Seksi ja parisuhde
Hei! Vastailkaa naiset ja miehet:
Ollaan oltu puolison kanssa reilu 4 vuotta yhdessä ja itseä on alkanut viime aikoina harmittaa sellainen jokin intohimon puute tässä suhteessa. Mies on komea, urheilullinen, kultainen ja huomaavainen. Tiedän kaikesta, että hän rakastaa mua ja mä rakastan häntä.
Ongelma pyörii intohimon puutteen ympärillä. Alkuun seksiä oli luonnollisesti monta kertaa päivässä. Nyt seksiä on viikottain. Ongelma ei ole määrässä vaan laadussa. Haluaisin, että kumppanini olisi seksin suhteen määrätietoisempi ja osoittaisi sanoin, katsein jne että haluaa mua. Nykyään teen itse aina aloitteen seksiin. Mies on kyllä lähes aina valmiina, jos teen aloitteen, mutta seksi tuntuu sellaiselta mekaaniselta suoritukselta.
Miestä en halua vaihtaa, koska rakastan häntä aivan valtavasti ja käsittääkseni tällainen intohimon kaipuu on aika tyypillistä parisuhteissa.
Itse villiinnyn katseesta, kosketuksesta, äänestä, otteista, puheesta. Mutta voiko tällaisia asioita opettaa puolisolle, jos ne eivät tule luonnostaan?
Kysymykseni kuuluu, onko joku saanut vastaavassa tilanteessa intohimon roihuamaan ja jos sait, niin miten?
Kommentit (42)
Itse sytyn ihan samoista, ja omalla kohdalla saan noita silloin kun seksiä on miehen toivomalla tavalla eli hänen fetissinsä toteutuu. Ero ns normiseksiin on valtava, enkä silloin koe tulleeni halutuksi, niin kuin se asia valitettavasti onkin. Erektiokin on sellainen just ja just. Ei oo kiva tunne.
Tunnekylmä mies, mekaaninen suoritus. Ei se muutu kuin miestä vaihtamalla.
Ette kai te ole irstailleet avioliitossanne? Hyi teitä!
Vaimo ei osannut kertoa toiveistaan. Lopulta petti, kun etsi sitä intohimoa.
Tosi paska olla tässä suhteessa nyt. Vaimo etsi sitä intohimoa ja unohti lapset. Petti ties kuinka monta kertaa, kun en heti tajunnut. Elin itse ruuhkavuosia. Nyt vaimo uhkaa, etten erotessa saa lapsia. Tämä ei mene nyt oikein.
Ottakaa seksiviikonloppu yhdessä muualla kuin kotona ja keskustelkaa siitä mikä teidät alunperikin yhteen saattoi, rakastuitte jne, niin jotain kipinää on välillänne ollut, eikun sitä vaan yhdessä rohkeasti uudestaan etsimään
Väittäisin, että joka ikisessä pitkässä suhteessa seksielämän roihun ylläpito vaatii töitä. Keskustelua haluista, fantasioista ja tarpeista ihan ensiksi. Sitten jotain seksileikkejä ja asioiden tekemistä uudella tavalla (esim. pitkiä härnäilyjä ilman orgasmia/laukeamista ja varmasti toisen halut tuntee).
En usko, että sitä kiihkoa ja katsetta ym. voi ylläpitää kymmeniä vuosia ilman jonkinlaista vaivannäköä.
N35
Pilasitte intohimon kun muutitte samaan talouteen. Olisi pysynyt yllä itsestään, jos asuisitte omissa kodeissa.
Ei ollut suhteen alussakaan katsetta, määrätietoisuutta tai seksiin liittyvää puhetta. Muistan kysyneeni suhteen alussa mieheltäni, onko seksi hänelle ylipäänsä tärkeää, koska jo silloin aistin, että hän ei tehnyt aloitteita. Hän vastasi seksi olevan tärkeää, mutta käytännössä asia vaikutti päinvastaiselta. Ajattelin silloin, että häntä vain jännittää uusi ihmissuhde jne.
Jostain luinkin, että parisuhteen solmussa on usein samoja elementtejä mukana, mitä jo suhteen alussa. Ja tämä noin 4 vuoden etappi taitaa olla yleinen kriisin ilmenemiskohta.
Rakastan miestäni, mutta huomaan ajautuneen henkilökohtaiseen kriisiin, koska en koe tässä suhteessa sellaista seksuaalisuutta, mitä toivoisin. Fantasioissani on villiä menoa ja koen olevani mieleltäni seksuaalisesti villi.
Yritin kerran vähän kysellä mieheltäni, mikä häntä sytyttää tai mikä on hänen mielestään kiihottavaa. Hän vastasi nopeasti, että minä. Vaikka vastaus oli kultainen, tuli samalla fiilis, että seksi puheenaiheena ei häntä kiinnosta.
