Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Nykyajan lapset ovat oikeasti tyhmiä
29.11.2023 |
Mikä ihme nykylapsia vaivaa? Todella yksinkertaisia iso osa lapsista.
Ohjaan kerhoa ala-asteikäisille lapsille ja heistä iso osa ei osaa lukea, joukossa on 7-10v lapsia ja nämä lähes 10-vuotiaatkaan eivät osaa lukea. Kelloa ei tunneta, ei digitaalista eikä seinäkelloa. Ei ymmärretä mitä tarkoittaa vartti, desilitra jne. Paistinpannun piteleminen on liian haastavaa.
Nämä lapset ovat ihan normaalissa koulussa enkä suostu uskomaan että 20 lapsen ryhmässä 15 olisi oikeasti heikkolahjaisia.
Mikä ihme näitä lapsia vaivaa?
Kommentit (442)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Musta taas tuntuu että 11 vuotias lapseni on yleissivistykseltään korkeammalla mitä 75 vuotias pelkän kansakoulun käynyt äitini. Mutta tämä siis vain oma kokemukseni.
Nämä pelkän kansakoulun käyneet, suomea puhuvat vanhukset ovat oma lukunsa. Uskomatonta.
Muistutan silti, että nykyinen 75-vuotia on todennäköisesti oppinut lukemaan sujuvasti ensimmäisellä luokalla (!) ja normilapsen oletettiin osaavan lukea jo syyslukukauden lopussa. Lukutaito ja kirjojen lukeminen vapaa-aikana antoi monille hyvän pohjan muulle oppimiselle. Samoin opittiin muistamaan asioita ulkomuistista. Nykyään näkee aikuisia, jotka katsovat oman puolisonsa tai lapsensa puhelinnumeron jostain muistiosta. Nykyäänhän on koululaisia, joiden lukutaito ja äidinkielen ymmärrys ovat puutteellisia vielä 13-vuotiaana.
Ja minä muistutan että ihan yhtälailla, AINA on ollut erityislapsia. Minä kävin pientä maalaiskoulua, 50 oppilasta koko koulussa, ja siellä oli poika, joka jäi kahdesti luokalle kun ei oppinut lukemaan. KAHDESTI. Ja eräs minua nuorempi tyttö ei osannut omien sanojensa mukaa lukea ala-asteen lopussakaan, eikä kyllä osannutkaan esim täyttää ystäväkirjaa. En tiedä mikä oli syy. Ei tuolloin diagnooseja saatu tai edes osattu hakea. Ja oli varmaan muitakin lievempiä, jotka ei tahtoneet pysyä kelkassa, mutta nuo oli pahimmat joita itse ihmettelin silloin lapsena.
2 lasta 50:stä, eli 4% ei oppinut ala-asteen aikana lukemaan, mikäs on suhdeluku nykylapsilla? Ja tuolloin ei ollut kännykkää edes keksitty, tietokoneitakaan ei kodeissa ollut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yläkoululaiset eivät osaa kelloa, eivät osaa leikata kunnolla saksilla, tehdä rusettia tai kiristää luistimia, letittää hiuksiaan tai tehdä ponnaria, leikata kurkkua tasaisiksi siivuiksi, kuoria omenaa, lukea sujuvasti, laskea kertolaskuja, kirjoittaa sähköpostiosoitetta, muistaa omaa kotiosoitetta tai mummun sukunimeä... näitä riittää. Aika moni osaa contour-meikin mutta siihen ne taidot jäävät. Osa osaa vaikka mitä, heillä on harrastuksia ja hirveät paineet. Keskitason tavallisia nuoria ei enään juurikaan ole, he ovat valuneet sinne alakastiin jotka ovat aivan älykääpiöitä.
