Miten vanhempien sosioekonominen asema vaikuttaa lasten oppimiseen? Eikö koulu opeta lapsia?

Vierailija kirjoitti:

Kyllä tässä on juuri ratkaisevaa se, miten paljon kotona luetaan ja kannustetaan koulunkäyntiin. Osoittavatko vanhemmat, että koulunkäynti ja esim. läksyjen teko on tärkeää, vai onko siihen hällä väliä -asenne. 

Mutta millä tavalla tuo perheiden asennevamma korjaantuu sillä, että budjetoidaan lisää rahaa opetukseen? Se on ihan sama vaikka lapioitaisiin riihikuivaa millainen läjä jos/kun niitä vanhempia ei kiinnosta lapsen koulunkäynti ja se sama asenne on jo iskostettu niihin lapsiinkin.

Tässä on vähän tai oikeastaan tosi paljonkin sama juttu kun tämän kotouttamisen kanssa, että kukaan ei voi tehdä sitä toisten puolesta vaan kiinnostus siihen pitää löytyä ihmisistä itsestään. Sitä ei myöskään voi pakottaa ainakaan pehmeillä keinoilla eikä määrärahojen lisäämisellä vaan jos/kun ei kiinnosta niin ei kiinnosta.

Mä olen köyhästä yh-perheestä. Olen akateeminen. Äitini on käynyt jonkun kiertokoulun 40-luvulla. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Köyhyys vaikuttaa stressaavasti vanhempiin ja lapsiin, pääpaino on päivästä toiseen selviämisessä ja laskujen eräpäivien siirtelyssä eikä ruotsin verbien kertaamisessa tenavan kanssa. Se on aivan ymmärrettävää, vaikka toivoisi,että voimavarat riittää kaikkeen. Lapseenkin köyhyys vaikuttaa passivoivasti, jos ei ole mitään odotettavaa, pelkkää arkea.

 

Ei varakkailla ole välttämättä yhtään sen enempää kiinnostusta tankata ruotsia lapsensa kanssa, niillä on paljon muutakin tekemistä.

Tai sitten se lapsi oppii sen ruotsin ilman sen kummempia tankkaamisia, jos on perinyt hyvät geenit. Mun vanhemmat on aina arvostaneet koulutusta ja isällä sitä olikin, ei tosin osannut mulle kyllä ruotsia puhua, koska ei ollut käynyt lukiota. Fiksuna kuitenkin muuta reittiä opiskellut hyvään ammattiin. Olis varmaan kyllä opiinut sen ruotsinkin, jos ois sitä koulussa saanut/joutunut lukemaan. Ja ennen kaikkea se asenne mikä vanhemmilta välittyi oli se, että lue nyt vaan se ruotsi mukisematta, koska sitäkin työelämässä voi tarvita. 

Vierailija kirjoitti:

Me varakkaat akateemiset laitamme lapsemme ruuduilta pois ja lukemaan kirjoja. Käytämme heitä museoissa ja planetarioissa. Kuljetamme maailmalla tutustumassa kieliin, kulttuureihin, historiaan. Köyhät ja kouluttamattomat jättävät pilttinsä ruuduille, eivät opi mitään kun koulussakin lapsi itse saa asettaa tavoitteensa.

Toivottavasti nykyisissä perheissä ohjataan edelleen myös lukemaan ja käyttämään myös vähintään sanomalehtiä ajankohtaisten asioiden seuraamiseen.

Kuuntelin vähän aikaa sitten 13-vuotiaiden varhaisnuorten väittelyä eräästä aiheesta. Yksi perusteli asiallisesti ja fiksusti tietojaan ja kantojaan sillä, että oli juuri lukenut aihetta käsittelevän artikkelin Hesarista.

Vierailija kirjoitti:

Me varakkaat akateemiset laitamme lapsemme ruuduilta pois ja lukemaan kirjoja. Käytämme heitä museoissa ja planetarioissa. Kuljetamme maailmalla tutustumassa kieliin, kulttuureihin, historiaan. Köyhät ja kouluttamattomat jättävät pilttinsä ruuduille, eivät opi mitään kun koulussakin lapsi itse saa asettaa tavoitteensa.

