Oliko 80-luku niin hyvää aikaa kuin näin jälkikäteen ajateltuna näyttää?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotkut asiat oli paremmin ja toiset huonommin. Tykkäsin siitä elämänrytmistä. Elintaso keskimäärin ei ollut niin korkea, mutta mm. julkinen terveydenhuolto toimi paremmin, hoitoon pääsi, työllisyystilanne oli parempi jne. Silloinen elintaso oli minusta varsin riittävä ja maapallon kantokyvyn takia toivoisin, että siihen palattaisiin. Ökykuluttajia sanottiin jupeiksi eikä heitä arvostettu (paitsi ehkä omissa piireissään).

 

Huonommin oli taas esim. sukupuolten välinen tasa-arvo, ainakin mitä tulee kotitöihin ja seksuaalusuuteen. Naisten työssäkäynti oli kyllä arvostetumpaa, ei jääty kotiin niin pitkäksi aikaa kuin nykyään, mutta naiset teki sitten täyttä työpäivää kotona. Seksiin liittyvissä asioissa oli täysi kaksinaismoraali ja vanhat kuvotikset ahdistelivat nuoria naisia. 

Nyt menee kyllä pieleen. Nykyään ei jäädä pitkäksi aikaa k

Lastentarhat on lasten keskitysleirejä. Ihan niinkuin ikuiset osattomuuteen johtavat koulutkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse asiassa se oli vielä parempaa!! Vaikka elintaso ei ollut niin korkea kuin nykyään, ei se haitannut. Oli yhteisöllisyyttä, urheiluseurat, taloyhtiöt ym., kyläiltiin paljon. Some ja älypuhelin eivät olleet vielä pilanneet ihmisiä.

Mikä tässä yhteisöllisyydessä on niin hienoa? Minä en voi sietää tuntemattomia ihmisiä ympärilläni hälisemässä ja olisi painajaismaista jos koko ajan olisi jotakin pakotettua yhteisömeininkiä.

Tullaan naapureiden kanssa toimeen, kunnioitetaan toisten rauhaa, autetaan heikompia, vammaisia, vanhuksia, lapsia ja köyhiä. Nykyisin ei ole enää tätä kulttuuria ja se vaikuttaa esim. syntyvyyteen  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika kultaa muistot. Työllisyystilanne toki oli hyvä, mutta palkat ja keskimääräinen elintaso oli kaukana nykyisestä. Tilastokeskuksen mukaan hinnat ovat vuodesta 1983, eli 40 vuodessa kohonneet 2,6 kertaisiksi. Samassa ajassa palkat ovat nousseet 4,8 kertaisiksi ja bkt 4,5 kertaiseksi. 

Keskimääräinen ihmisten ostovoima on siis lähes kaksinkertaistunut. Toki tämä ei koske kaikkia, mutta keskiluokan elintaso on tosiaan noussut valtavasti.

Höpö, ei ole ostovoima noussut millään mittarilla eikä nyky-yhteiskunta koske satoja tuhansia työttömiä. Kun työttömyyskorvaus on 590 euroa eikä töitä vaan riitä kaikille.

Väitätkö, että Tilastokeskus valehtelee ja sinä olet oikeassa?

Tilastokeskus laskee palkansaajien ansioita

Ostovoima tarkoittaa taloustieteessä sitä, kuinka paljon hyödykkeitä käytettävissä olevalla tuloilla voi ostaa. Palkansaajien ostovoima kasvaa, kun tulojen kasvu ylittää hintojen nousun. Ostovoima laskee jos hinnat nousevat mutta tulot pysyvät ennallaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oli se hyvää aikaa. Kokoomusta ei päästetty hallitukseen eikä ollut persuja. Oli yhteisöllisyyttä, ihmisillä oli vielä käytöstavat, työntekijöitä arvostettiin ja oli töitä. Elämä oli mukavan verkkaista verrattuna nykypäivään. Siis ennen kuin pääomat vapautettiin 1980-luvun loppupuolella, joka taas oli täysin hullua ja typerää aikaa. Siis kun Suomi oli vielä vähän vasemmalle kallellaan kaikki oli aika kivasti. Pienyrittäjiäkin oli joka kivenjalassa ja yhteiskunta toimi. Vaikka verotus oli kovaa niin ihmiset olivat yrittelijäitä ja tyytyväisiä, koska ihmiset saivat verojensa vastineeksi laadukkaita palveluita. 

Höpö. Demareille naurettiin kulki vappukulkueissaan punalippu liehuen ja ajoi ladoillaan. Poliitikot oli vitsi ei ollut valtaa niinkuin nykyään.

Nyt olet kyllä harvinaisen pihalla.

