Kuinka usein näet vieraita ihmisiä jotka ovat sinun mielestäsi kauniita?

Viehättävän näköisiä ihan joka päivä! Niitä jotka oikeasti jää mieleen tosi harvoin. Ehkä kerran 2 vuoteen.... Ja pidän hieman pyöreämmistä, tälle ihmiselle tiedoksi joka ajatteli että tänne vastaavat vain tietynllaisista pitävät. En ois edes ajatellut että mieltymyksiä tähän ois tarvinut laittaa mutta tämän yhden huonoitsetuntoisen vuoksi nyt mainitsen tämän sitten. 

Joka päivä. Tänään esimerkiksi aamulla S-marketin kassaneiti. Ei ehkä objektiivisesti, mutta minun silmissäni erittäin kaunis.

Vierailija kirjoitti:

Vaikea sanoa koska asun maalla, ja tapaan ihmisiä kuitenkin suht vähän irl. Mutta jos lähden kaupunkiin niin ehkä joka kolmannella kerralla näen niin kauniin ihmisen, että kiinnitän siihen oikein huomiota. Ja se ei kohdallani tarkoita sitä että kyse olisi jostain "missikauneudesta", vaan ihmisestä joka jollain tapaa hehkuu. Onpa vaikea selittää 😄 mutta olen esimerkiksi todella ihastunut erääseen naiseen joka on ylipainoinen kuten minäkin, ja monen muun mielestä täysin tavis. Mutta hän on paljon hymyilevä, minuun silmiini säteilevä ihminen, täydellinen.

Ihastuminen on sitten jo sen sisäisen puolen juttuja... Kukaan tuskin ihastuu pelkkään ulkonäköön? 

Vierailija kirjoitti:

Asun Porissa, eikä niitä täällä näy. Jos lähden Helsinkiin tai Tallinnaan, niin näen kauniita ihmisiä jatkuvasti.

Minä taas Porissa käydessäni aina  ihmettelen, miten siellä voi olla niin paljon niin komeita miehiä 😆 

Kauniita naisia en ole nähnyt enää vuosikausiin missään.

Mun ikkunan ohi kävelee sellainen vähän vanhempi herrasmies melkein joka päivä... Häntä odotan aina kun töitä teen... Jotenkin aivan älyttömän ihana, hymyilee ja kantaa itsensä kauniisti vaikka vanhempi onkin. Komea. Ehkä 30v vanhempi kuin minä! 😀

Hattu päässä ja kävelykeppi! 

Hän säväyttää! 

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se on katsojan silmässä, eikä siis kauneutta voi määrittää vyötärönmitalla jne. Ei vain voi. Särkyneessä ihmisessä tai resuissa on erilaista kauneutta kuin jossain vimpan päälle olevassa.

Kerjääjissä voi olla kauneutta joka koskettaa syvältä, vaikka näyttäisi hurjalta.  Samoin kuin vanhuksissa jne.

Ehkä se on taiteen ja runojen kauneutta. Se että joku nostetaan jaustalle pelkästään ulkomuodon täyttäessä ns. mitat, on mielestäni ihan turhaa.

Silmällä katsotun /nähdyn kauneuden lisäksi tulee tietty vielä sitten se, sisäinen kauneus.

Koska olet viimeksi katsonut kerjääjää kauempaa, vaikka 30m päästä ja ajatellut että onpa kaunis? Puhut eri asiasta. 

Vierailija kirjoitti:

Näen päivittäin paljon ihmisiä, mutta en kyllä koskaan pohdi heidän kauneuttaan. Yleensä suurin osa ihmisistä on mukavannäköisiä. Tietysti on ihmisiä, vaikka narkit, jotka selkeästi ovat menettäneet elämänhallinnan. 

 

Eli et ole koskaan nähnyt ihmistä joka olisi ollut mielestäsi niin kaunis että jäi mieleen? 

Näen päivittäin kauniita ihmisiä. Mietin tällaisen nähdessäni että onpa hän kaunis/komea.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asun Porissa, eikä niitä täällä näy. Jos lähden Helsinkiin tai Tallinnaan, niin näen kauniita ihmisiä jatkuvasti.

Minä taas Porissa käydessäni aina  ihmettelen, miten siellä voi olla niin paljon niin komeita miehiä 😆 

Kauniita naisia en ole nähnyt enää vuosikausiin missään.

Ne komeat miehet käy vaan siellä töissä 😂 -yhen sellaisen vaimo 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikea sanoa koska asun maalla, ja tapaan ihmisiä kuitenkin suht vähän irl. Mutta jos lähden kaupunkiin niin ehkä joka kolmannella kerralla näen niin kauniin ihmisen, että kiinnitän siihen oikein huomiota. Ja se ei kohdallani tarkoita sitä että kyse olisi jostain "missikauneudesta", vaan ihmisestä joka jollain tapaa hehkuu. Onpa vaikea selittää 😄 mutta olen esimerkiksi todella ihastunut erääseen naiseen joka on ylipainoinen kuten minäkin, ja monen muun mielestä täysin tavis. Mutta hän on paljon hymyilevä, minuun silmiini säteilevä ihminen, täydellinen.

Ihastuminen on sitten jo sen sisäisen puolen juttuja... Kukaan tuskin ihastuu pelkkään ulkonäköön? 

Ihastuin juurikin siihen hänen hehkuunsa ja kauneuteensa. Rakastuminen olisi sitten jo eri asia.

