Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miten vanhempien sosioekonominen asema vaikuttaa lasten oppimiseen? Eikö koulu opeta lapsia?
05.12.2023 |
Opetussuunnitelma on kuitenkin sama lasten taustoista riippumatta ja koulu hoitaa opetuksen. Kuinka ihmeessä vanhempien sosioekonominen asema siis voisi juuri vaikuttaa lapsen oppimiseen millään tavalla? Jos vanhemmat opettaisivat niin ymmärtäisin mutta en kyllä nyt ymmärrä, jos käydään normaalia peruskoulua.
Kommentit (105)
Jopa syöty monipuolinen ravinto voi nostaa pari pykälää älykkyyttä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä käytin viikonloppuna kymmenkunta matematiikan opettamiseen 8-luokkalaiselle, isä lupasi jatkaa siitä. Ehkä se sosioekonominen tausta vaikuttaa niihin arvostuksen kohteisiin.
Lukekaa lapsillenne pienestä pitäen ääneen. Vahvistaa keskittymistä, havannointia, sanavarastoa. Sen voi tehdä varallisuudesta riippumatta. Ja on tärkeämpää kuin harrastuksesta toiseen kuljettaminen.
Suuri syy on lukeminen. Oppimiserot kasvavat, koska lapset ja nuoret ei enää Suomessa lue vapaa-ajalla. Itse Itä-Helsingin lähiössä 80-luvulla kasvaneena kävin kirjastossa usein ja niin teki muutkin.
Nykyään kirjojen ja myös asiateksien lukeminen on vahvemmin luokkakysymys. Ennen surkeinkin koti tilasi edes yhtä sanomalehteä, nykyään katsotaan Youtube-videolta, mitä joku huru-ukko sanoo. Lapset ei saa mallia lukemiseen kotoa.
Oman lapseni luokalla varakkaiden perheiden lapset eivät juuri opiskele; yksi veti juuri pohjat kokeesta, toinen on poissa puolet vuodesta harrastuksensa vuoksi (eikä suostu tekemään läksyjä). Köyhemmissä on laidasta laitaan. Omani on tunnollinen, mutta ei menetä yöuniaan satunnaisesti huonosti menneen kokeen takia. Kaverinsa pänttää ja pänttää ja suorittaa kunnes kaikki on täydellistä, toinen taas on ihan pihalla eikä edes muista kokeita tai läksyjä (tekee kyllä jos muistaa).
Minusta tämä on vähän erikoista, kun muistelee omia kouluvuosiaan, luokka oli jotenkin paljon tasaisempi keskenään? Ts. kukaan ei jättänyt läksyjä toistuvasti tekemättä, tai ilmoitusluonteisesti ollut jatkuvasti poissa koulustakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onhan se mukavaa, että psykologia on heitetty automaattisesti sivuun, kun tarkastellaan oppimistuloksia. Älykkyys muuten määritellään juuri kyvyksi oppia uutta, mutta mitä älykkyydestä, sehän on psykologiaa. Keskitytään nyt sosioekonomisiin tekijöihin, joita vasemmisto rakastaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei se vaikutakaan vaan ovat jo valmiksi tyhmempiä kuten vanhempansakin ja siksi sosioekonominen asema on huono.
Vierailija kirjoitti:
Ei se vaikutakaan vaan ovat jo valmiksi tyhmempiä kuten vanhempansakin ja siksi sosioekonominen asema on huono.
Naulan kantaan. Minä olen köyhtyneestä aiemmin varakkaasta suvusta. Kotona oli lapsena niin köyhää että ette tiedäkään sellaisesta suurin osa. Silti vain sain hyvät numerot ja olen nyt kohtalaisen varakas näin keski-ikäisenä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älykkyys periytyy kuten muutkin ominaisuudet.
No tätähän ei saa ääneen sanoa, mutta on niillä lapsilla paremmat geenitkin todennäköisesti, jos vanhemmat ovat hyvässä asemassa.
Ja kotona keskustelukulttuuri voi olla ihan eri maailmasta. Tarkoitan sitä, että lapsen kysymyksiin vastataan kunnolla, asioita pohditaan ja kannustetaan ottamaan selvää. Toisessa perheessä tokaistaan, että "empä oo tuommoista tietoa ikinä tarvinnut".