Tämä. Kotoa tulee myönteinen asenne oppimiseen ja kouluttautumiseen, ja illallispöydässä puhutaan ajankohtaisista uutisista, tieteestä, historiasta tai politiikasta.  Lisäksi kun lapsella oli jossain aineessa haastetta, ostimme valmennusta yksityiseltä ja numerot alkoivat heti nousta. 

Kotitausta vaikuttaa aina lapseen. Kyse on perheen vanhempien elämänhallinnasta. Jos elämänhallinta on huonoa, vaikuttaa perhe esim. lapsen oppimiseen negatiivisesti.

Kaikilla ei todellakaan ole samoja mahdollisuuksia, vaikka koulussa eroja yritetäänkin tasoittaa ja koulunkäynti ruokineen on maksutonta.

On se vähän erilainen ympäristö kasvaa, jos on kaksi akateemista vanhempaa. Varallisuudella ei ole niin paljon merkitystä vaikka se usein kulkeekin käsi kädessä akateemisuuden kanssa. Varakkaiden kouluttamattomien vanhempien lapset ne vasta pellossa elävätkin.

Oma käsitys on kyllä, että välttämättä kaikkein suurin varakkuus tai vanhempien bisnesura ei korreloi parhaan koulumenestyksen kanssa vaan pikemminkin voimakkain yhteys on vanhempien virkamiestaustalla.

En ole rikas, mutta akateeminen kylläkin. Kun lapset olivat pieniä, kävimme kaikki museot, kirjastot yms. läpi. Harjoiteltiin numeroita ja kirjaimia lasten kanssa, vaikkapa autojen rekkareista. Luettiin lastenkirjoja, joissa seikkailtiin eri maissa ja tutkittiin luonnonasioita. Nämä jo ennen kuin lapset menivät kouluun. Monet koulussa opiskeltavat asiat tulivat tutuiksi. 

Kouluaikaan olen aina kysellyt ennen kokeita kirjan asioita, harjoituttanut sanoja kielistä. Lapset ovat saaneet harrastaa, ja harrastuksissa ovat tavanneet erikielisiä ystäviä, joiden kanssa ovat päässeet harjoittelemaan enkkua ja ruotsia. Myöhemmin olen antanut vinkkejä, miten tehdä esitelmiä, esseitä jne. 

Monet asiat opiskellaan koulussakin, mutta onhan se etu, että niistä jo etukäteen tietää, tai niitä kerrataan. 

Eipä mun muistin mukaan ennen, silloin kun Pisa tulokset olivat hyviä, lapsiperheet olleet rikkaampia kuin nyt, päinvastoin. Raha vain on nykyään olevinaan ratkaisu, vasemmiston mielestä ainakin. Sana lapsiperheköyhyys on tämän ajan muotisana ja helppo selitys.  

Vierailija kirjoitti:

Älykkyys periytyy kuten muutkin ominaisuudet. 

Tarvitaan myös otollinen, kehittävä ympäristö. Kannustusta vanhemmilta. Tukea koulunkäyntiin, vaikka ei aina kiinnostaisi. 

Jos vanhempi itse ei ole opiskellut paljoa, ei välttämättä näe tarpeellisena opettaa sitä lapselleenkaan että "opiskelu kannattaa aina". 

Vetovastuussa meillä koulunkäynnistä on aikuiset, koska haluan että lapset yltää parhaimpaansa, eikä vain rimaa hipoen. Monessa perheessä tiedän että lapsi on yksin vastuussa viimeistään jostain kolmasluokkalaisesta asti. Joillekin lapsille sopii, joillekin ei. 

