Lue keskustelun säännöt.
Seksi ja parisuhde
03.12.2023 |
Hei! Vastailkaa naiset ja miehet:
Ollaan oltu puolison kanssa reilu 4 vuotta yhdessä ja itseä on alkanut viime aikoina harmittaa sellainen jokin intohimon puute tässä suhteessa. Mies on komea, urheilullinen, kultainen ja huomaavainen. Tiedän kaikesta, että hän rakastaa mua ja mä rakastan häntä.
Ongelma pyörii intohimon puutteen ympärillä. Alkuun seksiä oli luonnollisesti monta kertaa päivässä. Nyt seksiä on viikottain. Ongelma ei ole määrässä vaan laadussa. Haluaisin, että kumppanini olisi seksin suhteen määrätietoisempi ja osoittaisi sanoin, katsein jne että haluaa mua. Nykyään teen itse aina aloitteen seksiin. Mies on kyllä lähes aina valmiina, jos teen aloitteen, mutta seksi tuntuu sellaiselta mekaaniselta suoritukselta.
Miestä en halua vaihtaa, koska rakastan häntä aivan valtavasti ja käsittääkseni tällainen intohimon kaipuu on aika tyypillistä parisuhteissa.
Itse villiinnyn katseesta, kosketuksesta, äänestä, otteista, puheesta. Mutta voiko tällaisia asioita opettaa puolisolle, jos ne eivät tule luonnostaan?
Kysymykseni kuuluu, onko joku saanut vastaavassa tilanteessa intohimon roihuamaan ja jos sait, niin miten?
Kommentit (42)
Jos miehesi ei pysty asiasta puhumaan voi syitä olla monia,mutta voisitte kokeilla; vaikka kirjoittaa paperille yhdessä tai erikseen miten asiassa voisi edetä ei välttämättä kerralla tule suuria muutoksia mutta vaikka pienin askelin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käyttäjä34431 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen mies, mutta muuten vastaavassa tilanteessa AP:n kanssa. Seksiä on ehkä kahden kuukauden välein ja ainoastaan minun aloitteestani. Seksi on hyvin mekaaninen toimitus ilman mitään intohimoa, oikeastaan enää kummaltakaan meistä. Olemme olleet yli 15 vuotta naimisissa ilman mitään isompaa riitelyä ja lapsiakin on, joten vaikka eroaminen minua houkuttaisikin, siihen on tullut iso kynnys. Seksin hyytyminen oli nähtävissä jo 10 vuotta sitten ja olen jo pidempään ajatellut, että olisi pitänyt silloin tehdä päätös erosta. Ei olisi pitänyt pitkittää asiaa. Olisi ollut pitkässä juoksussa varmasti parempi tilanne meille molemmille. Olen harrastanut muutaman kerran seksiä toisen naisen kanssa ilman minkäänlaisia omantunnon tuskia, ehkä (tai toivottavasti) myös vaimoni.
Minkälaista se seksinne on? Naisena aina ajatteln sitä, kun usein miehet pitävät vain kiinni uskomuksistaan
Meillä ainakin vaimo nimenomaan sanoo että yhdyntä riittää, eikä edes halua muuta. Itse haluaisin
m47
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AP jatkaa..
Otin asian mieheni kanssa puheeksi ja keskustelu seksissä, omien toiveiden kertominen ja mun toiveiden kuuntelu ei näytä kiinnostavan tai innostavan häntä vaan hän ahdistuu ja vetäytyy...
Tulee itselle myös ahdistava olo hänen reaktiostaan, kuin seksi olisi jokin tabu, josta ei sovi puhua. Sitä se ei kuitenkaan itselleni ole, vaan luonnollinen ja tärkeä osa hyvinvointia.
Tuntuu, että olen mokannut aivan täysiä kun olen päätynyt tähän suhteeseen. Rakastan miestäni todella paljon, mutta samalla harmittaa todella paljon se, että emme ole seksuaalisesti samalla aaltopituudella. Voisipa toisen vain muuttaa sellaiseksi seksi suhteen rohkeammaksi, määrätietoisemmaksi ja innokkaammaksi.