Seksiä siis on, mutta se ei tunnu miltään, koska siinä ei ole tunnetta mukana. Mies on tosiaan aina valmis, kun teen ehdotuksen, mutta hän ei tee aloitteita seksiin.
Maailmassa on varmasti isompiakin ongelmia ja tämä oma kriisini varmasti joskus ratkeaa jotenkin... mutta otan vertaistukea vastaan.
Vierailija kirjoitti:
Ei ollut suhteen alussakaan katsetta, määrätietoisuutta tai seksiin liittyvää puhetta. Muistan kysyneeni suhteen alussa mieheltäni, onko seksi hänelle ylipäänsä tärkeää, koska jo silloin aistin, että hän ei tehnyt aloitteita. Hän vastasi seksi olevan tärkeää, mutta käytännössä asia vaikutti päinvastaiselta. Ajattelin silloin, että häntä vain jännittää uusi ihmissuhde jne.
Jostain luinkin, että parisuhteen solmussa on usein samoja elementtejä mukana, mitä jo suhteen alussa. Ja tämä noin 4 vuoden etappi taitaa olla yleinen kriisin ilmenemiskohta.
Rakastan miestäni, mutta huomaan ajautuneen henkilökohtaiseen kriisiin, koska en koe tässä suhteessa sellaista seksuaalisuutta, mitä toivoisin. Fantasioissani on villiä menoa ja koen olevani mieleltäni seksuaalisesti villi.
Yritin kerran vähän kysellä mieheltäni, mikä häntä sytyttää tai mikä on hänen mielestään kiihottavaa. Hän vastasi nope
Kuullostaa taas pahasti siltä että suhteenne on miehelle kulissi millä piiloittelee kaapissa. Taitaa intohimo suuntautua miehiin päin. Jos noin varhaisessa vaiheessa mies ei himoitse naistaan, niin mättää pahasti eikä tulevaisuus näytä ruusuiselta. Naisen pitää saada tuntea itsensä halutuksi ja rakastetuksi. Jos ei tunne katoaa itsearvostus ja seksihalut. Suosittelisin etsimään sellaisen miehen joka sinua arvostaisi ja himoitsisi. Sellaisen kanssa voi sitten tehdä lapsiakin.
Tätäkin olen pohtinut. Jos pyörin miehen edessä alusvaatteissa, hän saattaa katsoa päälle, hymyillä ja siirtyä omiin askareisiinsa. Näissä tilanteissa protokollan kuuluisi mielestäni olla: kiinni käyminen, lupa myönnetty.
Ennen miestäni tapailemieni miesten kanssa koin katsetta, halupuhetta ja määrätietoista toimintaa. Ei tarvinnut ehdottaa, kun kimppuun käytiin. Mutta kuten kaikissa asioissa, niissä suhteissa ei sitten toiminut monet muut asiat.
Noh... Eiköhän tä jotenkin ratkea. Semisti vaan vituttaa.
AP jatkaa..
Otin asian mieheni kanssa puheeksi ja keskustelu seksissä, omien toiveiden kertominen ja mun toiveiden kuuntelu ei näytä kiinnostavan tai innostavan häntä vaan hän ahdistuu ja vetäytyy...
Tulee itselle myös ahdistava olo hänen reaktiostaan, kuin seksi olisi jokin tabu, josta ei sovi puhua. Sitä se ei kuitenkaan itselleni ole, vaan luonnollinen ja tärkeä osa hyvinvointia.
Tuntuu, että olen mokannut aivan täysiä kun olen päätynyt tähän suhteeseen. Rakastan miestäni todella paljon, mutta samalla harmittaa todella paljon se, että emme ole seksuaalisesti samalla aaltopituudella. Voisipa toisen vain muuttaa sellaiseksi seksi suhteen rohkeammaksi, määrätietoisemmaksi ja innokkaammaksi.
Vierailija kirjoitti:
AP jatkaa..
Otin asian mieheni kanssa puheeksi ja keskustelu seksissä, omien toiveiden kertominen ja mun toiveiden kuuntelu ei näytä kiinnostavan tai innostavan häntä vaan hän ahdistuu ja vetäytyy...
Tulee itselle myös ahdistava olo hänen reaktiostaan, kuin seksi olisi jokin tabu, josta ei sovi puhua. Sitä se ei kuitenkaan itselleni ole, vaan luonnollinen ja tärkeä osa hyvinvointia.