Vierailija kirjoitti:

Lukekaa lapsillenne pienestä pitäen ääneen.  Vahvistaa keskittymistä, havannointia, sanavarastoa. Sen voi tehdä varallisuudesta riippumatta. Ja on tärkeämpää kuin harrastuksesta toiseen kuljettaminen.

Olen edes jotain tehnyt oikein, kun olen lapsilleni lukenut paljon. He ovatkin kaikki olleet hyviä ainekirjoittajia, eivätkä kielet ole olleet vaikeita. 

Mutta sen olen huomannut, että nuorimmaista, yläkouluikäistä, pitää auttaa paljon enemmän kuin vanhempia sisaruksiaan 10-15 vuotta sitten. Luulen, että opetus koulussa oli aikaisemmin jotenkin tehokkaampaa ja nyt paljon jää kotiin vanhempien neuvottavaksi ja opetettavaksi. 

Vierailija kirjoitti:

Eipä mun muistin mukaan ennen, silloin kun Pisa tulokset olivat hyviä, lapsiperheet olleet rikkaampia kuin nyt, päinvastoin. Raha vain on nykyään olevinaan ratkaisu, vasemmiston mielestä ainakin. Sana lapsiperheköyhyys on tämän ajan muotisana ja helppo selitys.  

No heti ensimmäinen vastaaja kertoi olevansa "varakas" ja vie lapsia sinne tänne ja tuonne. Sivistykseen ei kuitenkaan tarvitse rahaa ylenmäärin. 

Museot on puoli-ilmaisia, kirjasto täysin ilmainen, sinfoniakonsertti on Suomessa törkeän halpaa sekin. Kaikissa näissä on käyty aina silloin tällöin enkä pidä meitä erikoisen hyvinä vanhempina. Lapset on nyt ruudulla (luvan kanssa). Niinhän olen minäkin. 

Koulussa pärjäävät erinomaisesti, mutta toinen kyllä tarvitsee vanhemman vahvan tuen siihen pärjäämiseensä.

Oman isonsiskon 3 poikaa (2 täysi-ikäistä) eivät ole oppineet juurikaan mitään, kiitos heidän vapaan kasvatuksen ! Keskimmäinen on vammainen, ja häntä pitää palvella lähes koko ajan ja kaikessa. Paitsi vessaan osaa mennä itse ja tehdä tarpeensa, mutteivät osaa kukaan laittaa ovea lukkoon, kun se on varattu. Kaikki eivät kuule/näe, jos vessa on varattu. Ja muutenkaan he eivät osaa esim pöytätapoja. On olevinaan liian vaikeita.kun ei ole opetettu ollenkaan.syödään minuutissa kaikki ruoka..mikä kiire on ? Sit yks kattelee syödessään jotakin lastenohjelmaa kauhealla volyymilla (tämä keskimmäinen) netistä. Sitä EI KATSOTA mitään netistä tai puhuta siihen syödessä KUKAAN ! Se on todella tökeröä käytöstä, eikä siihen puututa. Muutenkin heidän ruutuaikansa on monta tuntia päivässä kaikkea roskaa. Nuorin pelaa öisin jotakin sotapeliä

Sama nolo ongelma on joka paikassa. Kaikkialla. Vain aniharva laittaa oven lukkoon, kun se on varattu saati, että se vessa vedetään ITSE sen käytön jälkeen. Miten näin yksinkertaiset asiat eivät mene päähän ? Eivätkä tajua.? Kun tilassa on muitakin, ei varmaan haluta, että kaikki näkee ja/tai kuulee kaiken..ja sit joku hullu jättää aina yleiseen vessaamme jotakin, viimeksi deodoranttinsa. Vaatteita, hammasharjapaljon tavaraa jätetään sinne. Ei niitä kukaan normaali ihminen ota töihin mukaan ! 

ei voi muuta, kuin ihmetellä vanhempien käytöstä. 

Vierailija kirjoitti:

Suuri syy on lukeminen. Oppimiserot kasvavat, koska lapset ja nuoret ei enää Suomessa lue vapaa-ajalla. Itse Itä-Helsingin lähiössä 80-luvulla kasvaneena kävin kirjastossa usein ja niin teki muutkin.

