuin psyykkisesti. Mutta silti tuntuu että joka paikassa kuulee tuota että miksi käyt edes koulua kun ei sua kummiskaan oteta töihin kun oot pitkäaikastyötön jne...onko heillä vain tarkoitus masentaa minua sanomalla noin, vai onko asia oikeasti niin että suomessa on jokin tietty suhtautuminen ihmisiin jotka eivät ole vielä ehtineet aloittaa työuraa heti 18vuotiaana?
Kommentit (403)
Siippunee mitä tarkoitat työllä mutta alle 5000 ihmisen kylissä voi olla
päästä mihinkään vaikka kävisi melkein mikä tahansa homma.
isoissa paikoissa on hyvin hommia jos vaan jaksat vääntää niitä
Vierailija kirjoitti:
Ei se kolmekymppisenä minusta vielä niin mahdotonta ollut. Tosin siitä on kymmenisen vuotta, joten kokemukseni ei välttämättä päde enää yhtään. Mutta en halua masentaa, ja ihan oikeasti uskon, että kolmekymppisenä pääsee vielä jotenkuten töihin ilman kokemustakin, jos osaa kirjoittaa niin mahtavia hakemuksia että pääsee jotenkin pujahtamaan esikarsinnan ohi.
Mutta nyt nelikymppisenä se tuntuu tosiaan olevan niin mahdotonta, että ei voi muuta kuin nauraa epäuskoisena. Jos pääsee hyvillä hakemuksilla pujahtamaan haastatteluun - kunhan muistaa olla mainitsematta ikäänsä - ikää kysytään kuitenkin haastattelussa, ja siinä vaiheessa näkee, että haastattelijan naama valahtaa ja se oli siinä.
Joskus mietin, mitäköhän tapahtuisi, jos vain valehtelisin ikäni. Selvästi minua kuitenkin luullaan edes vähän nuoremmaksi, koska se numero on aina niin iso pettymys.
Olen koittanut peitellä ikää ja ei se auta kun ne speksit pitäs olla tyyliin 20v nainen ja 5 vuoden kokemus juuri siitä tehtävästä mihin hakee koulutuksineen. Vaatimukset on naurettavia. Moni avoin työpaikka on feikkityöpaikka, firmat ilmoittaa duuneja saadakseen pankista lainaa.
Minä sain ensimmäisen työpaikkani 40-vuotiaana. Ei siis ihan mahdotonta, mutta todella, todella vaikeaa ja pitää olla valmis ottamaan vastaan niitä kaikista p.skimpia nollasoppari- yms. töitä. Tutkinnoista ei ole ollut minulle mitään iloa, opiskelu meni ihan hukkaan.
Onko yrittäjyys sinulle mahdollinen vaihtoehto? Mitä alaa opiskelet?
Vierailija kirjoitti:
Olin 40 vuotiaaksi asti työtön, ei mitään kouluja muuta kuin peruskoulu. Lähdin opiskelemaan ja jo opiskeluaikana sain itselleni työpaikan. Kannattaa valita oikea työllistävä ala ja niitä on muitakin kuin lähihoitaja
Tai hakee opiskelijan statuksella niitä nollatason hommia mihin ei työttömänä pääse. Koko homma on pelleilyä ja smaoin julkinen keskustelu jossa työttömät ovat alinta ros ka sakkia.
Vierailija kirjoitti:
Siippunee mitä tarkoitat työllä mutta alle 5000 ihmisen kylissä voi olla
päästä mihinkään vaikka kävisi melkein mikä tahansa homma.
isoissa paikoissa on hyvin hommia jos vaan jaksat vääntää niitä
Missä maassa? Ei ainakaan Helsingissä ole mitään töitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin 40 vuotiaaksi asti työtön, ei mitään kouluja muuta kuin peruskoulu. Lähdin opiskelemaan ja jo opiskeluaikana sain itselleni työpaikan. Kannattaa valita oikea työllistävä ala ja niitä on muitakin kuin lähihoitaja
Vähän sama täällä. Olin täyttä roskaa työnantajien silmissä kun ei ollut kouluja käyty. En päässyt edes siivoojaksi vaikka hain niitäkin töitä missä luki että kokemusta ei tarvitse ja perehdytetään. Tutkinnon saatua heti ensimmäisestä haastattelusta napsahti työpaikka joka oli vieläpä sama minne hain aiemmin ja en paikkaa saanut.
minkä alan koulun kävit ja minkä työpaikan sait?
