Miksi jotkut ihmiset haluavat paljon lapsia, jos muutenkin on taloudellisesti tiukkaa ja/tai haastavaa?
Eräs tuttu perheenäiti on avautunut julkisesti useammankin kerran perheen ahdingosta. Kaksi pientä lasta, naisella pieni palkka ja miehellä aikaa vievä, mutta siihen nähden melko pienipalkkainen työ. Perheen kohdalle osui hometalo, jonka korjaamiseen saivat mm. ihmisten kerääminä lahjoituksina 10 000 e. Ovat asuneet sukulaisen nurkissa jo pitkään, mies remppaa hometaloa työnsä ohessa. Ovat kertoneet, että ovat henkisesti ja fyysisesti lujilla tilanteensa kanssa. Nyt sitten perheen äiti kertoi, että yrityksessä on kolmas lapsi. Ja ennen kuin joku sanoo, niin nämä ei ole mitään parikymppisiä laiffikoululaisia, vaan +30 v ikäisiä maistereita.
Miksi tällaisissa tilanteissa halutaan lisää lapsia? Eikö 2 lasta riitä? Siinä on sisaruksille toisistaan seuraa. Jos on jo valmiiksi rankka elämäntilanne ja taloudellisesti tiukkaa, niin miksi siihen kuvioon pitää lapsia saada lisää? Meillä toiselle vanhemmalle puhkesi pysyvä sairaus ainoan lapsen synnyttyä ja lapsiluku jää tähän. Ei nähdä mitään järkeä siinä, että rajallisilla voimavaroilla ja tulevaisuudessa mahdollisesti sairauden vuoksi heikentyvällä taloudellisella tilanteella kannattaisi kasvattaa perheen lapsilukua. Mieluummin niin, että taataan yhdelle lapselle riittävä elintaso ja läsnäolevat vanhemmat.
Kommentit (202)
Ei tätä varmaan saisi sanoa ääneen, mutta lähiöt ovat pullollaan kenties tietoisestikin yh-huoltajiksi hakeutuneita naisia, jotka elävät vuosikausia "kotirouvina" yhteiskunnan tukijärjestelmän ja elatusvelvollisten miesten avulla (joskus lapsen/lasten elatustukikin tulee yhteiskunnalta).
Suositteletko siis vaikeasti masentuneella lapsen hankintaa, että saa syyn tehdä töitä paranemisen eteen?