Näin miehenä: Veikkaan että miehesi kokee tuon asian "valittamisena" hänen seksuaalisesta kyvykkyydestään. Oma reaktion
Tässä muuten taas yksi syy miksi naisen seksikumppaneiden määrä korreloi käänteisesti suhteen onnistumisen kanssa. Nykyinen mies on kilpailussa kaikkien naisen exien ja ex panojen kanssa kaikilla mittareilla. "pekka pani paremmin", "keijo nuoli paremmin", "jaska oli hauskempi", "Antti oli lihaksikkaampi". Ei voi kaivata sitä mitä ei ole kokenut. Mitä enemmän naisella on ollut aikaisempia seksikumppaneita niin sitä todennäköisemmin avioliitto on onneton ja päättyy eroon tieteellisesti todistettu fakta. Termi on ns alpha widow eli alfa leski.
Vierailija kirjoitti:
Itse olen mies, mutta muuten vastaavassa tilanteessa AP:n kanssa. Seksiä on ehkä kahden kuukauden välein ja ainoastaan minun aloitteestani. Seksi on hyvin mekaaninen toimitus ilman mitään intohimoa, oikeastaan enää kummaltakaan meistä. Olemme olleet yli 15 vuotta naimisissa ilman mitään isompaa riitelyä ja lapsiakin on, joten vaikka eroaminen minua houkuttaisikin, siihen on tullut iso kynnys. Seksin hyytyminen oli nähtävissä jo 10 vuotta sitten ja olen jo pidempään ajatellut, että olisi pitänyt silloin tehdä päätös erosta. Ei olisi pitänyt pitkittää asiaa. Olisi ollut pitkässä juoksussa varmasti parempi tilanne meille molemmille. Olen harrastanut muutaman kerran seksiä toisen naisen kanssa ilman minkäänlaisia omantunnon tuskia, ehkä (tai toivottavasti) myös vaimoni.
Tuo voisi olla oma kirjoittamani. Juuri noin kävi minullekin. Silloin suhteen alussa olisi jo nuo asiat nähtävissä, kun vain olisi halunnut katsoa totuutta silmiin. Vaan ei, sitä uskoo ja toivoo että kyllä se tästä vielä paranee jos.... tai kun.... Eihän se oikeassa elämässä niin tapahdu, että puolison, jonka seksinhalu on niukka jo suhteen alussa, halut jotenkin maagisesti vain pompsahtavat pintaan joskus viidentoista vuoden kuluttua... Niin ei todellakaan tapahdu.Kulunut fraasi, mutta tosi, on se että jos nuorena nai kuin keski- ikäiset, niin keski- ikäisenä nai kuin vanhukset. Eli selkokielellä, jos kaksvitosena on seksiä kerran viikossa, niin kolmevitosena on seksiä max. kerran kuukaudessa. Nelikymppisenä kerran tai kaksi vuodessa, ja viimeistään nelivitosena kioski on kiinni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos kaikista kommenteista! Riitahan siitä tuli ja mökötettiin kumpikin hetki. Sitten taas juteltiin ja keskustelu sujui huomattavasti paljon paremmin. Tällä oli heti vaikutusta illan kulkuun! Kyllä se niin on, että hyvä ja nautinnollinen seksi alkaa siitä puhumisesta ja omien ja toisen toiveiden tietämisestä! Meidän ainakin pitää tuota puhumista työstää vielä tosi paljon, vaikka päästiinkin jo alkuun. Rakastan niin paljon tuota miestäni!
Vierailija kirjoitti:
Oliko silloin alussa katse, kosketus, ääni ja puhe sellaista että villiinnyit? Onko se vaan jäänyt pois ja nyt kaipaat sitä takaisin?
Ymmärrän mitä noilla tarkoitat, ilmeisesti sitä aitoa halutuksi tulemisen tunnetta, josta itsekin jään paitsi tällä hetkellä. Kumppanilla voi olla jokin asia mikä kaihertaa teidän suhteessa, mutta ei uskalla puhua, se voi vaikuttaa noin.
