Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mies ärsyyntyy kotitöistä suunnattoman paljon ja tekee kotityöt hutaisten - onko muilla tällaista?
26.11.2023 |
Pitkä selostus eli älä lue, jos et jaksa lukea pitkiä tekstejä. Heti alkuun: mies on monella tavalla oikein hyvä mies, huolehtivainen isä lapselle ja uskollinen puoliso. Käydään molemmat töissä: minulla on hieman pienempi palkka, mutta pitkät työmatkat ja pidemmät työpäivät. Perheeseemme kuuluu taaperoikäinen lapsi. Ainoa iso ongelma meillä on kotityöt, muuten meillä menee hyvin.
Mielestäni meillä on siisteystasoltaan tavallinen koti, ei sotkuista mutta ei ylisiistiäkään. Käytännössä viikkoon kuuluu meillä seuraavat kotityöt: päivittäin/joka toinen päivä tiskikoneen täyttö ja tyhjennys, viikossa pestään 2-3 koneellista pyykkiä ja iltaisin järjestelen lapsen kanssa lelut paikoilleen. Imuroidaan pari kertaa viikossa, vessan pesu n. kerran viikossa, lakanat vaihdetaan ehkä 1,5-2 viikon välein. Ruokaa laitetaan itse ja käytetään myös valmisruokia ja harvakseltaan syödään ulkona (mies käy useammin lounasbuffetissa kesken työpäivän, minä en raaski). Pihatöitä on hyvin vähän (vain pieni pihakaistale ulko-oven luona), autot eivät kaipaa mitään remppaa, vuokrakotimme ei kaipaa juuri koskaan mitään korjaamista eli ns. miesten töitä ei meillä juuri ole. Kotityömäärä ei mielestäni ole mikään älytön kahdelle aikuiselle jaettavaksi.
Mies on jotenkin aivan puhki tämän kotityömäärän kanssa ja nurisee, jos pyydän häntä tekemään jotain. Oma-aloitteisesti ei tee kotitöitä juuri koskaan, ei esim. vie roskapusseja roskakatokseen, jos huomaa niiden olevan täynnä. Jos pyydän miestä tekemään jonkun kotityön, hän yleensä ärtyy asiasta suunnattomasti. Juujuu, kohta ärtyneellä äänellä on yleisin vastaus. Mies hoitaa usein kotityöt hutaisten: ripustaa pyykit kuivumaan telineelle rutussa niin, etteivät pyykit kuivu kunnolla/latoo astiat tiskikoneeseen niin, että ne eivät tule puhtaiksi jne. Usein miehelle joutuu myös sanomaan ohjeet todella tarkkaan moneen kertaan, eikä mies silti tunnu kuuntelevan/muistavan. Jos sanon voitko laittaa 60 asteen pyykit koneeseen, viedä pahviroskat ja hakea postin, niin mies on pistänyt pyykit pyörimään 40 asteeseen ja vienyt roskat, mutta unohtanut hakea postin. En jaksaisi olla selostamassa toiselle kotitöitä tai ottaa kotitöistä itse liian isoa koppia vain siksi, että toinen ärtyy kotitöistä. En minäkään kotitöitä rakasta, mutta ne nyt vain kuuluvat arkeen. Tällä hetkellä lähinnä nyppii, kun teen pitkää päivää töissä ja kotiin palatessa minua odottavat kotityöt, kun mies ei ole viitsinyt niitä tehdä.
Onko muilla tällaista? Onko tilanne jotenkin helpottanut ja mies ottanut enemmän vastuuta kotitöistä? En kaipaa vinkiksi sitä, että erotkaa. Meillä on paljon hyvää, vaikka tämä kotityöasia rassaa.