kyllä varmasti oli helpotus kun saitkin duunipaikan. eniten itseäni harmittaa se, että jos haet töitä niin jos joku että sinä olet laiska tms, mikä ei ole koskaan pitänyt paikkaansa ainakaan minun
Kävin laitoshuoltajan tutkinnon ja pääsin siivoamaan rappuja:D Ilman tutkintoa en ilmeisesti ollut tarpeeksi pätevä. Aion hakea muualle töihin heti kun se on ajankohtaista. Nyt otin vastaan sen minkä sai. Luotto on kova että pääsee tekemään esimerkiksi toimistoja. Niihinkin töihin hain mutta en kelvannut ainakaan aiemmin
On se totta. Hjalliskin myönsi, että nykyään pitää perustaa oma yritys ja myydä sen kautta osaamista isommalle yritykselle. Se on melkein ainoa keino työllistyä tänä päivänä.
Vierailija kirjoitti:
Minä sain ensimmäisen työpaikkani 40-vuotiaana. Ei siis ihan mahdotonta, mutta todella, todella vaikeaa ja pitää olla valmis ottamaan vastaan niitä kaikista p.skimpia nollasoppari- yms. töitä. Tutkinnoista ei ole ollut minulle mitään iloa, opiskelu meni ihan hukkaan.
Onko yrittäjyys sinulle mahdollinen vaihtoehto? Mitä alaa opiskelet?
opiskelen ICT-alaa johon kuuluu tietoverkkokaapeloinnit, cyberturva, tietoverkkolaitteiden asennus, kameravalvonta laitteston asennukset, elektroniikkalaitteiden käyttönotto ja huolto.
eli paljon mahtuu kaikenlaista tuohon alaan. :)
yrittäjyys olisi ehkä jossain vaiheessa mahdollista, mutta vaikea aloittaa kun on ulosotossa vähän velkaa.
Vierailija kirjoitti:
On se niin. Pitää olla jokin erityis taito että saa töitä ja ääöö 160. Nykyään ei pääse raksatöihin edes tai ei edes postia jakamaan.
Minulla on liuta erityistaitoja (esimerkiksi osaan kuutta eri kieltä), yliopistotutkinto ja ÄO yli 150, mutta en pääse mihinkään töihin :D Enkä ole ollut mitenkään nirso hakemieni työpaikkojen suhteen, vaan en kelpaa edes Citymarketin verkkokaupan keräilijäksi.
Perustaisin vaikka oman yrityksen, mutta sekin on tehty aika mahdottomaksi, kun aloittaa ihan tyhjän päältä keski-ikäisenä.
Lähinnä alkaa tulla sellainen tunne, että pitäkää tunkkinne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin 40 vuotiaaksi asti työtön, ei mitään kouluja muuta kuin peruskoulu. Lähdin opiskelemaan ja jo opiskeluaikana sain itselleni työpaikan. Kannattaa valita oikea työllistävä ala ja niitä on muitakin kuin lähihoitaja
Tai hakee opiskelijan statuksella niitä nollatason hommia mihin ei työttömänä pääse. Koko homma on pelleilyä ja smaoin julkinen keskustelu jossa työttömät ovat alinta ros ka sakkia.
Oikeasti hävettää tämä työnhaku. Joka kerta haastattelussa tentataan sitä hemmetin mustaa aukkoa/aukkoja joka johtui mielenterveyden järkkymisestä vaikeassa elämäntilanteessa. Ei kiinnosta kyseisestä asiasta avautua randomeille.
Olen silloin yleensä sanonut että sairastelin ja alkaa tenttaus mikä sairaus ja kyllähän sen useimmat näkee jo heti ilman kysymystäkin että miksi niitä aukkoja on.
Olen harkinnut yrittäjyyttä, koska kouluissa en pärjää, jo viisi koulua jäänyt kesken kun tieto ei jää päähän ja paineet suorittaa näytöt ovat liian kovat joka kerta. Olisinpa terve ihminen. Nyt olen tervehtynyt mutta ilmeisesti liian vajavainen yhteiskunnan työelämään ja liian terve jäädäkseni kotiin
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin 40 vuotiaaksi asti työtön, ei mitään kouluja muuta kuin peruskoulu. Lähdin opiskelemaan ja jo opiskeluaikana sain itselleni työpaikan. Kannattaa valita oikea työllistävä ala ja niitä on muitakin kuin lähihoitaja
Tai hakee opiskelijan statuksella niitä nollatason hommia mihin ei työttömänä pääse. Koko homma on pelleilyä ja smaoin julkinen keskustelu jossa työttömät ovat alinta ros ka sakkia.
