Lue keskustelun säännöt.
Vietän taas yksinäisen lauantai-illan
02.12.2023 |
Yksi lisää tuhansien joukkoon, eihän sen pitäisi tuntua miltään. Jouluaatto lähenee. Sekin yksin. Yksin yksinään yksinäisesti kaikkialla. Yksin. Yksin. Yksin. Koska mitä muutakaan enää on? Kaikki on yksinäisyyttä. Sellaista se on.
Kommentit (92)
Vierailija kirjoitti:
Minäkin olen yksin. Puoliso töissä taas muutaman viikon ulkomailla. Ja nautin yksinolosta. Usko pois; parempi yksin, kuin hälläväliä parisuhteessa. Ihmisen pitää osata olla yksin. Kun sen oppii niin vasta sitten voi edes miettiä parisuhdetta.
Tsemppiä sinulle. Ajattelen sinua.
Tottakai nautit koska se on vain tuon matkan ajan etkä oikeasti ole yksinäinen etkä yksin elämässäsi. Totta on että huono parisuhde ei ole hyväksi kenellekään mutta onko pakko mennä ääripäähän? Ja kuinka monta vuotta pitää olla yksin ja kipuilla sen kanssa että on kelvollinen parisuhteeseen? Etenkin niiden mukaan jotka saavat sellaisen helposti, ovat olleet sellaisessa nuoresta asti, joilla on muutenkin tärkeitä ihmisiä lähellänsä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lutkutin siis työkseni kulleja vaasankadulla 80-luvulla.
AP
En ollut edes syntynyt vielä silloin.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Minäkin olen yksin. Puoliso töissä taas muutaman viikon ulkomailla. Ja nautin yksinolosta. Usko pois; parempi yksin, kuin hälläväliä parisuhteessa. Ihmisen pitää osata olla yksin. Kun sen oppii niin vasta sitten voi edes miettiä parisuhdetta.
Tsemppiä sinulle. Ajattelen sinua.
En ole Ap mutta tulin ihan vihaiseksi tästä viestistä. Olet itsekeskeinen ja kykenemätön asettumaan toisen asemaan.
Moi. Täytin eilen 48v. ja olen jotenkin vahingossa yksinäistynyt. Perhe kuollut, ero kumppanista, frendit ulkomailla/muualla, etc..
Olen syrjäytymisvaarassa, jäin työn ulkopuolelle ja työttömyys on pitkittönyt ( en saa tyttöystävää )...muuten ihan ookoo.
Juttelen kanssasi halutessasi.
Vierailija kirjoitti:
Niin täälläkin. Yksin, yksin, yksin, enkä todellakaan kaipaa ketään viereen mesoamaan. Ihanaa kun saa olla rauhassa.
Yksinäisyys ja yksin olokin ovat eri asioita.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mäkin olen yksin. Mutta se johtuu sairaudesta. Jos en olisi sairas minulla olisi seuraa kyllä, ainakin jonkun verran. Toki on siis vanhemmat,joille voi soittaa.
Onneksi osaan olla yksin. Tai pakko ollut sopeutua.
Ap kuulostaa hivenen masentuneelta tilanteesta kyllä. Silloin ei näe mitään hyvää niin helposti.
Ja hyvällä tarkoitan ihan elämän pieniä asioita.
Olen itse saanut kerran lääkkeen sivuvaikutuksena selittämättömän ahdistuksen, joka kesti viikon ja lopulta pystyin vain kyhjöttämään sikiöasennossa ja keskittymään hengittämiseen, koska muuten puuskutin kuin paniikkikohtauksessa. Lisäksi joku aika sitten koin, millaista on jos kokee helvetillistä tyhjyyden tunnetta. Niihin verrattuna yksinäisyys on vielä helppoa ja hallittavissa. Eli jos ei ahdista millään tavalla kaikki on vielä varsin hyvin ja muutettavissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lutkutin siis työkseni kulleja vaasankadulla 80-luvulla.
AP
En ollut edes syntynyt vielä silloin.
Ap
Sittenhän olet vielä nuori! Asiat voivat muuttua.
Englanniks solitary on vapaaehtoista yksinoloa ja loneliness 'pakollista'.
Olisi helppo sanoa että mene vaan johonkin tapaamiseen/kerhoon mutta helpompi sanoa kuin tehty. En itsekään ilkeä mennä vaikka olen solitary.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Moi. Täytin eilen 48v. ja olen jotenkin vahingossa yksinäistynyt. Perhe kuollut, ero kumppanista, frendit ulkomailla/muualla, etc..
Olen syrjäytymisvaarassa, jäin työn ulkopuolelle ja työttömyys on pitkittönyt ( en saa tyttöystävää )...muuten ihan ookoo.
Juttelen kanssasi halutessasi.
Moi ja onneksi olkoon näin myöhässä, vaikka en minä ainakaan enää noista syntymäpäivistä ole nauttinut pitkään aikaan eikä varmaan kukaan muukaan enää vanhempana. Otan osaa perheenjäsentesi kuoleman johdosta ja olen pahoillani. Jotenkin se elämässä helposti menee niin, että vastoinkäymiset seuraavat toisiaan. Suurin osa ihmisistä ei ymmärrä, että joillain ei oikeasti ole ketään. Ajatellaan, että kaikki huono-osaisuus on itse aiheutettua, vaikka elämä ei aina vain mene niin kuin on itse suunnitellut.