Sitten on ihan poissaolojat. Heitä on n. 2-3 joka luokassa. Eivät tule kouluun kun on vaikeaa ja ahdistaa. Eivät ole edes pääkaupunkiseudulta vaan ihan täältä keski-suomesta, normaalilta koulualueelta.
t. pitkää alalla ollut maikka, joka kauhulla seuraa oppilasaineksen surkeaa alamäkeä. V
Jaa. No olen syntynyt 70-luvulla ja ei mullekkaa kukaan erikseen opettanut noita taitoja. Ihan omin pikku kätösin tajusin opetella kuorimaan perunat ja omenat,lukemaan isoveljen aapisesta ym. koska kiinnosti .
Kysytäänpä äidiltäsi, saattaa muistaa asiat vähän toisin kuin sinä. Hieman epäilyttää että olisit niin nero että kenenkään ei ole tarvinnut sinulle opettaa yhtään mitään. Huomaa kyllä, että sinulla ei ole lapsia, kun kuvittelet lasten olevan tuollaisia "kukaan ei erikseen opettanut". Kyllä niille kuule pitää opettaa kaikki, räkänokan niistämisestä, kynttilän puhaltamisesta alkaen. IHAN KAIKKI. Aivan varmasti ei osaa kuoria perunoita tai lue kirjaimia aapisesta ilman että joku näyttää mallia, esim LUKEE.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kai se minun homma ole opettaa lapsille perusasioita jos ohjaan harrastuskerhoa? Vanhempien ja koulun vastuulla se on.
Ap
Pätevät ja nohevat lapset laitetaan jääkiekkoon, jalkapalloon, kilpavoimisteluun tai ratsastukseen. Ne jämät jotka ei oikein opi edes kelloa, vanhemmat tajuaa kyllä että ne eivät tule pärjäämään tällaisissa tavoitteellisissa harrastuksissa. Sen takia siellä ap:n vetämässä kerhossa on paljon "erityisen" oloisia lapsia. Kerhot nyt vaan on sellaisten lasten harrastuksia. Ihan selvä juttu.
Jos ei ap sitä kestä, voi siirtyä muihin hommiin, tai ohjaamaan jotain tavoitteelista kilpaurheilua toisenlaisten lasten kanssa.
Pätevät ja nohevat lapset keskittyvät koulunkäyntiin ja niihin asioihin, mistä ovat itse kiinnostuneita. Ne lapset, jotka vain laitetaan johonkin kuvailemaasi harrastukseen, ovat yleensä passiivisia pakkosuorittajia, jotka eivät osaa tehdä mitään jos vanhemmat tai valmentajat eivät ole käskemässä.
Joukkuelajeissa pärjääminen ei ole mikään älykkyyden synonyymi. Joukkuelajeissa pärjäävät parhaiten älyltään korkeintaan keskinkertaiset lapset, joilla on kova tarve kuulua ryhmään. Sen takia jatkuvasti tulee näitä uutisia miten maan parhaat jäkisjuniorit ovat sekoilleet pöyristyttävästi.
Kasvatus ollaan onnistuttu pilaamaan suomessa. Lapsille ei saa enää asettaa rajoja eikä lapsia saa rangaista vääristä teoista. Nykyään lapset määrää vanhempien/aikuisten elämää, ennen se oli toisin päin.
2000 luvulla kaikki on menny alas päin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kasvatus ollaan onnistuttu pilaamaan suomessa. Lapsille ei saa enää asettaa rajoja eikä lapsia saa rangaista vääristä teoista. Nykyään lapset määrää vanhempien/aikuisten elämää, ennen se oli toisin päin.
2000 luvulla kaikki on menny alas päin.
Juuri näin. 2000-luvulla eKr kaikki alkoi mennä päin mäntyä. Nuorisosta tuli aivan holtitonta.
t. muinaiset kreikkalaiset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä.päiväkodissa suuren osan lapsista pitäisi osata lukea.