Oikeasti hävettää tämä työnhaku. Joka kerta haastattelussa tentataan sitä hemmetin mustaa aukkoa/aukkoja joka johtui mielenterveyden järkkymisestä vaikeassa elämäntilanteessa. Ei kiinnosta kyseisestä asiasta avautua randomeille.
Olen silloin yleensä sanonut että sairastelin ja alkaa tenttaus mikä sairaus ja kyllähän sen useimmat näkee jo heti ilman kysymystäkin että miksi niitä aukk
tuo on kyllä niin vääriin että tentataan jotain yksityisasiaa, joka ei kuulu työnantajalle tippaakaan. eikö se ole tärkeintä että on siinä haastattelussa hakemassa sitä työtä, eikä se menneisyys saa olla sellainen asia joka vaikuttaa nykyiseen hetkeen.
itse en ole koskaan ollut työhaastatteluissa, ellei lasketa mukaan kesätöitä nuorempana, sekä duunit joissa olen ollut pimeästi hommissa joskus kauan sitten..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työttömät nirsoilevat todella usein. Ei olla valmiita ottamaan vastaan kaikenlaista työtä kaikkialta Suomesta.
itse olen valmis ottamaan mitä tahansa työtä, mutta en voi muuttaa toiseen kaupunkiin koska opiskelen tällä hetkellä.
muutenkin etsin töitä omasta kuapungistani, koska minulla on lapsi täällä. enkä omista autoa.
jos minulla on joskus varaa ajokorttiin, niin voisin harkita muuttavani johonkin muualle.
AP
Olen ollut töissä yhtämittaisesti 20 vuotta. Jos olisin jäänyt opiskelupaikkakunnalle, ei olisi luultavasti tullut yhtään edes vuoden mittaista pätkää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin 40 vuotiaaksi asti työtön, ei mitään kouluja muuta kuin peruskoulu. Lähdin opiskelemaan ja jo opiskeluaikana sain itselleni työpaikan. Kannattaa valita oikea työllistävä ala ja niitä on muitakin kuin lähihoitaja
Tai hakee opiskelijan statuksella niitä nollatason hommia mihin ei työttömänä pääse. Koko homma on pelleilyä ja smaoin julkinen keskustelu jossa työttömät ovat alinta ros ka sakkia.
Oikeasti hävettää tämä työnhaku. Joka kerta haastattelussa tentataan sitä hemmetin mustaa aukkoa/aukkoja joka johtui mielenterveyden järkkymisestä vaikeassa elämäntilanteessa. Ei kiinnosta kyseisestä asiasta avautua randomeille.
Olen silloin yleensä sanonut että sairastelin ja alkaa tenttaus mikä sairaus ja kyllähän sen useimmat näkee jo heti ilman kysymystäkin että miksi niitä aukk
Elämä on ollut vaikeaa ainakin 2008 lähtien. Ihan yleisellä tasolla. Lamaa kriisiä taantumaa invaasiota. Mutta tämä ei mitenkään saa näkyä cv:ssä. Jos näkyy yhteiskunnan ongelmista kuten kusipää poliitikkojen säädöt niin sen työnhaun voi sitten unohtaa kun siellä cv:ssä on aukko. Ja se aukko on kuten kaikki tietää vastaava kuin linnatuomio.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On se niin. Pitää olla jokin erityis taito että saa töitä ja ääöö 160. Nykyään ei pääse raksatöihin edes tai ei edes postia jakamaan.
Minulla on liuta erityistaitoja (esimerkiksi osaan kuutta eri kieltä), yliopistotutkinto ja ÄO yli 150, mutta en pääse mihinkään töihin :D Enkä ole ollut mitenkään nirso hakemieni työpaikkojen suhteen, vaan en kelpaa edes Citymarketin verkkokaupan keräilijäksi.
Perustaisin vaikka oman yrityksen, mutta sekin on tehty aika mahdottomaksi, kun aloittaa ihan tyhjän päältä keski-ikäisenä.
Lähinnä alkaa tulla sellainen tunne, että pitäkää tunkkinne.
Galaxy trans avoin yhtiö on hakenut jo 2 vuotta kielitaitoista myyntisihteeriä. Liekö hupi-ilmoittelija vai yritys todellisessa osaajapulassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin 40 vuotiaaksi asti työtön, ei mitään kouluja muuta kuin peruskoulu. Lähdin opiskelemaan ja jo opiskeluaikana sain itselleni työpaikan. Kannattaa valita oikea työllistävä ala ja niitä on muitakin kuin lähihoitaja
Tai hakee opiskelijan statuksella niitä nollatason hommia mihin ei työttömänä pääse. Koko homma on pelleilyä ja smaoin julkinen keskustelu jossa työttömät ovat alinta ros ka sakkia.
