Runsaalla miljoonalla suomalaisella on vain kansakoulun päästötodistus ja se estää monta asiaa

Vierailija kirjoitti:

Se kansakoulun todistus oli todella päästötodistus.

Oli se peruskoulussakin vielä jonkun aikaa. Minullakin on peruskoulusta päästötodistus vuodelta - 82 ja vieläpä lukionkin päästötodistus vuodelta - 85.

Ap ei tiedä Suomen koululaitoksen historiasta ja uudistumisesta yhtään mitään. Edes perustietoja Suomen historiasta ei ole. Siksi arvostus ja ymmärrys puuttuu. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eiköhän nuo kansakoulun käyneet ole jo eläkeiässä.

Mä oon Helsingissä ekoja peruskoulun käyneitä, oon 52v eli mullakin on reilu 10v vielä eläkkeeseen. Ja mua muutaman vuoden vahemmat on kaikki kansakoulun käyneitä. Eli onhan heitä työelämässä vielä vaikka kuinka.

Joku tässä yhtälössä ei nyt täsmää. 52v ikäinen on syntynyt 1971 ja peruskoulu tuli Helsinkiin 1977. Samalla kansakoulu lakkasi kokonaan, joten ei ne muutamaa vuotta vanhemmat saaneet mitään päättötodistusta kansakoulusta, niillekin iskettiin peruskoulutodistus käteen.

Vierailija kirjoitti:

Onko näistä osa työikäisiä vai onko tässä mukana vanhuksetkin?

Osa on työikäisiä, suurin osa eläkeikäisiä. 

Mutta onhan tässä tapahtunut todella hieno ja kunnioitettava kehitys. Vuonna 1970 vain 25 prosenttia väestöstä oli suorittanut jonkin perusasteen jälkeisen tutkinnon. Vuonna 2020 tuo osuus oli 74 %. Eli todella merkittävä nousu.

Nuo ilman mitään perusasteen jälkeistä tutkintoa olevat painottuvat sinne vanhempiin ikäluokkiin. 

Toisaalta, vuonna 2020 pelkän perusasteen suorittaneita 2029-vuotiaita oli 16 prosenttia ikäluokasta. Miehistä perusasteen varassa oli 18 prosenttia ja naisista 13 prosenttia ikäluokasta.

Luvut ovat minusta aika korkeita ja noista ihmisistä tosiaan pitää olla huolissaan. En ymmärrä miten kukaan nyky-yhteiskunnassa voisi rakentaa mitään työuraa pelkästään peruskoulun varaan.

Vierailija kirjoitti:

Aloittaja ei ymmärrä, mitä eroa on sanojen päästötodistus ja päättötodistus välillä.

 

Itse et tiedä historiasta mitään. Ennen kouluista saatiin päästötodistus. Eikä siitä ole edes kovin kauaa. 

Vierailija kirjoitti:

Mutta onhan tässä tapahtunut todella hieno ja kunnioitettava kehitys. Vuonna 1970 vain 25 prosenttia väestöstä oli suorittanut jonkin perusasteen jälkeisen tutkinnon. Vuonna 2020 tuo osuus oli 74 %. Eli todella merkittävä nousu.

Nuo ilman mitään perusasteen jälkeistä tutkintoa olevat painottuvat sinne vanhempiin ikäluokkiin. 

Toisaalta, vuonna 2020 pelkän perusasteen suorittaneita 2029-vuotiaita oli 16 prosenttia ikäluokasta. Miehistä perusasteen varassa oli 18 prosenttia ja naisista 13 prosenttia ikäluokasta.

Luvut ovat minusta aika korkeita ja noista ihmisistä tosiaan pitää olla huolissaan. En ymmärrä miten kukaan nyky-yhteiskunnassa voisi rakentaa mitään työuraa pelkästään peruskoulun varaan.

Palsta poistaa väliviivat. Siis 20 viiva 29 -vuotiaita.

Vierailija kirjoitti:

Perukoulumuotoon siirryttiin joskus 70 luvun alussa. Alkaa iso osa niistä, joilla on pelkkä kansakoulun PÄÄTTÖtodistus olla jo eläkeiässä.