Nykyään kirjojen ja myös asiateksien lukeminen on vahvemmin luokkakysymys. Ennen surkeinkin koti tilasi edes yhtä sanomalehteä, nykyään katsotaan Youtube-videolta, mitä joku huru-ukko sanoo. Lapset ei saa mallia lukemiseen kotoa.

Tuo oli raivostuttavaa omassa teinissä. Se vain luki luki luki koko ajan jotain koulujuttuja, menee elämä ihan ohi. Vähempikin rittäis, ainakin meillä riitti amiksessa. Onneksi priorisoi ajankäyttönsä paremmin yliopistossa ja jäi opinnot kesken.

Elin lapsuuteni duunarikuplassa. Kavereideni ja omat vanhempani olivat suhteellisen matalasti koulutettuja.

Kavereideni perheissä opetettiin lähinnä juomaan viinaa. Omassa perheessäni lukemaan ja keskustelemaan.

Minusta tuli suhteellisen menestynyt akateemisesti koulutettu. Kavereistani moni on jo kuollut ja lopuilla on mielenterveysongelmia ja suuri osa on työttömiä.

Ei koulu vaikuta lainkaan. Se on perhe, joka ratkaisee.

Koulutettujen vanhempien lapset omaavat todennäköisemmin opiskelutaitoja. 

Viro meni taas Suomen ohi. Faktoja: siellä on suhteessa eniten yksinhuoltajia Euroopassa, huomattavasti pienemmät palkat kuin suomalaisilla (opettajatkin vuosia palkkakuopassa), kymmeniä tuhansia joiden äidinkieli on venäjä eivätkä vanhemmatkaan osaa viroa. Silti tulokset ovat paremmat kuin täällä.

Samaan aikaan Suomessa kouluttautumisella ei ole lopulta suurta merkitystä, koska palkan noustessa veroja joutuu maksamaan aina enemmän, tuilla pärjää halutessaan aina, huonosti koulussa pärjääviä poikia/miehiä ei edelleenkään näy vaikkapa palvelu- ta hoitoaloilla, joissa työvoimapulaa on, koska ne on naisten aloja, on ihan ok pilkata ns. kyltyrelliä väkeä jne. Tottakai myös tulokset ovat tässä asenneilmapiirissä vastaavat.

Tyhmyys on lisääntymisen edellytys. Väestön ÄO on laskenut jo monta sukupolvea.

Omalla kohdallani "piti lukea ja päntätä" kun "sen ja sen ja sen lapsi on lääkäri / toimitusjohtaja / joku muu akateemisesti kouluttautunut" ja pahinta oli vielä että nämä olivat jollain tapaa sukulaisia. Heidän kouluttautumistaan ihailtiin ja palkan määrää päiviteltiin.

Mutta samaan aikaan kauhisteltiin että "kun se on jo viisitoista vuotta lukenut ja lukenut eikä loppua näy, ei se ehdi työelämään kun koko ajan pitää lukea! Muista sitten että sinne työelämään pitää päästä, se Virtasen Mirkkukin on 20 v ja osti juuri oman asunnon kun kävi vain ammattikoulun". 

ja

"taas näkee ettei ne lukeneet osaa yhtään mitään kun piti putkimieskin tilata korjaamaan viemäri, kyllä sen olisi itse saanut hoidettua jos olisi jotain järkeä päässä".

Siinä sitten arvot, että haluaako vanhemmat että luetaan ja kouluttaudutaan pitkälle, vai kouluttaudutaanko äkkiä (ja todennäköisesti jäädään naisihmisenä matalapalkka-alalle, koska kerro minulle 2. asteen ammatillinen koulutus, jossa pääsee äkkiä tienaamaan). Kun vanhemmat laskivat vain sen verran, että sähkömies ehtii tekemään monta vuotta töitä vrt. lääkäri pitkine opintoineen.

Sori ohis.