Kuinka usein näet vieraita ihmisiä jotka ovat sinun mielestäsi kauniita?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se on katsojan silmässä, eikä siis kauneutta voi määrittää vyötärönmitalla jne. Ei vain voi. Särkyneessä ihmisessä tai resuissa on erilaista kauneutta kuin jossain vimpan päälle olevassa.

Kerjääjissä voi olla kauneutta joka koskettaa syvältä, vaikka näyttäisi hurjalta.  Samoin kuin vanhuksissa jne.

Ehkä se on taiteen ja runojen kauneutta. Se että joku nostetaan jaustalle pelkästään ulkomuodon täyttäessä ns. mitat, on mielestäni ihan turhaa.

Silmällä katsotun /nähdyn kauneuden lisäksi tulee tietty vielä sitten se, sisäinen kauneus.

Ihanan näköisiä ihmisiä on vaikka minkä näköisissä ja tyyppisissä ihmisissä, mutta joskus näissä suurkaupungeissa näkee näitä huippumalleja luonnossa ja silloin ymmärtää vasta oikein mitä tarkoittaa kun joku on siis todella kaunis. Sitä jää ihan oikeasti vaan tuijottamaan, koska he

Mä olen nähnyt pari huippumallia luonnossa, ja ajattelin molemmista että onpa kolkon näköinen, ei kyllä laittamattomana kaunis ollenkaan. Liian laiha ja pitkä, luiseva, jotenkin miesmäiset kasvonpiirteet vaikka nainen. 

Ei hki ssä mitään todella kauniita ihmisiä ole. 

Veitsen alla moni ollut niin naiset kuin miehet.

Pois kaikki härpäkkeet ym niin katsotaan kuka on kaunis.

Eipä tule juuri kiinnitettyä huomiota toisiin ihmisiin ja heidän ulkonäköihinsä. Eli en näe kauniita ihmisiä, enkä rumiakaan, sen verran olen uppoutunut omiin ajatuksiini ettei moiset kiinnosta.

En näe koskaan muuta kuin kengänkärkeni,T. luuseri

Korkeintaan kerran kuussa,  bussissa tai junassa. Asun tavisten kaupungissa.

Harvoin näen luonnollisen kauniin aikuisen. Lapset on aina kauniita. Aikuiset on maalattuja, piirrettyjä, värjättyjä, pyntättyjä ja usein se luonnollisen kauniskin on ruma pilkallisen tai halveksuvan ilmeen vuoksi.