Lue keskustelun säännöt.
Vietän taas yksinäisen lauantai-illan
02.12.2023 |
Yksi lisää tuhansien joukkoon, eihän sen pitäisi tuntua miltään. Jouluaatto lähenee. Sekin yksin. Yksin yksinään yksinäisesti kaikkialla. Yksin. Yksin. Yksin. Koska mitä muutakaan enää on? Kaikki on yksinäisyyttä. Sellaista se on.
Kommentit (92)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen itse saanut kerran lääkkeen sivuvaikutuksena selittämättömän ahdistuksen, joka kesti viikon ja lopulta pystyin vain kyhjöttämään sikiöasennossa ja keskittymään hengittämiseen, koska muuten puuskutin kuin paniikkikohtauksessa. Lisäksi joku aika sitten koin, millaista on jos kokee helvetillistä tyhjyyden tunnetta. Niihin verrattuna yksinäisyys on vielä helppoa ja hallittavissa. Eli jos ei ahdista millään tavalla kaikki on vielä varsin hyvin ja muutettavissa.
Varsin usein siihen yksinäisyyteen juuri liittyykin ahdistuneisuus. Tuntu siitä että on arvoton ja edessä vain pimeää tai tyhjyyttä.. usein jopa haluttomuutta elää. Että en vähättelisi.
Kiitos.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä sen mukavampaa, kuin olla yksin. Saa olla, miten haluaa, kukaan ei ole vaatimassa mitään. Itse laittelen tuikut palamaan ja menen kylpyyn. Aamulla saa nukkua pitkään.
Yksin on hyvä olla.
T. introvertti mies.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saisinpa tuollaisen yksinäisen illan.
Työssäni olen ihmisten ympäröimä, työpäivänä aikana voisin koskettaa tuhansia ihmisiä!
Minulla on kolme lasta ja itsellä kolme harrastusta joissa ihmisiä ympärillä- mies, kaksi veljeä, meidän molempien vanhemmat yms päivittäiselämässä!
En ole milloinkaan itsekseni!
Joskus vien koiran rantaan kävelylle, ja silloinkin olemme kahden
Jos olisin yksin illan, haluaisin kyllä koirani mukaan, niin:
Katsoisin ehkä elokuvaa mutta enimmäkseen vain makaisin hiljaisuudessa. Söisin keksejä. Nauraisin itsekseni. Pierisin äänekkäästi. Joisin teetä ja lukisin.
Niin, se on eri asia, kun sitä haluaa silloin tällöin eikä silloin, kun se on koko elämä. Haluatko vaihtaa rooleja?
Ap
Yritin vain san
Miksi et sitten ehdottanut koiraa tai sosiaalista työtä (joka ei kyllä taida auttaa jos siviilielämässä kokee syvää yksinäisyyttä) vaan mehustelit perheelläsi ja harrastuksillasi ja kerroit kuinka nautiskelisit jos joskus saisit olla yksin? Miksi et muuten itse mene välillä vaikka hotelliin pitämään omaa aikaa jos sitä niin kaipaat.
Ja miksi koit että ap olisi ilkeä, hänhän kysyi olisitko halukas vaihtamaan osia, ilmeisimmin et ole.
Vierailija kirjoitti:
Mikä sen mukavampaa, kuin olla yksin. Saa olla, miten haluaa, kukaan ei ole vaatimassa mitään. Itse laittelen tuikut palamaan ja menen kylpyyn. Aamulla saa nukkua pitkään.
I think i like you 🙂
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mäkin olen yksin. Mutta se johtuu sairaudesta. Jos en olisi sairas minulla olisi seuraa kyllä, ainakin jonkun verran. Toki on siis vanhemmat,joille voi soittaa.
Onneksi osaan olla yksin. Tai pakko ollut sopeutua.
Ap kuulostaa hivenen masentuneelta tilanteesta kyllä. Silloin ei näe mitään hyvää niin helposti.
Ja hyvällä tarkoitan ihan elämän pieniä asioita.
Äh, en minä halua kuulostaa täysin kiittämättömältä. Onhan se ollut etuoikeus syntyä Suomeen. Ainakin ennen tätä nykyistä hallitusta. Että on katto pään päällä ja ruokaa. Erityisesti, koska lapsena näin ei aina ollut. Jotenkin mietin, että haluaisin antaa paikkani toiselle. Jos kuolisin nyt näin nuorena ja terveenä, moni saisi minulta hyvät elimet. Ne, joilla on rakkaita. Minulla tuskin tulee olemaan ketään koskaan enkä koe tätä elämää näin elämisen arvoiseksi. Ja aiemmin tosiaan
Niin. Et vain voi antaa paikkaasi kenellekään.
Itse kävin järkyttävän monen vuoden kriisin sairastumisen jälkeen. Ihan kuoleman ajatuksia myöten.