Jos ei oo mitään mikä häntä vaivaa, niin ihan luonnollista kuulemma että jotain lisämaustetta seksiin voi ajan mittaan alkaa kaipaamaan. Niitä vinkkejä on netti pullollaan, asusteista roolileikkeihin ja romanttisiin lomamatkoihin ja tantran kautta vauhdin hakemisiin.
Uskon, että pitkässä parisuhteessa vaihtelun tuominen seksielämään voi sitä virkistää. Näin romanttisena ihmisenä ajatus samalla tuntuu vähän haikealta. Tai että pitäisi alkaa "keksiä" kaikenlaista erikoisuutta sitä varten, että kumppanista jaksaisi innostua edelleen.
Tai, toki pienet irtiotot arjesta, juurikin lomamatkat ja vaikka ihan jos pääsee viettämään ruuhkavuosien keskellä kahdestaan hotelliyön olisivat sellaisia "romanttisia" keinoja, jotka tuntuisivat varmasti luontevilta.
Mutta jotenkin vaan kaikki roolileikit ja "lelut" ja jos ikään kuin "pitää" opetella jotakin uusia seksijuttuja tuntuvat vain niin ankealta ajatukselta omasta mielestä. Jollain tasolla ymmärränkin, miten kaikki tuollainen voi olla ihan innostavaakin, mutta olisi vain niin ihana ajatus, jos toinen ihminen kiinnostaisi niin paljon, että seksiä varten ei tarvitsisi kehitellä mitään uusia ohjelmanumeroita, jotta toisesta kiihottuu.
Mutta tällaisia varmaan liian tyttökirjamasia romanttisia ajatuksia nuorelta naisihmiseltä, joka ei vielä ole törmännyt riittävästi elämän realiteetteihin ja siihen, että vaikka olisi kuinka rakas ja kiihottava kumppani, pitkässä suhteessa seksielämä ei sitten ehkä vain toimi ilman uusia sirkustemppuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"jos kaksvitosena on seksiä kerran viikossa, niin kolmevitosena on seksiä max. kerran kuukaudessa."
Eikö kerran viikossa oo ihan hyvä määrä? Jos elää "perusarkea", jossa käydään arkipäivinä töissä ja jotain yritetään ehtiä harrastaakin ja huolehtia arkiaskareista, ehtiikö siinä nyt joka arki-ilta noihin hommiin?
Vierailija kirjoitti:
"jos kaksvitosena on seksiä kerran viikossa, niin kolmevitosena on seksiä max. kerran kuukaudessa."
Eikö kerran viikossa oo ihan hyvä määrä? Jos elää "perusarkea", jossa käydään arkipäivinä töissä ja jotain yritetään ehtiä harrastaakin ja huolehtia arkiaskareista, ehtiikö siinä nyt joka arki-ilta noihin hommiin?
Se on ihan hyvä määrä- nelikymppiselle, toistakymmentä vuotta yhdessä olleelle pariskunnalle joilla lapsi tai lapsia.
Sen sijaan jos kyseessä on kaksvitonen pariskunta, jotka olleet yhdessä tyyliin max 2 vuotta, niin silloin olisi siinä suhteessa enemmän haluavan syytä saada silmänsä auki. Ihminen on kaksvitosena fyysisesti parhaimmillaan, ja silloin pitää, jos milloin, hormoonien hyrrätä. Vähemmän haluava määrää tahdin, mutta enemmän haluavan olisi syytä ymmärtää mihin tämä tilanne johtaa tulevaisuudessa, ja haluaako itselleen vähäseksisen tai jopa seksittömän suhteen tulevaisuudessa.
Jos kaksvitosena tuntuu siltä että "ei ehdi", tai "ei viitsi", tai "ei jaksa" tai etsimällä etsii syitä olla harrastamatta seksiä, niin se on selvä merkki siitä että kolmivitosena tulee olemaan makuuhuoneessa rauhallista, jopa lopullisen rauhallista.