Nuorempana melko usein. Nyt olen 45-vuotias ja havahduin siihen, että noin kolme vuotta sitten tilanne muuttui enkä ole nähnyt kauniita ihmisiä samassa määrin.

Luulen tämän johtuvan iän tuomista hormonaalisista muutoksista. Samalla arvot ovat muuttuneet niin, että ulkoinen kauneus ei ole yhtä merkittävä tekijä kuin nuorempana.

Jossain hkin keskustassa päivittäin.. Riippuu missä olen😁

Vierailija kirjoitti:

Nuorempana melko usein. Nyt olen 45-vuotias ja havahduin siihen, että noin kolme vuotta sitten tilanne muuttui enkä ole nähnyt kauniita ihmisiä samassa määrin.

Luulen tämän johtuvan iän tuomista hormonaalisista muutoksista. Samalla arvot ovat muuttuneet niin, että ulkoinen kauneus ei ole yhtä merkittävä tekijä kuin nuorempana.

Vaikka hormonit ovat muuttuneetkin, osaan silti arvostaa kauneutta. En usko että kauneuden näkemiseen hormonit edes voivat vaikuttaa. Ikä toki; nyt vanhemmalla iällä pidän eri näköisiä ihmisiä kauniina kuin nuorempana pidin. Esim rypyt eivät enää näytä rumilta vaan oikeissa paikoissa ovat jopa vaatimus kauneuteen minun silmissäni. Harakanvarpaat silmäkulmissa ovat täydellisen kauniita, niistä näkee että ihminen on jaksanut elämänsä aikana nauraa. Jolla niitä ei ole, ei minun kauneussilmääni säväytä.

Tietysti nuoret ovat sieviä, nättejä ja suloisia...mutta ilman eletyn elämän näkymistä en heitä kauniiksi pysty sanomaan. 

Joka päivä. Olen esteetikko ja nautin kauniiden esineiden ja ihmisten katselusta. 

Ihmisiä on niin monen näköisiä kauniita että vaikea sanoa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asun Porissa, eikä niitä täällä näy. Jos lähden Helsinkiin tai Tallinnaan, niin näen kauniita ihmisiä jatkuvasti.

Minä taas Porissa käydessäni aina  ihmettelen, miten siellä voi olla niin paljon niin komeita miehiä 😆 

Kauniita naisia en ole nähnyt enää vuosikausiin missään.

Kävin Porissa muutama kesä sitten. Ihmettelin nimenomaan sitä, että miten siellä on niin paljon kauniita naisia. Jos tarvitsisi puolisoa etsiä, niin suuntaisin täältä Helsingistä nimenomaan kesäiseen Poriin.

Vaimo on kaunis! Eli joka päivä. 

Vierailija kirjoitti:

Kauniita ihmisiä tulee vastaan jatkuvasti, jos ei nyt päivittäin, niin ainakin viikoittain.

Mutta niin kauniita, että suorastaan sykähdyttäisi tai jotenkin erityisen vaikutuksen tekisi, sellaisia näkee todella, todella harvoin. Ehkä kerran viidessä vuodessa, en osaa sanoa. Hyvin harvinaista se on.

Ajattelen samoin. Joka päivä näkee kauniita tai  komeita ihmisiä, jos yhtään ihmisten ilmoilla liikkuu. Tänään kun olen katsellut hiihtolajien maailman cupeja, niin onhan tuolla monia kauniita ja komeita.

Sykähdyttäviä korkeintaan muutaman vuoden välein. Siis sellaisia, että puhe katkeaa kesken lauseen kun sellainen ilmestyy näkökenttään.

Ne sykähdyttävät eivät kuitenkaan yleensä ole objektiivisesti ajatellen kauneimpia eikä suuri massa varmaankaan heitä arvioisi kaikkein kauneimmiksi, mutta heillä on jokin kaunis persoonallinen piirre, joka vangitsee katseen ja josta pidän.

Ja vastaavasti monesta supermallista ja missistä ajattelen, että ymmärrän kyllä miksi muut miehet hänestä viehättyvät ja itsekin pidän kauniina, mutta itseä ei kuitenkaan sykähdytä.

Siinä mikä sykähdyttää, on siis kysymys enemmän henkilökohtaisista mieltymyksistä kuin siitä kuka on objektiivisesti ajatellen kaunis.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asun Porissa, eikä niitä täällä näy. Jos lähden Helsinkiin tai Tallinnaan, niin näen kauniita ihmisiä jatkuvasti.

Minä taas Porissa käydessäni aina  ihmettelen, miten siellä voi olla niin paljon niin komeita miehiä 😆 

Kauniita naisia en ole nähnyt enää vuosikausiin missään.

Kävin Porissa muutama kesä sitten. Ihmettelin nimenomaan sitä, että miten siellä on niin paljon kauniita naisia. Jos tarvitsisi puolisoa etsiä, niin suuntaisin täältä Helsingistä nimenomaan kesäiseen Poriin.

Johtui varmaan Jazzeista, jotka tuovat paikalle paljon ulkopaikkakuntalaisia.

En ole enää vuosiin nähnyt ketään kaunista. Ihmisistä on tullut kovin ruman ja tyylittömän näköisiä.

Vuosia sitten näin yhden kauniin naisen Helsingin keskustassa. Sillä oli ihana vaaleansininen villakangastakki ja se näytti kadehdittavan tyylikkäälle.