Kommentit (186)
Vierailija kirjoitti:
Pilalle passatun kakaran olet nainut. Oliko miehellä kotiäiti, joka teki kaikki kotityöt aina itse eikä edes opettanut lapsiaan tekemään niitä? Tytöillä yleensä teetetään kotitöitä aika nuoresta lähtien, mutta pojat ovat sellaisia kruununjalokiviä, ettei niitä velvoiteta tekemään mitään. Minä kyllä olen kuvitellut, ettei tuollaisia passattuja kolmekymppisiä enää olisi, mutta väärässäpä olin.
Olen samaa mieltä. Minun piti kymmenvuotiaana tehdä ruokaa viisitoistavuotiaalle veljelle. Olis nykypäivänä toisin päin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä mies ei ole oma-aloitteinen yhteisten kotitöiden suhteen. Mutta aivan yhtäkkiä saattaa ilmoittaa, että nyt pitää vaihtaa kitaraan kielet/käydä frisbeegolf-repun sisältö läpi tms. Ja nuo ovat miehen mielestä kiireisiä kotitöiksi laskettavia asioita. Sitten jos kehotan viemään pyykit pyykkitupaan, niin asialla ei ikinä ole kiire eikä pyykkejä tietenkään viedä heti. Jos taas mies pyytää minulta jotain, niin asian pitäisi tapahtua heti.
Minä inhoan sitä, kun mies olettaa minun toimivan kollektiivisena muistina:
"Missä Leon lupalappu päiväkotiin on?" Siellä olohuoneen hyllyssä, missä muutkin paperit.
"Missä aluslakanat on?" No siellä vasemman puoleisessa kaapissa, kolmanneksi alin hylly."
"Mä en löydä mun työavaimia, tiedätkö missä ne on?" En tiedä, mihin olet avaimesi jättänyt.
Mies ei siis tunnu muistavan monienkaan tavaroiden paikkoja. Ja ärsyyntyy, jos hukkaa esim. avaimensa. Olen yrittänyt vinkata, että pitäisi avaimia vaikka eteisen naulakossa (kuten itse teen), mutta ei kuulemma käy, kun päälle ladotaan takkeja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkälaista palautetta annat tai miten ?
Sanon kyllä kiitos kotitöistä, jos sitä tarkoitat? Mutta en minä koe, että minun pitäisi ylistää toista maasta taivaisiin kotitöiden tekemisestä (ei hänkään ylistä minua, enkä sitä odota). Sen myönnän, että toisinaan saatan ärtyä, jos kotityö on tehty hutaisten. Esim. tänään, kun mies oli unohtanut laittaa puolet pyykeistä koneeseen (olin erikseen muistuttanut tästä) ja tiskikoneessa odotti likaiseksi jääneet astiat, kun kone ei puhdistanut liian tiiviisti laitettuja astioita.
Ap
Täällä ihan samanlainen ukko. Homma kuin homma on vaikeaa. Kapinoi ja rähisee. Sanonut monta kertaa, että voin suksia vit..., jos ei miellytä.
No, ilmoitin lopulta, että ero ja lähden heti. Pääsen vähemmällä yksin.
Nyt sitten paniikissa yrittää paikkailla asioita ja sanoo, että tekee mitä vain jos jään. Jotenkin ärsyttävää tuokin. Kiusata voi, mutta kun toinen on nostamassa kytkintä, niin se ei sitten käykään.
Suomessa pitäisi olla joku "mieskoulu", mihin nuo vätykset saisi jollain tempulla treenaamaan kotihommia. Omankin on äitinsä pilannut.
Vierailija kirjoitti:
Minä inhoan sitä, kun mies olettaa minun toimivan kollektiivisena muistina:
"Missä Leon lupalappu päiväkotiin on?" Siellä olohuoneen hyllyssä, missä muutkin paperit.
"Missä aluslakanat on?" No siellä vasemman puoleisessa kaapissa, kolmanneksi alin hylly."
"Mä en löydä mun työavaimia, tiedätkö missä ne on?" En tiedä, mihin olet avaimesi jättänyt.
Mies ei siis tunnu muistavan monienkaan tavaroiden paikkoja. Ja ärsyyntyy, jos hukkaa esim. avaimensa. Olen yrittänyt vinkata, että pitäisi avaimia vaikka eteisen naulakossa (kuten itse teen), mutta ei kuulemma käy, kun päälle ladotaan takkeja.