Pariskunnat joilla on kaksvitosena seksiä paljon, heillä on mahdollista se että seksi, ja sitä myöden muukin yhteenkuuluvaisuuden tunne säilyy, ja että sitä seksiäkin on vielä viisikymppisenä. Ei tietysti niin kuin kaksvitosena, mutta sitä siltikin se kerran- pari kuukaudessa. "Use it or loose it". Näin sanovat englanninkieliset, ja ovat aivan oikeassa. Seksi ruokkii seksiä, ja sitä kautta yhteenkuuluvuutta suhteessa. Suhde voimistuu. Seksittömyys ruokkii seksittömyyttä, ja heikentää yhteenkuuluvuutta, ja sitä kautta suhteen tilaa yleensä.
Seksin määrä sinänsä ei ole se suurin ongelma. Seksuaalisten halujen voimakas eriparisuus sen sijaan on, se tuo suhteeseen vaikeuksia erittäin suurella todennäköisyydellä.
Parisuhteessa on haasteita ja ongelmia ihan riittävästi noin muutenkin. Hyvä ja tyydyttävä seksi lujittaa suhdetta. Jos toinen suhteen osapuoli tuntee elävänsä kroonisessa seksipulassa, se ei hyvää ennusta suhteen jatkoa ajatellen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse olen mies, mutta muuten vastaavassa tilanteessa AP:n kanssa. Seksiä on ehkä kahden kuukauden välein ja ainoastaan minun aloitteestani. Seksi on hyvin mekaaninen toimitus ilman mitään intohimoa, oikeastaan enää kummaltakaan meistä. Olemme olleet yli 15 vuotta naimisissa ilman mitään isompaa riitelyä ja lapsiakin on, joten vaikka eroaminen minua houkuttaisikin, siihen on tullut iso kynnys. Seksin hyytyminen oli nähtävissä jo 10 vuotta sitten ja olen jo pidempään ajatellut, että olisi pitänyt silloin tehdä päätös erosta. Ei olisi pitänyt pitkittää asiaa. Olisi ollut pitkässä juoksussa varmasti parempi tilanne meille molemmille. Olen harrastanut muutaman kerran seksiä toisen naisen kanssa ilman minkäänlaisia omantunnon tuskia, ehkä (tai toivottavasti) myös vaimoni.
Olen 45 vee nainen ja yhtä pitkässä liitossa. Ihan samanlaisia kokemuksia on täälläkin. Seksi, jota on todella harvoin, on todella mekaaninen toimitus, ilman mitään intohimoa tai halua, mitä nimenomaan kaipaisin. Näin on meilläkin ollut jo pitkään, mutta silti ollaan edelleen yhdessä, en tiedä onko tässäkään mitään järkeä.
Pettänyt en ole, vielä. Pikkujouluissa oli jo lähellä, kun tutustuin aivan ihanaan samassa elämäntilanteessa olevaan mieheen. Hän olisi halunnut jatkaa pussailusta pidemmälle, mutta minä jarruttelin. Nyt vähän toisaalta harmittaakin... Olisihan se hienoa tuntea taas monen, monen vuoden jälkeen olevansa haluttu. Ja mielestäni olen ihan kunnossa, olen urheilullinen, pienikokoinen nainen.. Mutta elämä on...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen mies, mutta muuten vastaavassa tilanteessa AP:n kanssa. Seksiä on ehkä kahden kuukauden välein ja ainoastaan minun aloitteestani. Seksi on hyvin mekaaninen toimitus ilman mitään intohimoa, oikeastaan enää kummaltakaan meistä. Olemme olleet yli 15 vuotta naimisissa ilman mitään isompaa riitelyä ja lapsiakin on, joten vaikka eroaminen minua houkuttaisikin, siihen on tullut iso kynnys. Seksin hyytyminen oli nähtävissä jo 10 vuotta sitten ja olen jo pidempään ajatellut, että olisi pitänyt silloin tehdä päätös erosta. Ei olisi pitänyt pitkittää asiaa. Olisi ollut pitkässä juoksussa varmasti parempi tilanne meille molemmille. Olen harrastanut muutaman kerran seksiä toisen naisen kanssa ilman minkäänlaisia omantunnon tuskia, ehkä (tai toivottavasti) myös vaimoni.