Ei ollut niin paljon valtaa vaikuttaa yksilön vapauteen kuten nyt on arpapeliä pidetäänkö raja valvottuna eikä ilmeisesti pidetä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse asiassa se oli vielä parempaa!! Vaikka elintaso ei ollut niin korkea kuin nykyään, ei se haitannut. Oli yhteisöllisyyttä, urheiluseurat, taloyhtiöt ym., kyläiltiin paljon. Some ja älypuhelin eivät olleet vielä pilanneet ihmisiä.

Mikä tässä yhteisöllisyydessä on niin hienoa? Minä en voi sietää tuntemattomia ihmisiä ympärilläni hälisemässä ja olisi painajaismaista jos koko ajan olisi jotakin pakotettua yhteisömeininkiä.

Tullaan naapureiden kanssa toimeen, kunnioitetaan toisten rauhaa, autetaan heikompia, vammaisia, vanhuksia, lapsia ja köyhiä. Nykyisin ei ole enää tätä kulttuuria ja se vaikuttaa esim. syntyvyyteen  

Niin, 80-luvulla Suomi oli hyvinvointivaltio. Lapsilisän ostovoima oli parempi, verotuksessa oli lapsivähennykset ja terveyskeskuksista sai hoitoa. Vanhuksille oli vanhainkoteja ja mielisairaille hoitopaikkoja.

Rahaa oli mutta muuten kaikki oli huonommin kuin nykyään.

Itse olin tyttö ja nuori nainen kasarilla, ja eikä aika kyllä kultaa muistoja. Oli turvallista kulkea ihan missä tahansa mihin aikaan tahansa. Musiikki ihan parasta, eri genrejä oli paljon. Oli sellaista tulevaisuuden toivoa ja iloa. Kyläiltiin, tehtiin autoretkiä, oltiin todellakin yhteisöllisempiä. Edes naisen asemaa en osannut mitenkään harmitella, vaikka jouduinkin kahvit keittelemään vanhemmalle porukalle. Vastapainoksi miehet olivat ehkä vähän herrasmiesmäisempiä naisia kohtaan kuin nykyään. Ihana vuosikymmen oli. Ei sitä turhaan hehkuteta. 

Sikäli oli, että oli helpompi päästä töihin. Ihmisiltä ei vaadittu sellaista puheliasta ja esillä olevaa supersosiaalista käytöstä kuin nykyään tunnutaan vaativan. Ei tarvinnut kirjoittaa erityisen myyviä cv:eitä päästäkseen töihin.

Oli 100x muisteltuakin parempaa. Yhden haittapuolen keksin: tamponeja oli vain naisille 🤔

Vierailija kirjoitti:

Itse olin tyttö ja nuori nainen kasarilla, ja eikä aika kyllä kultaa muistoja. Oli turvallista kulkea ihan missä tahansa mihin aikaan tahansa. Musiikki ihan parasta, eri genrejä oli paljon. Oli sellaista tulevaisuuden toivoa ja iloa. Kyläiltiin, tehtiin autoretkiä, oltiin todellakin yhteisöllisempiä. Edes naisen asemaa en osannut mitenkään harmitella, vaikka jouduinkin kahvit keittelemään vanhemmalle porukalle. Vastapainoksi miehet olivat ehkä vähän herrasmiesmäisempiä naisia kohtaan kuin nykyään. Ihana vuosikymmen oli. Ei sitä turhaan hehkuteta. 

Mua taas suututti ihan hirveästi se sukupuolen mukainen työnjako. En keittänyt kahvia ja sain niskaani haukut siitä miten "omapäinen tyttö" olen.. 

Monia hyviä asioita kaipaa 80- luvusta, niitä on tässä listattukin, mutta oli paljon ikäviäkin juttuja.

Kiusaaminen oli yleistä, siihen ei juuri puututtu. Opettajakin saattoi olla kiusaaja.

Nuorisokulttuurin kuului olennaisena osana väkivalta. Turpaan lyötiin ja otettiin, lyöjää ei käräjille haastettu. Nuoriso joi kuin sieni.

Seksuaalinen ahdistelu oli tavallista, rippikoulutyttöjä pepulle taputteleva pastori oli naurun aihe, mutta ei mikään skandaali.

Kaikki kasarimusa ei ollut suinkaan hyvää.

Suomalaisten kielitaito oli olematonta.

Oli. Huonojakin puolia kasarissa oli, niin kuin överit kulutusjuhlat, mutta ne on pientä nykyiseen ökyilyyn verrattuna. 

Tässä yhdistyy 80- luvun musiikki ja huumori, sekä suomalaisten kielitaito:

U.S.A:n ulkoministerin nimi Cyrus Vance oli niin hupaisa, että siitä tehtiin hittikappale.

Molempien vanhempieni työpaikoilla oli leppoisa meininki ja hyvä yhteishenki. 

Joku totesi ja ennusti silloin, että eletään parasta aikaa. Tulevaisuudessa suunta on vain alaspäin.

Ja näin on sitten käynyt.