Niin tuttua. Tiskikonetta ei voi tyhjentää, kun ei tiedä mihin astiat kuuluvat. Sujuvasti kuitenkin kaapista löytää kaikki, kun napostelu iskee päälle.
Kaupasta ei muista tuoda ostoksia. Ei edes listan kanssa. Muistaa kuitenkin joka nippelin, kun autoaan rassaa.
Vessaa ei muista pestä sontimisensa jälkeen. Jos lapsi taas sotkee, parkuu mies heti.
Pyykkejä ei osaa pestä, eikä laittaa kuivamaan. Silti kiukkuaa, jos ei ole puhdasta ja kauniisti viikattua vaatetta kaapissa.
Miehet = uhmaikäisiä paskiaisia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"En tiedä mitään muuta maata maailmassa kuin Suomi, jossa tuollaisilla 60-70 vuoden päähän ulottuvilla ennusteilla päätetään esimerkiksi seuraavan vuoden indeksikorotuksista. Se on röyhkeä tapa sivuuttaa normaali päätöksenteko. Teknokraatit julistavat heillä olevan kristallipallon, joka yksin tietää totuuden ja sen mukaan pitää kaikkien toimia." https://www.iltalehti.fi/talous/a/62418597-fdf5-49fc-bf3c-e7c63a43f273
Vierailija kirjoitti:
Asun miehen kanssa erillään, molemmat tahoillaan omissa asunnoissa. Mies tulee vähän ennen joulua pitkältä työmatkalta. Mennään viettämään joulua hänen luo. Sanoin miehelle, että tulen hänen luo päivä hänen jälkeensä niin ehtii siivoamaan ja laittamaan asuntonsa kuntoon rauhassa. Teidän olisi pitänyt nähdä miehen naama, kuinka vääntyi siitä raivosta ja sai lopulta kysyttyä, että miten HÄNEN jouluruokansa ja hänkö ihan oikeasti joutuu yksin siivoamaan? aivan kamala määrä tekemistä heti kun töistä pääsee ja toiset tulee vain valmiiseen pöytään.
Oli pakko kysyä, etteikö siellä kaupat ole ihan normaalisti auki? Sen kun tekee ne mitä tekee ja loput voidaan hyvin ostaa valmiina. Siivoamiseen en osaa sanoa yhtään mitään kun on ihan hänen oma asuntonsa. Minä tuon omani ja hänen lahjansa ja olen varannut 100 euroa budjettia ruokiin joulun ajaksi.
tämä päätyi niin, että mies ottaa kuulemma avaimensa t
Tänä kuulostaa 100% mun ex aviomieheltä. Nyt on siis tuo kiristäminenkin (avaimen poisotto) tullut kuvioon. Ja sehän menee koko ajan pahemmaksi. Alkoi huutoraivo kuinka mun tehtävä on imuroida koko talo ja pestä herran pyykit koska hän on antanut mulle mahdollisuuden asua omakotitalossa. Minä omistin talosta 50% ja lainasta 50% oli minun nimissä sekä maksoin palkallani lainaosuuteni. Tuo kiristäminen pahenee koko ajan. Lopulta mun velvollisuus oli kuulemma antaa kerran päivässä se*siäkin. Juokse!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä inhoan sitä, kun mies olettaa minun toimivan kollektiivisena muistina:
"Missä Leon lupalappu päiväkotiin on?" Siellä olohuoneen hyllyssä, missä muutkin paperit.
"Missä aluslakanat on?" No siellä vasemman puoleisessa kaapissa, kolmanneksi alin hylly."
"Mä en löydä mun työavaimia, tiedätkö missä ne on?" En tiedä, mihin olet avaimesi jättänyt.