Tuntuu, että olen mokannut aivan täysiä kun olen päätynyt tähän suhteeseen. Rakastan miestäni todella paljon, mutta samalla harmittaa todella paljon se, että emme ole seksuaalisesti samalla aaltopituudella. Voisipa toisen vain muuttaa sellaiseksi seksi suhteen rohkeammaksi, määrätietoisemmaksi ja innokkaammaksi.
Sulla on muutama vaihtoehto elämällesi:
- avaatte suhteenne ja nussit muualla
- haet seksisi muualta salaa
- hyväksyt tilanteen ja kärvistelet suhteessasi
Minkä valitset? Palstalla ruikuttaminen ei ole oikea vaihtoehto.
Vierailija kirjoitti:
AP jatkaa..
Otin asian mieheni kanssa puheeksi ja keskustelu seksissä, omien toiveiden kertominen ja mun toiveiden kuuntelu ei näytä kiinnostavan tai innostavan häntä vaan hän ahdistuu ja vetäytyy...
Tulee itselle myös ahdistava olo hänen reaktiostaan, kuin seksi olisi jokin tabu, josta ei sovi puhua. Sitä se ei kuitenkaan itselleni ole, vaan luonnollinen ja tärkeä osa hyvinvointia.
Tuntuu, että olen mokannut aivan täysiä kun olen päätynyt tähän suhteeseen. Rakastan miestäni todella paljon, mutta samalla harmittaa todella paljon se, että emme ole seksuaalisesti samalla aaltopituudella. Voisipa toisen vain muuttaa sellaiseksi seksi suhteen rohkeammaksi, määrätietoisemmaksi ja innokkaammaksi.
Naisten yleisimmät valitukset seksiin liittyen:
- seksiä on liikaa.
- seksiä on liian vähän.
- jos seksiä ei ole liikaa tai liian vähän, niin se on vääränlaista.
Parisuhde perustuu vapaaehtoisuuteen. Parisuhteen päättämiseen riittää jommankumman osapuolen yksipuoleinen ilmoitus. Syytä ei tarvitse ilmoittaa, tai jos ilmoittaa niin se voi olla mikä tahansa. "Rakastuin taloyhtiömme ulkovaloon", "Kannatat väärää jääkiekkojoukkuetta", "En saa suhteessa semmoista seksiä kuin haluan", "Olet ääliö", "Tissisi on alkaneet riippumaan", "Äitisi käyttää huonolaatuista hajuvettä", "Ostat vääränmerkkistä hammaslankaa", tai "tämä parisuhdehomma ei vaan enää kiinnosta".
Niin että siitä vain miettimään mitä haluat, ja mitä toimia elämäsi onnellisemmaksi tuleminen vaatii.
Vierailija kirjoitti:
Väittäisin, että joka ikisessä pitkässä suhteessa seksielämän roihun ylläpito vaatii töitä. Keskustelua haluista, fantasioista ja tarpeista ihan ensiksi. Sitten jotain seksileikkejä ja asioiden tekemistä uudella tavalla (esim. pitkiä härnäilyjä ilman orgasmia/laukeamista ja varmasti toisen halut tuntee).
En usko, että sitä kiihkoa ja katsetta ym. voi ylläpitää kymmeniä vuosia ilman jonkinlaista vaivannäköä.
N35
Tosi ahdistava tämä ajatus, että _pitäisi_ kymmeniä vuosia...ei ihme, että laimenee näillä odotuksilla. Ja jos homma tuntuu työn teolta, on aika vaihtaa uuteen. <3
Ei nyt ihan heti kannata heittää kirvestä kaivoon. Monille ihmisille puhuminen vaan on hankalaa ja etenkin tästä aiheesta. Jos se pikku hiljaa onnistuisi (ilman mitään painostamista!) niin saattaisi miehellekin aueta ihan uusi seksin maailma. Puhe on vaan tärkein juttu koko hommassa. En tiedä onko ammattiauttajista sitten apua tällaiseen..
Vierailija kirjoitti:
AP jatkaa..
Otin asian mieheni kanssa puheeksi ja keskustelu seksissä, omien toiveiden kertominen ja mun toiveiden kuuntelu ei näytä kiinnostavan tai innostavan häntä vaan hän ahdistuu ja vetäytyy...
Tulee itselle myös ahdistava olo hänen reaktiostaan, kuin seksi olisi jokin tabu, josta ei sovi puhua. Sitä se ei kuitenkaan itselleni ole, vaan luonnollinen ja tärkeä osa hyvinvointia.
Tuntuu, että olen mokannut aivan täysiä kun olen päätynyt tähän suhteeseen. Rakastan miestäni todella paljon, mutta samalla harmittaa todella paljon se, että emme ole seksuaalisesti samalla aaltopituudella. Voisipa toisen vain muuttaa sellaiseksi seksi suhteen rohkeammaksi, määrätietoisemmaksi ja innokkaammaksi.