Oma haaveni olisi olla terve. Tai,että pystyisin käymään lenkillä, siivoamaan, tekemään ruokaa etc.
Vaikka yksinäisyys tai yksinolo meillä johtuvat täysin eri asioista niin tunnistan noista kirjoituksistasi sen masennuksen vivahteen.
Tietenkään en tiedä koko tarinaasi,mutta olet ilmeisesti vielä nuori,joten älä luovuta.
Tietyssä mielentilassa nämä kehotukset tai sanomiset eivät tietenkään vaikuta mitenkään.
En tiedä oletko työkykyinen tai töissä. Sieltäkin voi löytää seuraa tai jopa kavereita etc.
Mutta ennen kaikkea mielialasi vaikuttaa asioihin. Näet ehkä tilanteen synkempänä,kuin se todellisuudessa on. Tai ainakin se estää näkemästä pieniä hyviä juttuja/mahdollisuuksia.
Itse yritän aina muistuttaa itseäni; ihminen kenen kanssa on tultava parhaiten toimeen on oma itsensä.
Minä vaan toivotan sinniä, niin rasittavaa kuin se onkin! Minä elin vuosikausia ihan samalla tavalla: aina yksin, tosin sillä erotuksella, että otin seurakseni koiria. Mutta siis olin niin yksinäinen, että kesäloma töistä oli henkisesti tosi raskasta. Odoton töihin pääsyä jo ensimmäisen viikon jälkeen. Onneksi minulla oli työ mitä pystyin tekemään myös joulunpyhät, silti jonkun joulun muistan kipeyden vuoksi viettäneeni vain tv:ta tuijottaen.
Mutta minä en suostunut luovuttamaan, ihan vaan kaiken itkun ja tuskan läpi sinnittelin uudelleen ja uudelleen kohti kumppanin löytämistä. Ja sitten se löytyikin kun olin 36v! Eli aivan viittä vailla olin jäämässä vanhaksi piiaksi ja ainakin sen reilut 10vuotta vaan sinnittelin toivossa kiinni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Haluaako AP ystäviä vai parisuhteen? Mitä haluaisit tehdä vapaa-sjalla mikä olisi kivaa? Oletko jossain deittipalvelussa?
Huonosta ystävyydestä ei ole kuin harmia.
Huonosta parisuhteesta ei ole kuin harmia.
Ei kaikki ole niin ruusuista kuin kuvittelee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä on varmaan aika moni yksin viettämässä lauantai iltaa.
Vierailija kirjoitti:
Minä vaan toivotan sinniä, niin rasittavaa kuin se onkin! Minä elin vuosikausia ihan samalla tavalla: aina yksin, tosin sillä erotuksella, että otin seurakseni koiria. Mutta siis olin niin yksinäinen, että kesäloma töistä oli henkisesti tosi raskasta. Odoton töihin pääsyä jo ensimmäisen viikon jälkeen. Onneksi minulla oli työ mitä pystyin tekemään myös joulunpyhät, silti jonkun joulun muistan kipeyden vuoksi viettäneeni vain tv:ta tuijottaen.
Mutta minä en suostunut luovuttamaan, ihan vaan kaiken itkun ja tuskan läpi sinnittelin uudelleen ja uudelleen kohti kumppanin löytämistä. Ja sitten se löytyikin kun olin 36v! Eli aivan viittä vailla olin jäämässä vanhaksi piiaksi ja ainakin sen reilut 10vuotta vaan sinnittelin toivossa kiinni.
Toinen ei voi tehdä onnelliseksi. Ensin pitää olla onnellinen yksin, vasta sitten parisuhde onnistuu. Muuten on läheisriippuvainen ja sellainen on kamala kumppani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä Ap kohtalotoveri. Nainen minäkin, ilmeisesti sinua vähän vanhempi. Minulla on joskus ollut kyllä kavereita ja menoja yms. mutta nykyään ei enää juurikaan moneen vuoteen. Muutaman kerran vuodessa jotain ohjelmaa, muuten aina yksin. Ja jotenkin ihmeellisesti olen menettänyt hyvän ystävätkin tässä lähivuosina, valehtelun ja kieroilun seurauksena. Mutta täysin samoja ajatuksia siis täällä kotisohvalla, tämän vuoden puolella on ollut pakko myöntää jo itselleen, että olen masentunut. Minäkään en koskaan saanut haluamaani puolisoa ja perhettä. Elämänilo on ihan nollissa, en kerta kaikkiaan tiedä miten täällä jaksaa sinnitellä. Nykyään en meinaa jaksaa enää mitään vähänkään sosiaalisia tilanteita, koska en pysty enää hymyilemään, tuntuu että yritän vain vääntää jonkun "irvistyksen" naamalleni väkipakolla ihmistenilmoilla. Lämpimiä ajatuksia täältä Ap:lle, meitä on näköjään muitakin.