Olen 45 vee nainen ja yhtä pitkässä liitossa. Ihan samanlaisia kokemuksia on täälläkin. Seksi, jota on to
Olethan sinä pettänyt. Se pussailu on pettämistä siinä missä yhdyntäkin. Sinun tulisi tunnustaa miehellesi tämä tai erota jos on tippaakaan kunnioitusta tai rakkautta kumppaniasi kohtaan. Kuulostaa siltä että ongelma on intohimon(ja kunnioituksen) puute sinun puolelta miestäsi kohtaan eikä toisinpäin. Näissä pettämisjutuissa on semmoinen ongelma että miehesi kuvittelee tällä hetkellä olevansa yhdessä uskollisen naisen kanssa, mitä sinä et ole. Anna toisen rehellisesti päättää kenen kanssa on yhdessä äläkä huijaa häntä tuhlaamaan elämäänsä sinun kanssasi. Hänellä on oikeus etsiä itselleen uskollinen nainen, nyt hän tuhlaa elämäänsä naisen kanssa jonka kuvittelee olevan uskollinen. Sinäkin pääset sitten aivan rauhassa toteuttamaan niitä intohimojasi muiden kanssa eikä tarvitse viattomien elämää tuhota siinä samalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tä menee vähän asian viereen, mutta liittyy seksihaluihin. Olen siis N40 ja oon tehnyt sellaisen huomion, että vatsan hyvinvointi vaikuttaa itsellä tosi tosi paljon seksihaluihin. Ei välttämättä ole kaikilla toki näin.
Itsellä oli tuossa 34-38 vuotiaana tosi hankalia vatsaoireita, joihin diagnoosiksi heitettiin aina IBS. Oireet ei meinanneet hellittää sitten millään. Kaikki ruoka sai vatsan turvottelemaan ja tästä luonnollisesti seurasi väsymystä, ärtymystä ja ennen niin aktiivisesta liikkujasta tuli vähemmän liikkuva. Mieli oli myös välillä tosi alakuloinen. Paino nousi joku 10 kg. Seksihalut katosi ja mietin, että mitä ihmettä tapahtuu.
Jätin lopulta kaiken lihan pois ruokavaliosta ja siirryin gluteenittomaan kala-kasvis ruokavalioon. Vatsaoireet loppui tällä reseptillä melkein seinään ja yhtäkkiä huomasin painonkin tippuneen 10 kg. Olo on energinen, tunnen itseni viehättäväksi, vatsa näyttää kivalta, janoan hikitreenejä, sairastelen tosi vähän, mieliala on lähes koko ajan korkealla ja seksiä tekee mieli koko ajan.
Mä siis uskaltaisin väittää, että vatsan hyvinvoinnilla on yllättävän paljon vaikutusta myös seksihaluihin.
ei voi.
tai voit yrittää:
.. ' kusta vasta - tuuleen.. '
--
Kerro. miten se kävi sitten ..sulta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"jos kaksvitosena on seksiä kerran viikossa, niin kolmevitosena on seksiä max. kerran kuukaudessa."
Eikö kerran viikossa oo ihan hyvä määrä? Jos elää "perusarkea", jossa käydään arkipäivinä töissä ja jotain yritetään ehtiä harrastaakin ja huolehtia arkiaskareista, ehtiikö siinä nyt joka arki-ilta noihin hommiin?
Se on ihan hyvä määrä- nelikymppiselle, toistakymmentä vuotta yhdessä olleelle pariskunnalle joilla lapsi tai lapsia.
Sen sijaan jos kyseessä on kaksvitonen pariskunta, jotka olleet yhdessä tyyliin max 2 vuotta, niin silloin olisi siinä suhteessa enemmän haluavan syytä saada silmänsä auki. Ihminen on kaksvitosena fyysisesti parhaimmillaan, ja silloin pitää, jos milloin, hormoonien hyrrätä. Vähemmän haluava määrää tahdin, mutta enemmän haluavan olisi syytä ymmärtää mihin tämä tilanne johtaa tulevaisuudessa, ja haluaako itselleen v
Niin, en tiedä. Tuntuu että elämä on välillä niin täyttä näin nuorempanakin, että miten todella edes ehtii ja jaksaa vaikka joka toinen ilta? Varmaan riippuu myös yksilöstä ja elämäntilanteesta tällaiset asiat. Mutta jos kerran viikossakaan ei riitä enemmän haluavalle, ihme jos ei ole jo vähän addiktiosta kyse. Eipä ihme, jos kumppaniin kyllästyy, jos ei anna tunnelman "virittyä" välillä vaan joka päivä pitäisi panna, varmasti alkaa tuntua yksitoikkoiselta pidemmän päälle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oliko silloin alussa katse, kosketus, ääni ja puhe sellaista että villiinnyit? Onko se vaan jäänyt pois ja nyt kaipaat sitä takaisin?