Kukaan ei saanut kansakoulusta päättötodistusta, vaan se oli nimeltään päästötodistus, aivan kuten oli pitkään vielä peruskoulussakin ja muissakin oppilaitoksissa. 

Mulla on keskikoulun päästötodistus, mutta paljon opintoja sen jälkeenkin. Olin oppikoulussa, kun peruskoulu tuli kuntaamme, ja oppikoululaistakin tuli peruskoululaisia, mutta silti saatiin keskikoulun päästötodistus. Ennen oppikoulua kävin kansakoulun.  Eläkkeelle jään vuoden päästä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eiköhän nuo kansakoulun käyneet ole jo eläkeiässä.

Kansakoulu käynyt voi olla vielä alle kuusikymppinen. 

Viimeiset kansakoulun päättötodistukset annettiin 1977, joten viimeiset kansakoulun kokonaan suorittaneet olivat syntyneet kutakuinkin 1962. Kansakoulun käynyt ei voi olla alle kuusikymppinen, mutta kansakoulua käynyt voi olla.

1977 on annettu päästötodistuksia

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eiköhän nuo kansakoulun käyneet ole jo eläkeiässä.

Kansakoulu käynyt voi olla vielä alle kuusikymppinen. 

Tänä vuonna kuuskymppinen.  Viimeinen kansakoulu luokka oli 1963 syntyneillä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvin ovat töitä saaneet ne joilla vaan kansakoulupohja. Tunnen heitä.

Taitaa olla parhaimmat eläkkeet ja pisimmät työhistoriat juuri noilla. Suurimmalla osalla velaton ok-talo. Nykynuorista harva pääsee muualle kuin vuokrakaksioon. Eläkekertymä taitaa jäädä bruttona alle tonniin.

Parhaimmat eläkkeet on kylläkin niillä, jotka siihen aikaan opiskelivat pidemmälle. Ei pelkällä kansakoulun päästötodistuksella silloinkaan päästy akateemisiin ammatteihin, joissa silloin todellakin tienasi parhaiten ja pääsi etenemään todella pitkälle urallaan.

Silloin vielä arvostettiin yliopistokoulutusta ja siitä maksettiin. 

Vierailija kirjoitti:

Eiköhän nuo kansakoulun käyneet ole jo eläkeiässä.

Iso osa, mutta nuorimmat kansakoulua käyneet ovat tällä hetkellä 53-vuotiaita. Peruskoulujärjestelmään siirryttiin asteittain 1972 alkaen. Viimeisenä peruskoulujärjestelmä otettiin käyttöön pääkaupunkiseudulla syksyllä 1977.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eiköhän nuo kansakoulun käyneet ole jo eläkeiässä.

Kansakoulu käynyt voi olla vielä alle kuusikymppinen. 

Viimeiset kansakoulun päättötodistukset annettiin 1977, joten viimeiset kansakoulun kokonaan suorittaneet olivat syntyneet kutakuinkin 1962. Kansakoulun käynyt ei voi olla alle kuusikymppinen, mutta kansakoulua käynyt voi olla.

1977 on annettu päästötodistuksia

 

Vielä pitkään sen jälkeenkin. Kuten yllä kirjoitin, sain peruskoulun päästötodistuksen 83 ja lukion päästötodistuksen 85.

Vierailija kirjoitti:

Perukoulumuotoon siirryttiin joskus 70 luvun alussa. Alkaa iso osa niistä, joilla on pelkkä kansakoulun PÄÄTTÖtodistus olla jo eläkeiässä.

Eiköhän. Mun isä on -58 syntynyt ja hän on vielä onnistunut välttymään peruskoululta kokonaan. Äiti -59 ehti käydä ysiluokan peruskoulua, vaikka kaiketi koulu ja luokka olivat samoja kuin olleet edellisenä vuonna keskikouluna. Tämä siinä Suomen eteläisimmässä kolmasosassa, johon peruskoulu tuli viimeisenä. (Jos ei Helsingissä sitten ole ollut jotain ihan spesiaalijärjestelyä.)

Tuskin se eläkkeellä enää paljon haittaa. Varmasti 80% noista jo eläkkeellä.

