Suomalaisia ihmisiä 70-luvulta - tämä dokumentti maalaa aika erilaisen kuvan kuin tällä palstalla on

Vierailija kirjoitti:

Eka on ainakin linnakundi, komeat tatskat. Olisi kiva tietää onko enää hengissä. Tuskin.

Ihan helvetin rumat tatskat, varsinkin muijilla tuommoset olisivat todella oksettavia!

Kiilusilmäiset kouvvolatatskailijat liikkellä, ihroineen!

Pulleat rintalihakset, karvainen rinta, leveät hartiat, hoikka, pitkät paksut vaaleat latvoista luonnonkiharat hiukset, litteähkö masu, lihaksikkaat käsivarret, lihakset näkyvät ihon alta. Naisten päät kääntyvät kun liikun kaupungilla kireässä paidassa. Joo ihan tyytyväinen ulkonäkööni olen.

Mutta työtä se on vaatinut ihan älyttömästi, kymmeniä tunteja liikuntaa viikossa. Enkä ole ulkonäön vuoksi liikkunut vaan terveyden, kaunis kroppa tulee sivutuotteena.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos äiti olisi rakastanut tuota ensimmäistä haastateltavaa ja tarjonnut hänelle välittävän sekä turvallisen kodin, olisi tuo mies nyt hyvällä eläkkeellä pitkän ja kunniallisen työuran jälkeen. Hänellä olisi oma asunto, kesämökki, auto, lapsia sekä lapsenlapsia. 

Mutta näin ei kaikkien kohdalla mene. Tuonkin miehen kohtalo oli määrätty jo lapsena.

 

Kyllä, mutta ei ollut äitiä, äiti oli ilmeisesti kuollut kun jutun mukaan tullut orvoksi 1v.

Jokainen äiditön ihminen menee jotenkin rikki, on turvaton. Isättömyys taas ei aiheuta yleensä mitään, koska se on ihan luonnollista, kaikki eivät edes tiedä siittäjiään. Mutta äiti pitäisi jokaisella ihmisellä olla, rakastava äiti. Se lämmittää koko elämän, vaikka olisi rankkaakin. 

Isättömyys rikkoo aina lasta siinä missä äidittömyyskin. Molemmat vanhemmat ovat lapselle, lapsen kasvulle ja kehitykselle tärkeitä. 

Isättömyys voi aiheuttaa pojalle isoja vaikeuksia aikanaan, jos hänellä ei ole omaa (hyvällä tavalla läsnäolevaa) isää mallina siitä, millainen isä on. 

Tytölle isättömyys (myös isä, joka ei kykene olemaan isä) voi aiheuttaa jatkuvia huonoja miesvalintoja ja läheisriippuvaisuutta. 

Isättömyyskin aiheuttaa syrjäytymisriskiä, mielenterveydellisiä haasteita ja päihderiippuvuusriskiä lapselle. Äiti ei voi olla lapselle samaan aikaan isä vaikka yrittäisi, eikä isä voi olla äiti. Äitimyyttiä en ihannoi, mutta myönnän - hyvin karkeasti yleistäen ja mutkia oikoen - että pääsääntöisesti äidit kykenevät vastaamaan lapsen tarpeisiin sensitiivisemmin kuin isät. Se ei tietenkään päde kaikkiin äiteihin ja isiin.

Vanhempien hyvä, rakastava ja terve suhde antaa parhaan mahdollisen pohjan lapselle, lapsen ehjälle tunne-elämälle. Aina sitä ei voi valita, mutta sen eteen olisi hyvä yrittää tehdä jotakin.

(Luonnollisesti lapsella voi olla muita äidin tai isän malleja. On myös erilaisia perheitä ja yhteiskuntia ja tulotasoja ja kissoja ja käpyjä ja virikkeitä ja mitä ikinä, jotka vaikuttavat lapsen elämään.)

Vierailija kirjoitti:

Pulleat rintalihakset, karvainen rinta, leveät hartiat, hoikka, pitkät paksut vaaleat latvoista luonnonkiharat hiukset, litteähkö masu, lihaksikkaat käsivarret, lihakset näkyvät ihon alta. Naisten päät kääntyvät kun liikun kaupungilla kireässä paidassa. Joo ihan tyytyväinen ulkonäkööni olen.

 

Mutta työtä se on vaatinut ihan älyttömästi, kymmeniä tunteja liikuntaa viikossa. Enkä ole ulkonäön vuoksi liikkunut vaan terveyden, kaunis kroppa tulee sivutuotteena.

Nostan hattua urakoinnillesi ja hyvä että olet tyytyväinen itseesi ja tuloksiin. Ole vaan työstäsi ylpeä.

Muuten, älä sano masu, se on vauvakieltä. Sano mieluummin vatsa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Särähtikö kellään muulla pahasti korvaan kun keskimmäinen mies puhui naisista että niitä tuodaan huoneeseen jne? 

 

Tässä ketjussa onkin jo ollut hyvää keskustelua 70-luvun olemattomasta sotatraumojen, mt- ja alkoholiongelmien hoidosta mutta itse lisään vielä olemattomat naisten oikeudet. Eikös tuohon aikaan ollut vielä niin ettei päässyt edes ravintolaan jos oli nainen, eikä ollut miestä mukana? Tietääkö joku saiko tuolloin nainen edes pankkikorttia/tiliä omiin nimiinsä? 

Puhuivat naisista kuin aivottomasta karjasta. Viinapaukku riittää ja sillä lohkeaa. 