Ymmärrän mitä noilla tarkoitat, ilmeisesti sitä aitoa halutuksi tulemisen tunnetta, josta itsekin jään paitsi tällä hetkellä. Kumppanilla voi olla jokin asia mikä kaihertaa teidän suhteessa, mutta ei uskalla puhua, se voi vaikuttaa noin.
Jos ei oo mitään mikä häntä vaivaa, niin ihan luonnollista kuulemma että jotain lisämaustetta seksiin voi ajan mittaan alkaa kaipaamaan. Niitä vinkkejä on netti pullollaan, asusteista roolileikkeihin ja romanttisiin lomamatkoihin ja tantran kautta vauhdin hakemisiin.
Uskon, että pitkässä parisuhteessa vaihtelun tuominen seksielämään voi sitä virkistää. Näin romanttisena ihmisenä ajatus samalla tuntuu vähän haikealta. Tai että pitäisi alkaa "keksiä" kaikenlaista er
Tosi pitkässä parisuhteessa eläneenä huomannut, että läheisyyden lisääminen ja läheisyys on kaikista tehokkain tapa ylläpitää ja lisätä seksihaluja. Mitä enemmän viettänyt aikaa vaimon kanssa, mitä enemmän makoiltu lähekkäin intiimisti vain toisiamme kunnellen, keskustellen vain rauhoituttu hiljaa, sen enemmän on vaimoa seksi kiinnostanut. Seksissä sitten voitu kokeilla uusiakin juttuja tai katsottu pornoa, riippuen siitä kuin riettaalle päälle on vaimo tullut. Mutta ilman läheisyyteen panostamista seksikin olisi laimentunut pitkässä suhteessä. Tuosta sylikkäin tai kylkikyljessä makoilusta tulee aina nuoruus mieleen ja nuoruuden läheisyydet, missä kumpikaan ei voinut pitää toisistaan näppejä irti. Sanoisin, että mitä enemmän läheisyyttä sen enemmän kädet vaeltaa alakertaan malttamattomasti hipelöimään ja sen lähempänä ollaan seksiä. Jos sen päälle molemmat kiipeää kohti orgasmia niin ei siinä yleensä muuta ihmeellistä enää kaipaa. Silloin mieli, sielu ja ruumis saa tyydytyksen.
Komppaan kyllä ylempää täysin! Meillä se läheisyys on puuttunut jo vuosia! Ei pusuja, ei halauksia, ei mitään lähekkäin oloa. Tuntuu, että seksiin on niin pitkä matka tästä tilanteesta.
N45
Nro 35: Et voi olla tosissasi? Että seksi on kiinni "ehtimisestä"? Tai "jaksamisesta"? Kaksvitosilla, nuorilla ihmisillä? Milloinka sitä "jaksaa" jos ei tuossa iässä?
Ihan rehellisesti sanottuna, kertomasi kuulostaa tekosyitten etsimiseltä sille että sinua haluttaa varsin vähän, ja varsin harvoin. Mistäkö tiedän? Siitä että olin kaltaisesi kanssa yksissä kolmattakymmentä vuotta. Kyllä siinä oppi tuon kaavan tuntemaan.... "Kesällä ei kerkiä, talvella ei tarkene"....
Tarkennuksena, en tarkoita säännöllisellä seksillä joka toisena päivänä kuksimista, mutta jos kaksviitosilla on kerran viikossa- tahti, niin voi voi... Sinähän olet tilanteeseen tyytyväinen, saat juuri sen verran kuin haluatkin. Kumppanistasi en ole ihan niin varma.