Olen sairaseläkkeellä kroonisten jatkuvien ilmavaivojen takia. Pyllystäni kuuluu 24/7 kovaa rutinaa ja suhahduksia. Samalla ympäristöön laajalle alueelle leviää todella pahan hajuinen kaasupilvi.
Kysynkin teiltä rakkaat kanssaeläjät, että johtuuko yksinäisyyteni tästä vaivasta? Vältteleekö ihmiset seuraani tämän vuoksi? Toivon rehellisiä ja asiallisia vastauksia.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mihin AP nyt on kadonnut?
En mä mihinkään ole kadonnut. Täällä ollaan.
Masentaa tämä yksinäisyys. Mt-ongelmia ollut aiemminkin kyllä, burn-out, lapsuustraumaa. Nyt tämän takia lääkitystä lisätty ja kovasti odotan terapiaan pääsyä. En pääse tästä asiasta eteenpäin omin voimin. Vertaistukea pyydän😢
Ap
Pysymistä haluttiin kaikkialta, kosketti epäröivästi komeettakurkun häntää. Sydämen mies ja hänen johtajansa katoavat savuun. Isoisoisoisäni kaiverrukset olivat hyvin punaisia ja ylittivät kellastuneet kaiverrukset. Tiellä komeetan yläpuolella Notaari vaeltelee, alttarin rakastaja Sana on kuultu, hän on lähimmäisesi. Marszałkowskan katu ei ole uusi, kahvilintujen tummanvihreä pää on saanut läpinäkyvyyttä. Kauneimmat kuvat ovat Niesiołowskin arvio ylpeydestä, jonka hän tunsi sotilaan nuoren tyttären persoonassa. Rejtan, joka meni Białopiotrowiczin hirviportille, seisoi Niemenin persoonalla. Raskaana oleva suunnitelma huusi Korttitaulujen häntä Ja yleisö kuuli ne ensimmäisenä. Lähin suru, jota hän ei kokenut, ajoi heidät kiireisiin romaaneihini Rosflowy Moscow. He joivat kukaan ei aloittanut puolta nahkaa He rankaisevat jatkuvasti kyläläisiä.
Tapasin Dłużén tällä tavalla, kun hän osti lastenlastensa viinirypäleitä ja vihanneksia ryga-mittakaavassa. Yllättyneenä toinen entinen ryhmä juoksi Neman-tuoleille jättäen riidan rakennuksen taakse, ja liitto pakeni. Ihan kuin hän kultaisi, tarpeeksi virheitä, hän näytti, laittoi, löysi sen sormella, ymmärsin vanhan kylän. Setäni onnekkain kota on vanhin linna, josta on näkymät Vilnan toiselle maalaistalolle, pelottavimmalle. Maanomistaja irrotti Sukinan kovan auton, eikä hän tullut. Sotilaiden joukossa oli paljon ihmisiä, kuten Niesiołowski, kaunein, ja Kościuszko, joka oli linnan alaosassa tulkitsematon. Hyvä päätös Varsinkin jos seuraisin puhujaa, haluaisin onnellisemman harmaan naisen. Oda antaa tämän hyönteisen marsalkan koiralle, joka on sukua alla olevalle Worończański-laiskolle. Kaikkien aikojen kauneimman sotilaan elämä, molemmat Kościuszkon silmin. Veljelläni oli savuinen suu ja hän oli jo korjannut huoneen, joten otin ison suuhun vittumatta.
Vierailija kirjoitti:
Täh, no eihän kukaan voi lupautua toiselle juttukaveriksi lopun ikää?! Aikamoisia vaatimuksia.
Kuka tuollaista on vaatinutkaan? Aikamoisia kuvitelmia sulla.
Vierailija kirjoitti:
Haluaako AP ystäviä vai parisuhteen? Mitä haluaisit tehdä vapaa-sjalla mikä olisi kivaa? Oletko jossain deittipalvelussa?
Samaa mietin, haluaako mitä sukupuolta seuraksi, vai suhteeseen ?
Tutustuin viime yönä naapuriini.
Ihastuin tässä miehessä hänen lähes jatkuvaan piereskelyyn. Pylly rutisee ihanasti kovaan ääneen ja pitkäkestoisesti. Oikein pahan hajuista kaasua purkautuu pyllystä ulos. Nautin että saan haistella hänen päästöjään. Kiihottaa kun päästöt oikein polttelevat nenääni. Hän hyväksyy ja ymmärtää fetissini. Siksi häneen ihastuinkin. Hän pieree suoraan estottomasti naamani ja myös suuhuni. Olen niin onnellinen että vihdoinkin löysin miehen, jonka kanssa voin toteuttaa fetissiäni. Enkä ole enää yksinäinen!😍
Ap
Minä olen viettänyt 20v yksinäisen lauantain. Nautin, kun saan olla yksin. Takka lämpiää, mökki on siivottu, huomenna saa nukkua pitkään.