En saa tätä alakuloani ja itkuisuuttani poikki! Vasta 58-vuotiaalla äidilläni on diagnosoitu Alzheimer!

Olen pahoillani, hirveää. Äkkiä menee siihen, koska noin nuorena tullut.

Olen kyllä ja työskentelen muistisairaiden parissa. 

Kertomasi asiat olivat aika epärealistisia, sori. 

YHYYYYY KOKO AJAN ITKUINENOLO😫😩 

Alzheimer-naiset kuolee kai usein virtsatulehduksen komplikaatioihin. 

Olen tosi pahoillani. Läheiseni äiti kuoli Alzheimerin tautiin ja hautajaisissa totesi osanottoihin, että ei minulla ole ollut äitiä enää vuosiin.

Sinulla on minusta aivan normaali reaktio noihin uutisiin: suru.

Kaikesta huolimatta diagnoosista äitisi menetykseen on vielä hyvin todennäköisesti pitkä aika. Teillä on vielä yhteisiä vuosia edessä. Välillä surettaa ja olo on haikea, mutta iloa on edelleen.

Ei muutakuin eläkeikää jälleen korottamaan, ihmisethän elää kuulemma vanhemmiksi kuin ennen... tosin jätetään huomioimatta, että samalla tulee myös vanhuudenvaivoja, jotka vie työkyvyn... ja toisille voi tulla jo aikaisinkin, kuten ikävästi tässä aloittajan tapauksessa.

Vierailija kirjoitti:

YHYYYYY KOKO AJAN ITKUINENOLO😫😩 

Suksi vit tuun ääli ö. 

Vierailija kirjoitti:

Ei se altzhaimerin tauti satu eikä ko. taudin sairastaja huomaa olevansa lopuksi ihan hullu.

No ei huomaa olevansa hullu, mutta tuntee kaikki harhat täysin. Vähän kuin psykoosissa ja se on todellakin kamalaa. Yleensä ne on voimakkaita pelkotiloja eikä mitään kivoja juttukavereita. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oliko rokotukset voimassa

Minkä rokotuksen Alzheimerin tautia vastaan sinä kus ipää tiedät?

Tässä varmaan haettiin takaa sitä, että jokainen vuosittainen influenssarokote sisältää alumiinia adjuvanttina. Injektoituna kerääntyy elimistöön vuosien saatossa tehokkaammin kuin vaikkapa aterimen kautta saatuna ruuansulatuskanavaan. Yksittäisessä rokotteessa sitä on pieni määrä, mutta jos alat jo parikymppisenä työterveydestä hakemaan sen vuosittain niin kertyyhän sitä kohtalaiseksi 50v synttäreihin mennessä...

Jos se alumiini on aiheuttaja, niin suurten ikäluokkien pahin alumiinin lähde on kyllä alumiinisessa mehumaijassa keitetyt mehut ja muut hieman happamat keitokset alumiinikattiloissa.

Ei pelkkä alumiini, vaan myös se miten se saadaan sinne kehoon. Injektoituna keho ei voi sille mitään, toisin kuin vaikkapa syötynä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo, onhan se raskasta katsoa läheltä, kuinka itselle rakas ihminen pikkuhiljaa katoaa omaan maailmaansa. Toisaalta lohdullista on se, että potilaalle jokainen päivä on uusi seikkailu, kun ei muista mitään juuri äsken sanottua tai tapahtunutta. 

 

Ei todellakaan ole mikään uusi seikkailu, vaan ahdistusta kun ei tiedä missä on, mitä tapahtuu, näkee harhoja jne. Eikä se ole mitään pikkuhiljaa katoamista, vaan ihmisen luonne muuttuu usein aivan erilaiseksi. Hieman ihmeteltiin, kun muistisairas rupesi tekemään juttuja, mitä aikaisemmin paheksui, eikä ikimaailmassa olisi sellaisia tehnyt. Pieninpänä niistä oli kiroilu.

Tämä on ihan älytön kommentti. Jokainen päivä ei ole kuin uusi seikkailu vaan enemmänkin ahdistusta, pelkoa ja suoranaista paniikkia. 

Paljon tsemppiä. Se on kamala sairaus. Hirvittävää seurata vierestä, kun ihminen hiljalleen vaan "menee" pois. Alzheimer vei minunkin isäni hautaan kuusikymppisenä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oliko rokotukset voimassa

Minkä rokotuksen Alzheimerin tautia vastaan sinä kus ipää tiedät?