No ei pidä. Ennen osannut juuri kukaan.
epulla aapinen ja lukutaito. mutta ennen koulua potun kuorinta,kengän nauhat, käytöstavat, kellonajat, mittayksiköitä, mikä on maisema, sitäkään ei tiedetä turvallisuusperiaatteet kodissa,ulkona, tiellä turvallinen liikkuminen,ei katsota kännykkää kun kävellään..pyöräillään. asiamukainen pukeutuminen yms pöytätavat
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Musta taas tuntuu että 11 vuotias lapseni on yleissivistykseltään korkeammalla mitä 75 vuotias pelkän kansakoulun käynyt äitini. Mutta tämä siis vain oma kokemukseni.
Nämä pelkän kansakoulun käyneet, suomea puhuvat vanhukset ovat oma lukunsa. Uskomatonta.
evakoilla ei ollut aikoinaan mahkuja opiskella, jopa kaksi sotaa, varattomuus. eräällekin mummolle oli kansakoulun ope sanonut että nyt ei muuta kuin piirustuskouluun. joopa joo, ei ollet edes kengät tai monot jaloissa, vaan tallukkaat, räteistä sidotut kääryleet. lahjoja olisi ollut monillakin. sitten nuo maataloudessa elävät, hyvä kun emäntäkoulu ja kansakoulu,jotta pääsee jatkamaan monisukupolvista maataloutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Musta taas tuntuu että 11 vuotias lapseni on yleissivistykseltään korkeammalla mitä 75 vuotias pelkän kansakoulun käynyt äitini. Mutta tämä siis vain oma kokemukseni.
Nämä pelkän kansakoulun käyneet, suomea puhuvat vanhukset ovat oma lukunsa. Uskomatonta.
Muistutan silti, että nykyinen 75-vuotia on todennäköisesti oppinut lukemaan sujuvasti ensimmäisellä luokalla (!) ja normilapsen oletettiin osaavan lukea jo syyslukukauden lopussa. Lukutaito ja kirjojen lukeminen vapaa-aikana antoi monille hyvän pohjan muulle oppimiselle. Samoin opittiin muistamaan asioita ulkomuistista. Nykyään näkee aikuisia, jotka katsovat oman puolisonsa tai lapsensa puhelinnumeron jostain muistiosta. Nykyäänhän on koululaisia, joiden lukutaito ja äidinkielen y
erikoislapsi eri asia silloin ja nykyään. mutta elämisen perustaidot hallussa ja käytöstavat. erityislapsi eri asia kuin nyt tämä yleistaso mikä havaittavissa,ettei kelloa tunneta tai mikä on desimitta, kaupunkien ,maiden sijainnit. merkka karttaan miss'ä on Kotka, missä Rovaniemi, Nigeria yms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valitettavasti kaikki vanhemmat eivät opeta. Ajatusmallli : "jokaisen pitää itse oppia kantapään kautta, niin me muutkin ollaan jouduttu tekemään. "
Siis tämä. Kyllähän lapsi oppii ihan asioissa mukana olemallakin, mutta silti itsestäni tuntuu että jostain syystä nykyvanhemmat eivät opeta lapsiaan samalla tavalla kuin ehkä ennen. Olen itse 24v eli en enää teini, mutta sitä ekaa ikäluokkaa jonka koneenkäyttöä yms ei valvottu mitenkään. Kanssani ei ikinä keskusteltu mistään, ei opetettu mitään, menin vain mukana asioissa. Muistelisin että moni asia tuli koulussa aikanaan ihan täysin uutena juttuna josta ei oltu kotona edes puhuttu. Vanhempiani selkeästi ärsytti tehdä mitään kanssani tai puhua mistään, joten en jaksanut sitten enää edes yrittää saada näiden huomiota tai kysellä. Kasvatuksessani on o
Tämä on nykyään yllättävän yleistä. Olen kolmekymppinen, raskaana oleva nainen ja olen vierestä seurannut nyt vuosia läheisten sukulaisteni ja ystävieni pikkulapsielämää. Näen siitä tietysti vaan vilauksen, mutta siskoani lukuun ottamatta vanhemmat harvoin tuntuvat opettavan lapsilleen mitään. Nimenomaan vain kulkivat mukana elämässä. Myös toisen siskoni lapset ovat juuri tällaisia, että eivät edes alakoulun vikoilla luokilla tiedä mikä vuosi nyt on, eivät tunnista vuodenaikoja enkä yllättyisi vaikka eivät osaisi kelloakaan. Toisen siskoni esikoispoika sen sijaan osasi jo 3-vuotiaana viedä oikean aakkosen huoneessa oleville sukulaisille sen perusteella millä kirjaimella heidän nimensä alkavat. Osaa myös kuvailla ympäristöään hienosti pieneksi lapseksi: "Ihana tämä ruska nyt syksyisin äiti".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä.päiväkodissa suuren osan lapsista pitäisi osata lukea.