Näin miehenä: Veikkaan että miehesi kokee tuon asian "valittamisena" hänen seksuaalisesta kyvykkyydestään. Oma reaktioni voisi olla hyvin samankaltainen. "Jaa kenenkähän exänsä kanssa panemista muistelee ja kaipaa. Menköön niitä panemaan sitten jos minä en kelpaa. Pitää etsiä nainen joka haluaa minua eikä mitään kinkyjä mitä on jonkun ex panonsa kanssa harrastellut ja kaipaa". Sinä voit ajatella tuon "keskusteluna seksistä" mutta mies ajattelee tuon kritiikkinä. Ja siltä tuo oikeestaan minustakin kuulostaa. "Voisipa toisen vain muuttaa sellaiseksi seksi suhteen rohkeammaksi, määrätietoisemmaksi ja innokkaammaksi. ". Eli tällä hetkellä miehesi on "arka, määrätiedoton, epäinnokas" -> haluan miehekkäämmän miehen panemaan minua miehekkäämmin. Tuohan on suoraan isku vyön alle. Vastaisin varmaan naiselle voitko sinä sitten muuttua vähemmän lahnaksi ja hankkia geishakuulat jolla kiristät pimppiäsi ja laihduttaa noin 10kg ja alkaa salilla käymään ja ostaa itsellesi isommat tissit.
"Kuullostaa taas pahasti siltä että suhteenne on miehelle kulissi millä piiloittelee kaapissa. Taitaa intohimo suuntautua miehiin päin. Jos noin varhaisessa vaiheessa mies ei himoitse naistaan, niin mättää pahasti eikä tulevaisuus näytä ruusuiselta. Naisen pitää saada tuntea itsensä halutuksi ja rakastetuksi. Jos ei tunne katoaa itsearvostus ja seksihalut. Suosittelisin etsimään sellaisen miehen joka sinua arvostaisi ja himoitsisi. Sellaisen kanssa voi sitten tehdä lapsiakin."
Pitää sanoa sama sukupuolet toisinpäin seuraavan kerran kun joku mies valittaa että nainen ei ole heti imemässä kikkeliä kun hän pyörii kalsarit jalassa kotona :D -> Kuullostaa taas pahasti siltä että suhteenne on naiselle kulissi millä piiloittelee kaapissa. Taitaa intohimo suuntautua naisiin päin. Jos noin varhaisessa vaiheessa nainen ei himoitse miestään, niin mättää pahasti eikä tulevaisuus näytä ruusuiselta. Miehen pitää saada tuntea itsensä halutuksi ja rakastetuksi. Jos ei tunne katoaa itsearvostus ja seksihalut. Suosittelisin etsimään sellaisen naisen joka sinua arvostaisi ja himoitsisi. Sellaisen kanssa voi sitten tehdä lapsiakin.
Itse olen mies, mutta muuten vastaavassa tilanteessa AP:n kanssa. Seksiä on ehkä kahden kuukauden välein ja ainoastaan minun aloitteestani. Seksi on hyvin mekaaninen toimitus ilman mitään intohimoa, oikeastaan enää kummaltakaan meistä. Olemme olleet yli 15 vuotta naimisissa ilman mitään isompaa riitelyä ja lapsiakin on, joten vaikka eroaminen minua houkuttaisikin, siihen on tullut iso kynnys. Seksin hyytyminen oli nähtävissä jo 10 vuotta sitten ja olen jo pidempään ajatellut, että olisi pitänyt silloin tehdä päätös erosta. Ei olisi pitänyt pitkittää asiaa. Olisi ollut pitkässä juoksussa varmasti parempi tilanne meille molemmille. Olen harrastanut muutaman kerran seksiä toisen naisen kanssa ilman minkäänlaisia omantunnon tuskia, ehkä (tai toivottavasti) myös vaimoni.
Oliko silloin alussa katse, kosketus, ääni ja puhe sellaista että villiinnyit? Onko se vaan jäänyt pois ja nyt kaipaat sitä takaisin?
Ymmärrän mitä noilla tarkoitat, ilmeisesti sitä aitoa halutuksi tulemisen tunnetta, josta itsekin jään paitsi tällä hetkellä. Kumppanilla voi olla jokin asia mikä kaihertaa teidän suhteessa, mutta ei uskalla puhua, se voi vaikuttaa noin.
Jos ei oo mitään mikä häntä vaivaa, niin ihan luonnollista kuulemma että jotain lisämaustetta seksiin voi ajan mittaan alkaa kaipaamaan. Niitä vinkkejä on netti pullollaan, asusteista roolileikkeihin ja romanttisiin lomamatkoihin ja tantran kautta vauhdin hakemisiin.