Tässä varmaan haettiin takaa sitä, että jokainen vuosittainen influenssarokote sisältää alumiinia adjuvanttina. Injektoituna kerääntyy elimistöön vuosien saatossa tehokkaammin kuin vaikkapa aterimen kautta saatuna ruuansulatuskanavaan. Yksittäisessä rokotteessa sitä on pieni määrä, mutta jos alat jo parikymppisenä työterveydestä hakemaan sen vuosittain niin kertyyhän sitä kohtalaiseksi 50v synttäreihin mennessä...

Jos se alumiini on aiheuttaja, niin suurten ikäluokkien pahin alumiinin lähde on kyllä alumiinisessa mehumaijassa keitetyt mehut ja muut hieman happamat keitokset alumiinikattiloissa.

Entä deodorantit sitten? Niissä on alumiinia, joka kerääntyy elimistöön. Yritän nyt hahmottaa mistä kaikesta sitä alumiinia saa, jos kerran aiheuttaa muistisairauksia. En ollut tästä tietoinen.

Voi olla että tauti etenee erittäin hitaasti, olen nähnyt tapauksen jossa se kesti kymmeniä vuosia ja potilas oli lopussa hyväntuulinen lukuun ottamatta 1,5 vuoden tai erityisesti 0,5 vuoden ajanjaksoa jolloin hän oli apaattinen. Ruokahalukaan ei kadonnut.

Diagnoosin aikoihin ja jälkeen oli pitkään mielialahäiriöitä mutta ne loppuivat tai eivät sitten enää näkyneet päällepäin. Hoivakotiin muutto melko aikaisessa vaiheessa oli kyllä täysi välttämättömyys.

Liity muistsairaus litto ry. Jäsen maksu ei kallis.Sama äitis. Molemmat saate tukea.

Vierailija kirjoitti:

Olen pahoillani, hirveää. Äkkiä menee siihen, koska noin nuorena tullut.

Äitini ja hänen kaksi siskoaan sairastuivat tuossa iässä ja kuolivat 80+ iässä maattuaan viimeiset kymmenen vuotta liikunta- ja puhekyvyttöminä hoitolaitoksissa.Olisi ollut kaksikymmentä vuotta laitoksessa ellei isä olisi pystynyt hoitamaan ensimmäiset kymmenen vuotta. Sitten meni liikuntakyky ja joutui laitokseen.

Lääkitys hidastaa hoitolaitokseen joutumista puolella vuodella, joten se on aivan yhtä tyhjän kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Minä-minä-minä.

Olet tollo-tollo-tollo.

Vierailija kirjoitti:

Altzheimer ja lukuisat muut neurologiset sairaudet ovat lisääntyneet keväästä 2020 alkaen. Suomessa enemmän kuin muualla kun täällä ei edes yritetä välttää tartuntoja. Olen todella pahoillani sinun ja äitisi tilanteesta.

Linkki? Lähde? 

Vierailija kirjoitti:

YHYYYYY KOKO AJAN ITKUINENOLO😫😩 

Hel vetti, että maailmassa on oksettavia ihmisiä! 😝

Vierailija kirjoitti:

Miten noin nuori voi saada sen nykypäivänä?

Voi sinua! Vuosiluku ei vaikuta sairastumiseen. Tunnen erään miehen, joka sairastui hieman yli 50 vuotiaana siihen. Nykypäivä ei ikävä kyllä vaikuta perintötekijöihin ja erilaisiin muistisairauksiin sairastutaan myös tulevaisuudessa. Toiset elävät terveenä pitkän elämän ja armollisesti kuolevat vaikka päiväunilla. Toisille on suotu lyhyt elinaika ja menevät nuorina vaikka lääketiede menee eteenpäin koko ajan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sitten kun menee vielä ruokahalu niin todella surullista. Äiti syö niin vähäsen , että on aivan kuihtuneen näköinen. 

Moni myös unohtaa syödä, jos joku muu ei ole tarjoamassa joka välissä ruokaa.

Edesmenneen äitini hoivakodissa oli monia eri muistisairautta sairastavia. Jotkut menivät vuodessa siis olivat isoja ikäluokkia. Yhtään nuorempaa siellä ei ollut. Toiset olivat hyvin rauhallisia ja kuin lapsia. Toiset hyvinkin agressiivisia. Eräs nainen jäi mieleen, kun hän erittäin ahdistuneena juoksi pitkin käytäviä etsien erästä tavaraa. Loppuaikana hän ei osannut istua ja oli pehmustetulla liivillä kiinni pyörätuolissa eikä enää muistanut, miten syödään. Hoitaja istui vieressä ja yritti syöttää, mutta ei vaan osannut niellä. Itketti katsoa.