No ei pidä. Ennen osannut juuri kukaan.
epulla aapinen ja lukutaito. mutta ennen koulua potun kuorinta,kengän nauhat, käytöstavat, kellonajat, mittayksiköitä, mikä on maisema, sitäkään ei tiedetä turvallisuusperiaatteet kodissa,ulkona, tiellä turvallinen liikkuminen,ei katsota kännykkää kun kävellään..pyöräillään. asiamukainen pukeutuminen yms pöytätavat
En käynyt kultaisena entisaikana päivääkään eskaria, ja sen kyllä huomasi. Okei, kännykkää en käyttänyt ja kellon tunsin, mutta moni taito puuttui. Esimerkiksi namusedistä ei ollut kukaan kertonut, perunoita en osannut kuoria enkä syödä veitsellä ja haarukalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kieli ainakin köyhtyy vauhdilla. Suvussa on nyt vähän vaille parivuotias taapero, joka ei osaa puhua edes alustavasti. Ainoa, mitä hän osaa sanoa on "tätä". Häneltä on aina kysytty, että otetaanko tätä vai tätä. Tai katso tätä. Tai tämä menee tähän. Kaikki asiat on hänelle tätä, vaikka hän selkeästi ymmärtää puhetta. Ymmärrän, että puheenkehitys on yksilöllistä, mutta kyllä mietityttää, kun kaikki on tätä jopa aikuisilla.
Vanhemmat ovat koko ajan kännykkä kädessä eivätkä viitsi opettaa niitä kakaroitaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pitäisikö palata siihen 80-lukuun ja poimia sieltä suurin osa oppimismenetelmistä. Ja sen jälkeen mietitään mitä oikeasti on syytä jättää pois ja mitä listätä, eikä ajelehtia vain hienojen trendien mukaan. Tällä tarkoitan nyt vaikka sitä että kännykät oikeasti pois oppitunneilta ja kirja kouraan ja kynä käteen. Oikeasti luettaisi oikeita kirjoja ja kirjoitettaisi kynällä. Ei se tietysti auta keskittymiskykyyn joka on pilattu tällä nykyelämän tahdilla.
Vanhemmille tulisi myös saada jokin perusviesti sinne ajukoppaan, jotta tajuavat oman roolinsa. Haluavatko että oma pentu on luuseri, jolle ei riitä tulevaisuudessa kunnon työtä. Koska jatkossa yhteiskunta pyörii osaajien varassa ja ne jotka eivät osaa eivät voi maata sosiaaliturvalla kuten tänä päivänä vaan elämme vastikkeellisessa yhteiskunnassa, jossa jokaisen on tehtävä jotain leipänsä eteen.
Vierailija kirjoitti:
Joukkuelajeissa pärjääminen ei ole mikään älykkyyden synonyymi. Joukkuelajeissa pärjäävät parhaiten älyltään korkeintaan keskinkertaiset lapset, joilla on kova tarve kuulua ryhmään. Sen takia jatkuvasti tulee näitä uutisia miten maan parhaat jäkisjuniorit ovat sekoilleet pöyristyttävästi.