Vierailija kirjoitti:

Mutta onhan tässä tapahtunut todella hieno ja kunnioitettava kehitys. Vuonna 1970 vain 25 prosenttia väestöstä oli suorittanut jonkin perusasteen jälkeisen tutkinnon. Vuonna 2020 tuo osuus oli 74 %. Eli todella merkittävä nousu.

Nuo ilman mitään perusasteen jälkeistä tutkintoa olevat painottuvat sinne vanhempiin ikäluokkiin. 

Toisaalta, vuonna 2020 pelkän perusasteen suorittaneita 2029-vuotiaita oli 16 prosenttia ikäluokasta. Miehistä perusasteen varassa oli 18 prosenttia ja naisista 13 prosenttia ikäluokasta.

Luvut ovat minusta aika korkeita ja noista ihmisistä tosiaan pitää olla huolissaan. En ymmärrä miten kukaan nyky-yhteiskunnassa voisi rakentaa mitään työuraa pelkästään peruskoulun varaan.

Hyvä analyysi 👍

Mun siskolla - syntynyt v. 1950 - ei ole mitään todistusta.  Hän meni oppikouluun kansakoulun neljänneltä ja jäi keskikoulun viidennellä luokalleen, eikä tullut koskaan suorittaneeksi kouluaan loppuun, vaan jätti siihen.  Hän muutti samantien Ruotsiin ja meni siellä töihin.  Kyllä silloinkin oli jo oppivelvollisuus ikä kuuteentoista ikävuoteen asti, mutta ei häntä ikinä siitä tavoiteltu, sinne jäi ja rakensivat miehensä kanssa talon ja koko elämänsä Ruotsiin.  Erittäin hyvin on pärjännyt.  Lapset on korkeasti koulutetut.

Kyllä tässä minun ikäluokassa ja varsinkin sitä vanhemmissa on paljonkin niitä, jotka ei sitä silloista kansakouluaankaan loppuun saattaneet.  

Sotien jälkeen oli Suomessa nousukausi, joka työllisti ihmisiä niin paljon, että töihin pääsi helposti, tosin ne oli niitä raskaita duunarihommia, mutta niihin niitä tekijöitä tarvittiin.  Rakennettiin, perustettiin tehtaita ja muita laitoksia, pojat raksahommiin, tytöt ruokaloihin ja siivoustöihin.  Tätä "hyvää" aikaa kesti vielä kuusikymmentä luvulle asti ja aika hyvin vielä seuraavallakin vuosikymmenellä.  

Sitten alkoi ne koulutus vaatimukset, työnantajat alkoi valita työntekijöitään tarkemmin.  Ja työnkin luonne muuttui, peruslapiohommia ei enää ollut.  Työt tehtiin koneilla ja laitteilla ja haluttiin "ammattitaitoa," vaikka loppujen lopuksi jostain muutaman vuoden koulutuksesta ei välttämättä ole mitään erityistä hyötyä itse sen työn tekoon, edelleenkin työ itsessään on se, josta sen opin saa ja ammattitaito syntyy.  Mutta tähän on kuitenkin tultu ja kertoohan kouluttautuminen sinänsä jo ihmisestä itsestään jotain, mikä on aina se hyvä asia.

Vaikka pelkän peruskoulun käyneitten työpaikat on rajusti vähentyneet niin kyllä niitä silti yllättävän paljon edelleen löytyy 40v putkeen töissä olleena sen hyvin tiedän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eiköhän nuo kansakoulun käyneet ole jo eläkeiässä.

Kansakoulu käynyt voi olla vielä alle kuusikymppinen. 

Tänä vuonna kuuskymppinen.  Viimeinen kansakoulu luokka oli 1963 syntyneillä.

Kaikki sinä vuonna syntyneet eivät aloittaneet koulua samaan aikaan. Ennen oli yleistä, että esimerkiksi lukemaan jo oppineet laitettiin kouluun nuorempina. Vuotta, joskus jopa kahta aikaisemmin. Ja toisaalta sitten sekin, että herkästi tuplattiin luokkia, erityisesti ekaluokka, jollei ollut oppinut sen aikana lukemaan.