Oikeasti hävettää tämä työnhaku. Joka kerta haastattelussa tentataan sitä hemmetin mustaa aukkoa/aukkoja joka johtui mielenterveyden järkkymisestä vaikeassa elämäntilanteessa. Ei kiinnosta kyseisestä asiasta avautua randomeille.
Olen silloin yleensä sanonut että sairastelin ja alkaa tenttaus mikä sairaus ja kyllähän sen useimmat näkee jo heti ilman kysymystäkin että miksi niitä aukk
Mulle ei koulutettuna, ammattitaitoisena ja työhaluisena työttömänä ole selvinnyt miksi niitä töitä nykyään haetaan. Mysteeri.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin 40 vuotiaaksi asti työtön, ei mitään kouluja muuta kuin peruskoulu. Lähdin opiskelemaan ja jo opiskeluaikana sain itselleni työpaikan. Kannattaa valita oikea työllistävä ala ja niitä on muitakin kuin lähihoitaja
Tai hakee opiskelijan statuksella niitä nollatason hommia mihin ei työttömänä pääse. Koko homma on pelleilyä ja smaoin julkinen keskustelu jossa työttömät ovat alinta ros ka sakkia.
Oikeasti hävettää tämä työnhaku. Joka kerta haastattelussa tentataan sitä hemmetin mustaa aukkoa/aukkoja joka johtui mielenterveyden järkkymisestä vaikeassa elämäntilanteessa. Ei kiinnosta kyseisestä asiasta avautua randomeille.
Olen silloin yleensä sanonut että sairastelin ja alkaa tenttaus mikä sairaus ja kyllähän sen useimmat näkee jo heti ilman kysymystäkin että miksi niitä aukk
Aukot kuuluu täyttää hölynpölyllä. Oletko leiponut koskaan pullaa ja kaverisi on maistanut? = sinulla on työkokemusta leipomoalalta. Sain tämän vinkin johtotasolta.
Pitkäaikaistyötön on pahempi rikollinen kuin ihminen joka on istunut taposta vankilassa. Hänellä sentään ollut järkevä syy olla työttömänä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On se niin. Pitää olla jokin erityis taito että saa töitä ja ääöö 160. Nykyään ei pääse raksatöihin edes tai ei edes postia jakamaan.
Minulla on liuta erityistaitoja (esimerkiksi osaan kuutta eri kieltä), yliopistotutkinto ja ÄO yli 150, mutta en pääse mihinkään töihin :D Enkä ole ollut mitenkään nirso hakemieni työpaikkojen suhteen, vaan en kelpaa edes Citymarketin verkkokaupan keräilijäksi.
Perustaisin vaikka oman yrityksen, mutta sekin on tehty aika mahdottomaksi, kun aloittaa ihan tyhjän päältä keski-ikäisenä.
Lähinnä alkaa tulla sellainen tunne, että pitäkää tunkkinne.
Galaxy trans avoin yhtiö on hakenut jo 2 vuotta kielitaitoista myyntisihteeriä. Liekö hupi-ilmoittelija vai yritys todellisessa osaajapulassa.
Minun kokemukseni on ollut, että on aika turha hakea mitään myyntisihteerin tapaisia paikkoja ilman kokemusta. Tuo mainitsemasi paikka on jo sulkeutunut, mutta näköjään siinäkin toivottiin markkinoinnin ja matkailualan kokemusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin 40 vuotiaaksi asti työtön, ei mitään kouluja muuta kuin peruskoulu. Lähdin opiskelemaan ja jo opiskeluaikana sain itselleni työpaikan. Kannattaa valita oikea työllistävä ala ja niitä on muitakin kuin lähihoitaja
Tai hakee opiskelijan statuksella niitä nollatason hommia mihin ei työttömänä pääse. Koko homma on pelleilyä ja smaoin julkinen keskustelu jossa työttömät ovat alinta ros ka sakkia.
Oikeasti hävettää tämä työnhaku. Joka kerta haastattelussa tentataan sitä hemmetin mustaa aukkoa/aukkoja joka johtui mielenterveyden järkkymisestä vaikeassa elämäntilanteessa. Ei kiinnosta kyseisestä asiasta avautua randomeille.
Olen silloin yleensä sanonut että sairastelin ja alkaa tenttaus mikä sairaus ja kyllähän sen useimmat näkee
Kirjoitin kirjaa kun olin työttömänä. Voikohan ton mainita:D Ei sitä kirjaa ole kyllä julkaistu missään, ainakaan vielä
Olen maisteri, enkä päässyt joulupostin lajitteluun :D