Joo ei, älykkyydestä ei varmaan kukaan puhunutkaan, vaan lasten erilaisista kyvyistä. Nepsypiirteinen lapsi ei pärjää hektisessä joukkuelajissa, jossa täytyy ottaa useita muitakin pelaajia huomioon + valmentajan ohjeet. Tällaiset lapset harrastelee jotain ihan muuta, todennäköisesti jotain jossa ei tavoitteita, kuten joku harrastekerho.
Vierailija kirjoitti:
Joo. Huomasin puistossa miten huutavat täysillä tai oikeastaan karjuvat mäkeä laskiessa koko mäen alas ja aina sama möly uudestaan. Ei kyllä ennen ollut noin vajaita lapsia jotka vaan huutaa koko ajan ilman mitään syytä. Ei sitä pidetty normiälyisten käytöksenä lastenkaan kesken.
Kyllä leikin tiimellyksessä saa ääniä tulla, herra jesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valitettavasti kaikki vanhemmat eivät opeta. Ajatusmallli : "jokaisen pitää itse oppia kantapään kautta, niin me muutkin ollaan jouduttu tekemään. "
Siis tämä. Kyllähän lapsi oppii ihan asioissa mukana olemallakin, mutta silti itsestäni tuntuu että jostain syystä nykyvanhemmat eivät opeta lapsiaan samalla tavalla kuin ehkä ennen. Olen itse 24v eli en enää teini, mutta sitä ekaa ikäluokkaa jonka koneenkäyttöä yms ei valvottu mitenkään. Kanssani ei ikinä keskusteltu mistään, ei opetettu mitään, menin vain mukana asioissa. Muistelisin että moni asia tuli koulussa aikanaan ihan täysin uutena juttuna josta ei oltu kotona edes puhuttu. Vanhempiani selkeästi ärsytti tehdä mitään kanssani tai puhua mistään, joten en jaksanut sitten enää edes yrittää saada
Tämä on nykyään yllättävän yleistä. Olen kolmekymppinen, raskaana oleva nainen ja olen vierestä seurannut nyt vuosia läheisten sukulaisteni ja ystävieni pikkulapsielämää. Näen siitä tietysti vaan vilauksen, mutta siskoani lukuun ottamatta vanhemmat harvoin tuntuvat opettavan lapsilleen mitään. Nimenomaan vain kulkivat mukana elämässä. Myös toisen siskoni lapset ovat juuri tällaisia, että eivät edes alakoulun vikoilla luokilla tiedä mikä vuosi nyt on, eivät tunnista vuodenaikoja enkä yllättyisi vaikka eivät osaisi kelloakaan. Toisen siskoni esikoispoika sen sijaan osasi jo 3-vuotiaana viedä oikean aakkosen huoneessa oleville sukulaisille sen perusteella millä kirjaimella heidän nimensä alkavat. Osaa myös kuvailla ympäristöään hienosti pieneksi lapseksi: "Ihana tämä ruska nyt syksyisin äiti".
Eritasoisia lapsia on ollut ihan aina. Sitä ei vaan itse omassa lapsuudessa pistä merkille, eikä edes tiennyt, että naapurin perheessä ei lapset tiedä mikä vuosi tai kellonaika. Lapsi pyörii siinä omassa kaveriporukassaan eikä tiedosta, mikä on "lasten taso" noin yleensä.
***
Ja tämä sama virsi on pyörinyt jo antiikin kreikasta lähtien. "Nykynuoriso on pilalla" sanoi jo muinaiset kreikkalaiset, enkä keksi tätä omasta päästäni. Jokainen pitää omaa sukupolveaan (eli omaa itseään) jonain ylivertaisena. Todellisuudessa jokainen sukupolvi on edeltäjäänsä parempi.