Mies ei siis tunnu muistavan monienkaan tavaroiden paikkoja. Ja ärsyyntyy, jos hukkaa esim. avaimensa. Olen yrittänyt vinkata, että pitäisi avaimia vaikka eteisen naulakossa (kuten itse teen), mutta ei kuulemma käy, kun päälle ladotaan takkeja.
Niin tuttua. Tiskikonetta ei voi tyhjentää, kun ei tiedä mihin astiat kuuluvat. Sujuvasti kuitenkin kaapista löytää kaikki, kun napostelu iskee päälle.
Kaupasta ei muista tuoda ostoksia. Ei edes listan kanssa. Muistaa kuitenkin joka nip
Sekin on kumma, että ikinä ei voi itse etsiä ja katsoa ennen kuin huutaa minua neuvomaan tai avuksi. Astiakaapista näkee, miten aiemmat astiat ovat siellä ja voisi ottaa mallia jne.
Meillä paras on, että ei muista tuoda kaikkea ostoslistalta. Tai jos laitan wa-viestiä ja perään heti viestin "ai niin, ketsuppi on loppu", niin unohtaa sen ketsupin, kun ei ole samassa viestissä muiden tavaroiden kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä inhoan sitä, kun mies olettaa minun toimivan kollektiivisena muistina:
"Missä Leon lupalappu päiväkotiin on?" Siellä olohuoneen hyllyssä, missä muutkin paperit.
"Missä aluslakanat on?" No siellä vasemman puoleisessa kaapissa, kolmanneksi alin hylly."
"Mä en löydä mun työavaimia, tiedätkö missä ne on?" En tiedä, mihin olet avaimesi jättänyt.
Mies ei siis tunnu muistavan monienkaan tavaroiden paikkoja. Ja ärsyyntyy, jos hukkaa esim. avaimensa. Olen yrittänyt vinkata, että pitäisi avaimia vaikka eteisen naulakossa (kuten itse teen), mutta ei kuulemma käy, kun päälle ladotaan takkeja.
Niin tuttua. Tiskikonetta ei voi tyhjentää, kun ei tiedä mihin astiat kuuluvat. Sujuvasti kuitenkin kaapista löytää kaikki, kun napostelu iskee päälle.
Kaupasta ei muista tuoda ostoksi
Se mikä tässä on oudointa on se, että nämä muistamattomat ja aloitekyvyttömät miehet istuvat työpaikoilla kovapalkkaisissa johtotehtävissä. Miten ne selviää työstään?
Mä ratkaisin tuon kauppalistaongelman exän kanssa niin että olin ympyröinyt Lidlin mainoslehdestä mustalla tussilla ne ruuat mitä pitää ostaa. Ja jos piti ostaa vaikka kolme kappaletta ympyröityä tuotetta niin kirjoitin viereen isolla 3X. Tussi ja mainoslehti mukaan miehelle kauppaan. Ja käsky että aina kun ympyröity tuote on laitettu kärryyn niin ruksaa kuvan yli tussilla. Ja sitten tuo mainoksen kotiin kauppareissulta niin katsotaan onnistuiko. Aivan apukoulumeninkiä. Ex oli kuitenkin DI ja manager - tason tehtävässä töissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Venäläiset kutsuvat hallitustaan varkaiden ja huijareiden hallitukseksi. Onko meillä valehtelijoiden ja pölhöpopulistien hallitus?"
EVA:n raportti: Kataisen hallitus vienyt Suomen katastrofiin https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/ollipusa/117979-evan-raportti-kataisen…
Vierailija kirjoitti:
"Venäläiset kutsuvat hallitustaan varkaiden ja huijareiden hallitukseksi. Onko meillä valehtelijoiden ja pölhöpopulistien hallitus?"
EVA:n raportti: Kataisen hallitus vienyt Suomen katastrofiin https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/ollipusa/117979-evan-raportti-kataisen…
"Onko tämä tehty tieten ja suomalaisille veronmaksajille asiasta rehellisesti kertoen? Vastaus on kiistatta ei. Tämä riskinotto on tehty veronmaksajilta salaa ja asioiden oikeaa laitaa peitellen ja valehdellen."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä inhoan sitä, kun mies olettaa minun toimivan kollektiivisena muistina:
"Missä Leon lupalappu päiväkotiin on?" Siellä olohuoneen hyllyssä, missä muutkin paperit.