Naisilla oli äänioikeus, oma palkka ja oma tili. Jos niin halusivat, varmaan oli yhteisiä tilejäkin puolisoilla.

Ravintoloista en tiedä, mutta saattoi ollakin noin, ainakin jossain määrin. Ainakin sen tiedän, että kovin montaa naista ei kiinnostanut juottolat, tanssipaikat enemmänkin.

Lounasaikaan naiset kävivät kyllä syömässä ravintoloissa. Ihan käytännön syistä, koska asuinolot olivat joskus vielä mitä olivat. Saattoi olla pieni alivuokralaishuone, johon mahtui sänky ja tuoli, ja ehkä joku pieni vaatekaappi. Ei vesipistettä, ei vessaa, ei suihkua, ei hellaa. 70-luvulla tämä ei ehkä ollut enää niin yleistä.

Joo nykyään naiset pystyvät tienaamaan enemmän ja siistimmin offissa, ja törkeilijät voi estää. Ei se hienompaa ole mutta siistimmät olot.

Aika hyvä ulosanti on näillä tyypeillä kaikilla. Ihan vaan huomiona. Eka tyyppi jotenkin aika ajaton. Ja toisen pätkän tyypit löytyy varmaan tälläkin hetkellä Tampereen Sokoksen edestä.

Minusta aika kiva, että ruotsinsuomalainen vankilakundi linkatussa lehtihaastiksessa kuitenkin toteaa, että Ruotsin uudet kauempaa tulleet kerjäläiset eivät huvikseen kerjää vaan köyhyyttään, ja että ruotsalaisen yhteiskunnan tekopyhyys ellottaa häntä, vaikka suomalaiset siis eivät enää olleetkaan alinta kastia. Eli osasi olla solidaarinen niitä uusia tulokkaita kohtaan. Nykyisin tuon näköiset persut eivät mitään solidaarisuutta tunne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

1970 -luvulla ei päihdeongelmaisia juurikaan hoidettu. Nämä jätettiin oman onnensa nojaan. Esim. Mankkaan suolla asui vuosikymmeniä päihdeongelmaisten oma yhteiskunta. Sinne ei virkavalta tullut kuin korjaamaan kuolleet pois. 70 -luvulla oli sodankäyneitä, sodissa päänsä sekoittaneita miehiä, jotka lääkitsivät itseään päihteillä. Maaltamuuton mukana tuli myös lähinnä miehiä, jotka eivät kyenneetkään asumaan kaupungeissa ja hävisivät suolle. 70 -luvun yhteiskunta oli paljon kovempi kuin omamme. Ei silloin paapottu ongelmaisia. 

Ei heitä nyt juuri kovin paljon ollutkaan. Helsingissä enimmäkseen. En muista omassa keskikokoisessa asuin kaupingissani nähneeni näitä "rantojen miehiä".

Työssä piti käydä elääkseen ja siksi ei joutanut niin moni alkoholisoistumaan.

 

Itse olen syntynyt 1973 pienellä maaseutupaikkakunnalla, ja siellä oli vielä 80-luvullakin paljon rantojen miehiä ja naisia, jotka asuivat jossain hylätyissä taloissa ja mökeissä, joivat kiljua ja harrastivat liikuntana känniuintia ja puukkohippaa. Kuolivat nuorina ja päissään. Silti näihin suhtauduttiin yhteisössä jossain määrin ymmärtäväisesti ja jos puleilla oli lapsia, heitä naapurit mielellään auttoivat eikä ainakaan tuomittu. Omallakin luokallani oli tyttö, joka tuli ihan hirveästä kodista. Kaikki sen tiesi, eikä häntä edes kiusattu, vaikka vaatteet haisivat ja ilmiselvästi ruokaakaan ei kotona paljon saanut.

Vierailija kirjoitti:

Pulleat rintalihakset, karvainen rinta, leveät hartiat, hoikka, pitkät paksut vaaleat latvoista luonnonkiharat hiukset, litteähkö masu, lihaksikkaat käsivarret, lihakset näkyvät ihon alta. Naisten päät kääntyvät kun liikun kaupungilla kireässä paidassa. Joo ihan tyytyväinen ulkonäkööni olen.

 

Mutta työtä se on vaatinut ihan älyttömästi, kymmeniä tunteja liikuntaa viikossa. Enkä ole ulkonäön vuoksi liikkunut vaan terveyden, kaunis kroppa tulee sivutuotteena.

Anteeksi nyt vaan, mutta kuvailu saa aikaan oksennusrefleksin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

1970 -luvulla ei päihdeongelmaisia juurikaan hoidettu. Nämä jätettiin oman onnensa nojaan. Esim. Mankkaan suolla asui vuosikymmeniä päihdeongelmaisten oma yhteiskunta. Sinne ei virkavalta tullut kuin korjaamaan kuolleet pois. 70 -luvulla oli sodankäyneitä, sodissa päänsä sekoittaneita miehiä, jotka lääkitsivät itseään päihteillä. Maaltamuuton mukana tuli myös lähinnä miehiä, jotka eivät kyenneetkään asumaan kaupungeissa ja hävisivät suolle. 70 -luvun yhteiskunta oli paljon kovempi kuin omamme. Ei silloin paapottu ongelmaisia. 

Ei heitä nyt juuri kovin paljon ollutkaan. Helsingissä enimmäkseen. En muista omassa keskikokoisessa asuin kaupingissani nähneeni näitä "rantojen miehiä".

Työssä piti käydä elääkseen ja siksi ei joutanut niin moni alkoholisoistumaan.

 

Its

Jäi mainitsematta 60km pietarista etelään.