Vielä tuosta "ehtimisestä". Kaksvitosilla, kun hormonit kulkee eikä meinaa, seksiä on tyyliin ruokatunnilla (kyllä, koettu on), illalla, aamulla, päivällä, ihan milloin vain on sopiva tilanne.Ei siinä mitään tuntikausien sessioita tarvita. Varttitunti ja halukas mieli riittää. Sinulla kuulostaa olevan puute nimenomaan tuosta jälkimmäisestä.
Jos nyt on tilanne että "ei ehdi" tai "ei jaksa", niin mitäpä lottoat, kuinka on ehtiminen ja jaksaminen kymmenen vuoden kuluttua kun kuviossa on mukana pari lasta, omakotitalon rakennus ja työuran nousukiito? Tai kahdenkymmenen vuoden kuluttua, ikää on neljäviis, lapset sopivasti murrosiässä, ja vaihdevuosien ensioireet alkavat näyttää merkkejään. Pientä aviokriisiä pukkaa ikäkriisin ohessa, lapset kinuaa rahaa, ylipainoa on kertynyt ja omien vanhempien jaksaminen syö henkisiä voimavaroja. Silloin sitä varmastikin ehtii ja jaksaa ja kiinnostaa sekstailla??! (=juonipaljastus, teillä seksi on jo kokonaan loppunut viisi vuotta sitten. evvk- osastoa varsinkin sinulle.).
No, enhän minä kenenkään naimisia pysty enkä halua määräillä tai määritellä. Jokainen taaplatkoon tyylillään. Tai olkoot taaplaamatta jos siltä tuntuu.
Ja kyllä, riippuu todellakin yksilöstä.
Ja ei, useammin kuin kerran viikossa haluava ei vielä todellakaan ole seksiaddikti, varsinkaan sinun iässäsi. Mieluumminkin niin että sinulla kallistuu lievästi aseksuaalisuuden puolelle, tai on menossa siihen suuntaan.
Lopettakaa romanttisten elokuvien täydellisten seksikohtausten katsominen, niin alkaa tavallinen arkiseksi tuntua tyydyttävämmältä!
Tuossa yllä jonkun miehen näkemys siitä, että naisen keskustelu asiasta tuntuu kritiikiltä. Oon miettinyt tätä todella paljon omassa suhteessani. Että aina sanotaan että keskustelu on ainut tapa parantaa seksiä. Mut onko oikeesti olemassa tapoja keskustella ilman, että se tuntuisi toisesta kritiikiltä? Eikö siinä tule heti mieleen juurikin nuo ajatukset, että ahaa on saanut sellaista joskus.
Itse olen ohjannut seksin yhteydessä tekemään asioita toisin, esim ottanut kädet ja vienyt lanteilleni ja puristanut kovaa omilla käsillä päältä. Viesti että ota kiinni kovempaa! Ja on toiminut. Samoin oon vienyt kädet niskatukkaan ja puristanut nyrkin kiinni, että tukista. On toiminut. Ja se että itse katsoo siten kun haluaisi itseä katsottavan. Ja se tuhma puhe samoin. On toiminut.
Mutta tässä nykyisessä suhteessa ei toimi, ja olen tulkinnut sen johtuvan siitä, että miehellä ei ole riittävää halua tehdä minulle hyvää. Itse olen aina hyvin herkkänä lukemaan toisen viestejä seksin aikana, ja reagoin niihin, ja ties miten ihaniin asioihin on tällä päästy. Mutta kun sen pitäisi toimia molemmin päin.
Lähtökohtaisesti sen pitäisi olla niin, että kumpikin haluaa tehdä toiselle hyvää, ja lopputulos on win-win. Kun sitä ei ole tulos on juuri se tunne, että ei tule halutuksi omana itsenään. Ja niinhän se asia on.
Itse olen juuri lähtemässä parin vuoden suhteesta samasta syystä. Tsemppiä ja halaus aloittajalle. Mun mielestä ansaitaan parempaa.
Minkälaista se seksinne on? Naisena aina ajatteln sitä, kun usein miehet pitävät vain kiinni uskomuksistaan, että se yhdyntä riittää (pitää siis riittää) naiselle. mutta useimmiten ei.