Ap
Ei se kerhossa käynti vie sitä perus yksinäisyyden tunnetta pois, kun sieltä tulet yksinäiseen kotiin, muut menevät perheidensä luokse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mäkin olen yksin. Mutta se johtuu sairaudesta. Jos en olisi sairas minulla olisi seuraa kyllä, ainakin jonkun verran. Toki on siis vanhemmat,joille voi soittaa.
Onneksi osaan olla yksin. Tai pakko ollut sopeutua.
Ap kuulostaa hivenen masentuneelta tilanteesta kyllä. Silloin ei näe mitään hyvää niin helposti.
Ja hyvällä tarkoitan ihan elämän pieniä asioita.
Äh, en minä halua kuulostaa täysin kiittämättömältä. Onhan se ollut etuoikeus syntyä Suomeen. Ainakin ennen tätä nykyistä hallitusta. Että on katto pään päällä ja ruokaa. Erityisesti, koska lapsena näin ei aina ollut. Jotenkin mietin, että haluaisin antaa paikkani toiselle. Jos kuolisin nyt näin nuorena ja terveenä, moni saisi minulta hyvät elimet. Ne, joilla on rakkaita. Minulla tuskin tulee olemaan ketään koskaan enkä koe tätä elämää näin elämisen arvoiseksi. Ja aiemmin tosiaan nautin niistä pienistä asioista, mutta kaikki on menettänyt merkityksensä. En usko enää parempaan, mikä aiemmin ehkä teki elämästä siedettävää. Ei sitä parempaa taida vain koskaan tulla...
Ap
Vierailija kirjoitti:
En juo lainkaan alkoholia enkä käytä muitakaan päihteitä. Enkä ole mikään hyttynen.
Ap
Ikävä ehdottaa alkoholia mutta jos ei ole mitään menetettävää niin sitten.
Toki voit vaikka käydä vaikka leffassa tai lätkämatsissa tai teatterissa vaikkei niistä nyt pitäisi.
Kokeilin eilen alkoholia ja tänään vielä masentuneempi olo, en suosittele.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi sinä et kelpuuta miestä elämääsi?
Vierailija kirjoitti:
Miksi sinä et kelpuuta miestä elämääsi?
Koska ei ole tullut miestä, jonka voisin "kelpuuttaa" elämääni. Siksi. Ikävä rikkoa kuplasi, mutta kaikkia naisia ei lähestytä jatkuvasti joka suunnasta ja miehiä ole joka sormelle.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Olen itse saanut kerran lääkkeen sivuvaikutuksena selittämättömän ahdistuksen, joka kesti viikon ja lopulta pystyin vain kyhjöttämään sikiöasennossa ja keskittymään hengittämiseen, koska muuten puuskutin kuin paniikkikohtauksessa. Lisäksi joku aika sitten koin, millaista on jos kokee helvetillistä tyhjyyden tunnetta. Niihin verrattuna yksinäisyys on vielä helppoa ja hallittavissa. Eli jos ei ahdista millään tavalla kaikki on vielä varsin hyvin ja muutettavissa.
Varsin usein siihen yksinäisyyteen juuri liittyykin ahdistuneisuus. Tuntu siitä että on arvoton ja edessä vain pimeää tai tyhjyyttä.. usein jopa haluttomuutta elää. Että en vähättelisi.
Vierailija kirjoitti:
Miksi sinä et kelpuuta miestä elämääsi?
Pitäisikö hänen kelpuuttaa ihan kuka vaan vain koska se joku on mies?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saisinpa tuollaisen yksinäisen illan.
Työssäni olen ihmisten ympäröimä, työpäivänä aikana voisin koskettaa tuhansia ihmisiä!
Minulla on kolme lasta ja itsellä kolme harrastusta joissa ihmisiä ympärillä- mies, kaksi veljeä, meidän molempien vanhemmat yms päivittäiselämässä!
En ole milloinkaan itsekseni!
Joskus vien koiran rantaan kävelylle, ja silloinkin olemme kahden
Jos olisin yksin illan, haluaisin kyllä koirani mukaan, niin:
Katsoisin ehkä elokuvaa mutta enimmäkseen vain makaisin hiljaisuudessa. Söisin keksejä. Nauraisin itsekseni. Pierisin äänekkäästi. Joisin teetä ja lukisin.
Niin, se on eri asia, kun sitä haluaa silloin tällöin eikä silloin, kun se on koko elämä. Haluatko vaihtaa rooleja?
Ap
Yritin vain sanoa että hanki koira!
Tai tuollainen työ missä ihmisiä koko ajan ympärillä- ymmärsin kyllä että olet yksinäinen mutta en tajunnut että olet vielä ilkeäkin!
Älä sittenkään hanki koiraa!
Tasan ei käy onnen lahjat. Kunpa saisinkin lauantain kokonaan yksin! Edellisestä on yli kaksi vuotta.
Lutkutin siis työkseni kulleja vaasankadulla 80-luvulla.
AP