Lisäksi perheiden rutiineissa voi olla eroja. Läksyt tehdään ajallaan, vanhemmat antavat tarvittaessa aikaa niissä tukemiseen, nukkumaan mennään ajoissa ja sisarusten kränät selvitetään eikä komenneta pelkästään omiin huoneisiin tai ulos.
Lisäksi vanhempien hyvä palkka voi innostaa yrittämään parastaan koulussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä tässä on juuri ratkaisevaa se, miten paljon kotona luetaan ja kannustetaan koulunkäyntiin. Osoittavatko vanhemmat, että koulunkäynti ja esim. läksyjen teko on tärkeää, vai onko siihen hällä väliä -asenne.
Köyhyys vaikuttaa stressaavasti vanhempiin ja lapsiin, pääpaino on päivästä toiseen selviämisessä ja laskujen eräpäivien siirtelyssä eikä ruotsin verbien kertaamisessa tenavan kanssa. Se on aivan ymmärrettävää, vaikka toivoisi,että voimavarat riittää kaikkeen. Lapseenkin köyhyys vaikuttaa passivoivasti, jos ei ole mitään odotettavaa, pelkkää arkea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No tätähän ei saa ääneen sanoa, mutta on niillä lapsilla paremmat geenitkin todennäköisesti, jos vanhemmat ovat hyvässä asemassa.
Ja kotona keskustelukulttuuri voi olla ihan eri maailmasta. Tarkoitan sitä, että lapsen kysymyksiin vastataan kunnolla, asioita pohditaan ja kannustetaan ottamaan selvää. Toisessa perheessä tokaistaan, että "empä oo tuommoista tietoa ikinä tarvinnut".
Lisäksi perheiden rutiineissa voi olla eroja. Läksyt tehdään ajallaan, vanhemmat antavat tarvittaessa aikaa niissä tukemiseen, nukkumaan mennään ajoissa ja sisarusten kränät selvitetään eikä komenneta pelkästään omiin huoneisiin tai ulos.
Lisäksi vanhempien hyvä palkka voi innostaa yrittämään parastaan koulussa.
Vanhempien huono palkka myös voi kannustaa yrittämään paremmin.
Vierailija kirjoitti:
Onhan se mukavaa, että psykologia on heitetty automaattisesti sivuun, kun tarkastellaan oppimistuloksia. Älykkyys muuten määritellään juuri kyvyksi oppia uutta, mutta mitä älykkyydestä, sehän on psykologiaa. Keskitytään nyt sosioekonomisiin tekijöihin, joita vasemmisto rakastaa.
Älykkyyden mittaaminen on aika työlästä ja kallista. Kuvitellaan kuitenkin, että saataisiin tulos, jonka mukaan älykkyystestissä paremmin pärjäävät pärjäävät myös opinnoissa paremmin. Miten muuttaisit koululaitosta tämän tutkimustiedon avulla? Opetushan jo nykyisellään keskittyy älykkyyden kehittämiseen.
Kodissa A) kannustetaan, tukiopetetaan, inspiroidaan jo ennen kouluikää, luetaan ja keskustellaan laajasti, arvostetaan sivistystä. Ruokitaan laadukkaasti, laitetaan ajoissa nukkumaan.
Kodissa B) halveksitaan herroja, ei auteta läksyissä eikä vahdita niiden tekemistä. Sanotaan lapselle ettei susta mitään tule, annetaan elää pellossa tai laiminlyödään. Annetaan esimerkkiä ettei ponnistelu kannata.
Aika superihminen saa olla, ettei kotiolot vaikuta. Edellä esitellyt tietysti kärjistettyjä esimerkkejä, jotka eivät ole 1:1 varallisuuden kanssa, mutta kylläkin yleisen hyvä/huono-osaisuuden.
Tämän sanottuani todettakoon, etten usko Pisa-tulosten paranevan rahaa lappaamalla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No tätähän ei saa ääneen sanoa, mutta on niillä lapsilla paremmat geenitkin todennäköisesti, jos vanhemmat ovat hyvässä asemassa.