"Missä aluslakanat on?" No siellä vasemman puoleisessa kaapissa, kolmanneksi alin hylly."
"Mä en löydä mun työavaimia, tiedätkö missä ne on?" En tiedä, mihin olet avaimesi jättänyt.
Mies ei siis tunnu muistavan monienkaan tavaroiden paikkoja. Ja ärsyyntyy, jos hukkaa esim. avaimensa. Olen yrittänyt vinkata, että pitäisi avaimia vaikka eteisen naulakossa (kuten itse teen), mutta ei kuulemma käy, kun päälle ladotaan takkeja.
Niin tuttua. Tiskikonetta ei voi tyhjentää, kun ei tiedä mihin astiat kuuluvat. Sujuvasti kuitenkin kaapista löytää kaikki, kun napostelu iskee päälle.
Kaupasta ei muista tuoda ostoksi
Tuollainen menettely kertoo siitä, että mies tekeytyy hankalaksi ja "joutuessaan" tekemään (yhteisiä) kotitöitä, ne eivät jostain syystä onnistu, kun esim. astioiden paikka ei ole tiedossa (meillä yhteiseloa takana kohta 35v, mutta ei vieläkään tiedä missä tiettyjä kamoja pidetään) ja koko koti on muuttunut "dementikolle" täysin oudoksi paikaksi. Omat rojut muistaa nanosekunnissa ja missä lootassa mikäkin ruuvi ja johdonpätkä on. Samoin vanhojen asioiden kaivelu sujuu oikein hyvin.
Vaimon tämä muistisairas vielä kuitenkin tunnistaa, ja käyttää käskyttävää kieltä, sekä kiukuttelee, kun "kaikki on hankalaa, kun ei näitä juttuja osaa". (Naapurin Pirkolle sen sijaan ollaan niin lipevää ja kohteliasta herrasmiestä, että joskus nauran ääneen; kunpa Pirkko vain tietäis...)
Tällä pyritään vain siihen, että se kyllästynyt vaimo antaa periksi, ja sanoo, että anna mä laitan ja mene sinä siitä, ei ne lautaset sinne kuulu, ja mä voin ripustaa nämä pussilakanat kuivumaan, kun ne täytyy kääntää oikein päin" jne. ei sitä räpellystä aina jaksa katsoa. Ja taas mies pääsi pälkähästä, ennen seuraavaa ulinakierrosta.
Uhmakkaan kakaran protestointia ja uhriutumista. Mies pääsisi paaaljon helpommalla, kun hoitelisi ne lakanat sinne naruille tai kuivuriin ja lautaset kaappiin, ja sillä sipuli. Mä laittaisin sillä aikaa vaikka kahvit tulemaan ja tekisin leivät valmiiksi jne.
Ja tuskin vaihtamalla paranee, samasta muotista nämä ovat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkälaista palautetta annat tai miten ?
Sanon kyllä kiitos kotitöistä, jos sitä tarkoitat? Mutta en minä koe, että minun pitäisi ylistää toista maasta taivaisiin kotitöiden tekemisestä (ei hänkään ylistä minua, enkä sitä odota). Sen myönnän, että toisinaan saatan ärtyä, jos kotityö on tehty hutaisten. Esim. tänään, kun mies oli unohtanut laittaa puolet pyykeistä koneeseen (olin erikseen muistuttanut tästä) ja tiskikoneessa odotti likaiseksi jääneet astiat, kun kone ei puhdistanut liian tiiviisti laitettuja astioita.
Ap
Sun mies kokee asuvansa äidin kanssa: kiitoksia kotitöistä ja moitetta siitä, että eipä ole tehtyt nyt oikein, anna kun mamma neuvoo. Miksi et suhtaudu mieheen kuin aikuiseen?