Osaan itse sanoa että nykyiset lapset osaavat esim tunnetaitoja ja toisen huomioonottamista 90% paremmin kuin mun lapsuudessa. He tietävät myös luonnonsuojelusta, kierrätyksestä, moraalista, demokratiasta paljon varhemmin kuin me aikoinaan (vasta teinenä kuultiin näistä). Luonnollisesti tietävät tietotekniikasta ja muista kulttuureista valtavan paljon enemmän - englanti on kuin toinen äidinkieli - päivittäin ovat tekemisissä ihmisten kanssa toiselta puolen maapalloa.
Nykylapsilla on isommat vaatimukset koulussa kuin 1980-luvun lapsilla. Eskari on nykyään pakollinen, siellä opetetaan kirjaimet ja numerot, ei vasta koulussa. Oikeasti ne nykylapset on paljon fiksumpia kuin me, kunhan aikuiseksi ehtivät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joukkuelajeissa pärjääminen ei ole mikään älykkyyden synonyymi. Joukkuelajeissa pärjäävät parhaiten älyltään korkeintaan keskinkertaiset lapset, joilla on kova tarve kuulua ryhmään. Sen takia jatkuvasti tulee näitä uutisia miten maan parhaat jäkisjuniorit ovat sekoilleet pöyristyttävästi.
Joo ei, älykkyydestä ei varmaan kukaan puhunutkaan, vaan lasten erilaisista kyvyistä. Nepsypiirteinen lapsi ei pärjää hektisessä joukkuelajissa, jossa täytyy ottaa useita muitakin pelaajia huomioon + valmentajan ohjeet. Tällaiset lapset harrastelee jotain ihan muuta, todennäköisesti jotain jossa ei tavoitteita, kuten joku harrastekerho.
On nepsypiirteisiäkin, mutta nykypäivän lapsilla kyse on useimmiten motivaatiosta. Se jäkiksessä pärjäävä lapsi saattaa olla koulussa täysi vouhake, jos vanhempansa antavat sellaisen signaalin että jäkis on hienoa ja koulu ei.
Ja sama vouhotus kyllä näkyy myös joukkuelajeissa. Läheiseni oli futisjunnu noin 40 vuotta sitten, ja hän juuri siunaili, miten nykypäivän lapset kikkailevat turnauksissakin kunnes menettävät pallon, tai yrittävät aina yksin läpi. Hänen aikaansa vastaavasta olisi tullut hirveä tylytys valmentajalta. Nyt mennään positiivisen kautta.
Jos aikuiset niin tyhmiä, ettei kännykkäkieltoa saada aikaan millään tasolla, on aikuisissa vika. Annetaan alaikäisten päättää.
Alue: Aihe vapaa
Ei tarvitse osata kelloa? Se on kuitenkin väline, joka on kehitetty "ajan" mittaamiseen. Siksikö monet nuoret aikuiset ei osaa edes töihin saapua ajallaan? Kun ei olla opittu hahmottamaan "ajan" kulkua? Ei sitä, missä ajassa minkäkin tekeminen on mahdollista. Ei hahmoteta sitäkään, kuinka paljon kännykän räplääminen työaikana vaikuttaa sen työajan mahdollistamaan työn tekemiseen? Kun ei hahmoteta sitä ajankulua ja sen asettamia raameja.
Nykyisin jo pikkulapset saa "laadukasta" varhaiskasvatusta lastentarhan OPETTAJILTA. Akateemisesti koulutetuilta. On kyllä erikoinen yhtälö. Ennen ei tällaista ollut, ja jokainen oppi viimeistään 1. luokalla koulussa kellonajat (viisari/analoginen). Ne monet, joiden vanhemmat ei perustaitoja ennen kouluun menoa lapsilleen opettaneet, koska tiesivät, että ne opetetaan koulussa jo heti alkajaisiksi.