Ja kotona keskustelukulttuuri voi olla ihan eri maailmasta. Tarkoitan sitä, että lapsen kysymyksiin vastataan kunnolla, asioita pohditaan ja kannustetaan ottamaan selvää. Toisessa perheessä tokaistaan, että "empä oo tuommoista tietoa ikinä tarvinnut".
Lisäksi perheiden rutiineissa voi olla eroja. Läksyt tehdään ajallaan, vanhemmat antavat tarvittaessa aikaa niissä tukemiseen, nukkumaan mennään ajoissa ja sisarusten kränät selvitetään eikä komenneta pelkästään omiin huoneisiin tai ulos.
Lisäksi vanhempien hyvä palkka voi innostaa yrittämään parastaan koulussa.
Vanhempien huono palkka myös voi kannustaa yrittämään paremmin.
No ainakin mun kouluaikana matalan sosioekonomisen taustan omaavat halusivat amikseen, jotta pääsisi heti töihin eikä amikseen tarvinnut olla kympin oppilas.
Vierailija kirjoitti:
Me varakkaat akateemiset laitamme lapsemme ruuduilta pois ja lukemaan kirjoja. Käytämme heitä museoissa ja planetarioissa. Kuljetamme maailmalla tutustumassa kieliin, kulttuureihin, historiaan. Köyhät ja kouluttamattomat jättävät pilttinsä ruuduille, eivät opi mitään kun koulussakin lapsi itse saa asettaa tavoitteensa.
No, täytyy kyllä sanoa että näin vähemmän varakkaana akateemisena että olen itse opettanut oman lapseni lukemaan, matematiikassa ja lukuaineissa, fysiikassa ja kemiassa olen myös käyttänyt useampia tunteja viikossa asioiden läpikäymiseen. Nykykoulussa, ainakin täällä meillä, lapsille näytetään kirjasta tai nettisivuilta, että katsokaa tämä/ lukekaa täältä ja siinä oli "opetus". Ekaluokan aikana niillä lukuläksyjen määrällä (lähes nolla) ei kyllä välkyinkään lapsi olisi oppinut lukemaan, jos pelkästään niiden varassa olisi oppiminen ollut. Mitään ei nykyään koulussa vaadita eikä asioita käydä läpi yhdessä, vaan lapset pienemmissä ryhmissä opiskelee keskenään sen minkä opiskelee. Ne lapset, joiden vanhemmat eivät ehdi tai muuten kykene pitämään huoli lastensa oppimisesta, niin he ovat kyllä täysin oman onnensa nojassa.
Vierailija kirjoitti:
No tätähän ei saa ääneen sanoa, mutta on niillä lapsilla paremmat geenitkin todennäköisesti, jos vanhemmat ovat hyvässä asemassa.
Ja kotona keskustelukulttuuri voi olla ihan eri maailmasta. Tarkoitan sitä, että lapsen kysymyksiin vastataan kunnolla, asioita pohditaan ja kannustetaan ottamaan selvää. Toisessa perheessä tokaistaan, että "empä oo tuommoista tietoa ikinä tarvinnut".
Lisäksi perheiden rutiineissa voi olla eroja. Läksyt tehdään ajallaan, vanhemmat antavat tarvittaessa aikaa niissä tukemiseen, nukkumaan mennään ajoissa ja sisarusten kränät selvitetään eikä komenneta pelkästään omiin huoneisiin tai ulos.
Lisäksi vanhempien hyvä palkka voi innostaa yrittämään parastaan koulussa.
Jos annetaan isommat tuet niin muuttuu rutiinitkin. Mennään ajoissa nukkumaan ja tehdään läksyt.
Antakaa rahaa!
t. Lin äänestäjä
Alue: Aihe vapaa
Me varakkaat akateemiset laitamme lapsemme ruuduilta pois ja lukemaan kirjoja. Käytämme heitä museoissa ja planetarioissa. Kuljetamme maailmalla tutustumassa kieliin, kulttuureihin, historiaan. Köyhät ja kouluttamattomat jättävät pilttinsä ruuduille, eivät opi mitään kun koulussakin lapsi itse saa asettaa tavoitteensa.