Miten häneen voisi suhtautua kuin aikuiseen, jos ei hoida hommia niin kuin aikuinen? Esim. tuo ap:n mainitsema pyykkien ripustaminen ruttuun. On se nyt pärkele, jos ei aikuinen ihminen osaa laittaa pyykkejä kunnolla kuivumaan, ja vielä pärkeleempi, jos tästä ei saa sanoa ja neuvoa tekemään paremmin, ja kaikista pärkelein, jos ei silti ala sujumaan! Kunnolla tekeminen vie harvoin enemmän aikaa kuin huonosti tekeminen - etenkin, kun se huonosti tekeminen aiheuttaa usein lisätoimenpiteitä jälkikäteen.
En ole AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Et kai seksiä harrasta hänen kanssaan? Se olisi nimittäin p e d o f i l i a a, koska "miehesi" on henkisesti lapsi.
Ongelma lienee yleinen. Itse en voisi olla sellaisen miehen kanssa, joka ei jaa kotitöitä tasapuolisesti. Tästä keskusteltiin heti alussa. Myöhemmin suuntaa on varmasti vaikeampi muuttaa. Jos miehesi on poikkeuksellisen fiksu, niin kerro tunteistasi ja avaa hänelle omaa näkökulmaasi ja sopikaa sitten selvät säännöt kotitöiden tekemiselle. Jos ei ole, niin todennäköisesti ei auta kuin kovat keinot (teet vain sama verran kuin hän) tai sitten palkkaatte kotiapua. Ja ennen kuin palstan miehet älähtää, niin teen kyllä meillä myös ulkohommia, mm. tänä aamuna lumityöt pitkältä pihatieltä.
Jotkut miehet tahtovat vain ruokaa ja pildeä. Niin kauan kun näitä irtoaa, muulla ei ole väliä. Ainoa keino on erota. Sinä saat oman kodin ja mies elää roskiksessa pari vuotta, kunnes tajuaa ettei saa edes sitä pildeä kun naiset kääntyvät roskiskämpän ovelta ympäri.
"Se mikä tässä on oudointa on se, että nämä muistamattomat ja aloitekyvyttömät miehet istuvat työpaikoilla kovapalkkaisissa johtotehtävissä. Miten ne selviää työstään?"
No kun työstä saa palkkaa, muiden ihailua jne. Ei kukaan tule lirkuttelemaan ylpeänä, jos peset lapsen kurahaalareita tai tyhjennät tiskikonetta.
Sekin on pakko sanoa, että osa johtotehtävissä olevista miehistä on laiskoja ja muistamattomia sekä alaiset kärsivät noista pomojensa piirteistä.
Ei ole mulla tuollaista. Mieheni tekee kotitöitä, hän on jopa hieman tarkempi ja huolellisempi kotitöiden suhteen kuin mä. Saisin itse ottaa mallia puolisostani.
Älä vie roskista vaikka se leviäisi lattialle. Älä täytä/tyhjennä tiskikonetta. Pese vain omat ja lapsen pyykit. Älä tee tästä numeroa, et vaan tee. Syö jossain ennen kuin menet kotiin ja ruoki vain lapsi.
Jos mies edes huomaa, vastaat vain ettet enää nalkuta. Ja muista ettei äidin kanssa punkata. Jos kohtelee vaimoa kuin äitiä, niin sitten nukutaan.
Alue: Aihe vapaa
Pilalle passatun kakaran olet nainut. Oliko miehellä kotiäiti, joka teki kaikki kotityöt aina itse eikä edes opettanut lapsiaan tekemään niitä? Tytöillä yleensä teetetään kotitöitä aika nuoresta lähtien, mutta pojat ovat sellaisia kruununjalokiviä, ettei niitä velvoiteta tekemään mitään. Minä kyllä olen kuvitellut, ettei tuollaisia passattuja kolmekymppisiä enää olisi, mutta väärässäpä olin.