Vierailija kirjoitti:

Tässä yhdistyy 80- luvun musiikki ja huumori, sekä suomalaisten kielitaito:

U.S.A:n ulkoministerin nimi Cyrus Vance oli niin hupaisa, että siitä tehtiin hittikappale.

 

Valitsemasi evästeasetukset estävät tämän sisällön näyttämisen. Nähdäksesi sisällön sinun on hyväksyttävä Sanoman sisällönjakelukumppanien evästeet. Hyväksynnän jälkeen voimme näyttää sinulle sisältöä mm. YouTubesta, Facebookista, Twitteristä ja Instagramista.

Anna lupa evästeille

80-l sai asioille nauraa ja oli paljon komiikkaa telkussa. Nyt ei poliitioille saa nauraa joka on ikävä merkki siitä millaiseen yhteiskuntamallin on suomi siirtynyt pakkoma mu tuksineen. Nyt huumori on tällaista: Linkissä välimerkkejä sensuurin takia.

https://f.yli lauta .org/9e/7e/9e7e467f4d4d8065.mp4

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä yhdistyy 80- luvun musiikki ja huumori, sekä suomalaisten kielitaito:

U.S.A:n ulkoministerin nimi Cyrus Vance oli niin hupaisa, että siitä tehtiin hittikappale.

 

Valitsemasi evästeasetukset estävät tämän sisällön näyttämisen. Nähdäksesi sisällön sinun on hyväksyttävä Sanoman sisällönjakelukumppanien evästeet. Hyväksynnän jälkeen voimme näyttää sinulle sisältöä mm. YouTubesta, Facebookista, Twitteristä ja Instagramista.

Anna lupa evästeille

80-l sai asioille nauraa ja oli paljon komiikkaa telkussa. Nyt ei poliitioille saa nauraa joka on ikävä merkki siitä millaiseen yhteiskuntamallin on suomi siirtynyt pakkoma mu tuksineen. Nyt huumori on tällaista: Linkissä välimerkkejä sensuurin takia.

https://f.yli lauta .org/9e/7e/9e7e467f4d4d8065.mp4

Joo ennen tuo oli valtavirtaa, nyt noin mölisee vain marginaaliporukka y l i l au alla. Nyt on paremmin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olin tyttö ja nuori nainen kasarilla, ja eikä aika kyllä kultaa muistoja. Oli turvallista kulkea ihan missä tahansa mihin aikaan tahansa. Musiikki ihan parasta, eri genrejä oli paljon. Oli sellaista tulevaisuuden toivoa ja iloa. Kyläiltiin, tehtiin autoretkiä, oltiin todellakin yhteisöllisempiä. Edes naisen asemaa en osannut mitenkään harmitella, vaikka jouduinkin kahvit keittelemään vanhemmalle porukalle. Vastapainoksi miehet olivat ehkä vähän herrasmiesmäisempiä naisia kohtaan kuin nykyään. Ihana vuosikymmen oli. Ei sitä turhaan hehkuteta. 

Mua taas suututti ihan hirveästi se sukupuolen mukainen työnjako. En keittänyt kahvia ja sain niskaani haukut siitä miten "omapäinen tyttö" olen.. 

Nonyt! Horroria kerrakseen! Nyt on paljon parempi kun iltamyöhäisellä saa yllätysrakkautta snägärin pusikossa. Paljon parempi. Jookos.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olin tyttö ja nuori nainen kasarilla, ja eikä aika kyllä kultaa muistoja. Oli turvallista kulkea ihan missä tahansa mihin aikaan tahansa. Musiikki ihan parasta, eri genrejä oli paljon. Oli sellaista tulevaisuuden toivoa ja iloa. Kyläiltiin, tehtiin autoretkiä, oltiin todellakin yhteisöllisempiä. Edes naisen asemaa en osannut mitenkään harmitella, vaikka jouduinkin kahvit keittelemään vanhemmalle porukalle. Vastapainoksi miehet olivat ehkä vähän herrasmiesmäisempiä naisia kohtaan kuin nykyään. Ihana vuosikymmen oli. Ei sitä turhaan hehkuteta. 

Mua taas suututti ihan hirveästi se sukupuolen mukainen työnjako. En keittänyt kahvia ja sain niskaani haukut siitä miten "omapäinen tyttö" olen.. 

Nonyt! Horroria kerrakseen! Nyt on paljon parempi kun iltamyöhäisellä saa yllätysrakkautta snägäri

Älä puhu roskaa. Riski tuohon yllätysrakkauteen ei ole kasvanut ja edelleen tutut miehet on naiselle suurin riski. Milloin viimeksi r a I s K a si t kaan vaimosi? 

Vierailija kirjoitti:

los oli silloin paremmin. Se maksettiin 90 luvun lamalla.

No tämä tuli kyllä Neuvostoliiton hajoamisen tuloksena, eikä liity juurikaan 80 lukuun, paitsi se, että suuria lainoja annettiin perusteettomasti.