Vaikuttaako vaikea ruokavalio haluusi kutsua ihminen kylään?
Olen itse huomannut, että en juuri pyydä kylään ihmisiä, joiden ruokavalio aiheuttaa minulle lisävaivaa. Tämä ei ole mikään näpäytys, tai osoitus siitä etten arvostaisi heitä vaan ihan käytännön sanelemaa.
Esimerkiksi tilanne, jossa minulla olisi aikaa ja energiaa nopeasti käydä viereisessä pikkukaupassa hakemassa kahvileipää ja kutsua joku kaveri kylään. Pikkukaupassa ei ole vegaanista tai gluteiinitonta valikoimaa, mutta muuten herkullista valikoimaa löytyy.
Miettiessäni kenet kavereistani pyydän kahville, gluteiiniton vegaani allergioilla ei tule ensimmäisenä mieleen. Voidakseni kutsua hänet kylään, minun tulisi etsiä sopivat reseptit netistä, mennä kauempana olevaan kauppaan ja tehdä tarjoilut itse. Valmistelun ajallinen ero on valtava. Rento kyläily muuttuu arjen kiireisiin ja väsymykseen nähden liian vaikeaksi projektiksi.
Oikeastaan jos ruokavalio on kovin vaikea, olisi parempi että hän pyytäisi enemmänkin minua käymään ja voisin hoitaa vastavuoroisuuden jotenkin muuten kuin tarjoiluilla.
Suurin osa tällaisista ihmissuhteista on hiljalleen hiipunut pois elämästä. Se on harmillista.
Kommentit (179)
Eiköhän lähikaupasta saa vaikka banaanin tai päärynän yms
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"
Sinua varten pitäisi erikseen kokata omat ruoat vai oletatko että kaikki syövät vegaanista koska olet vegaani? Kyllä se tulee opiskelijabudjettiin aika kalliiksi miettiä sinua varten erikseen maidot, levitteet ja muut tai alkaa kokkaamaan omat annokset erikoisaineilla
Mitä erikoisaineita vegaaniruoka mielestäsi vaatii?
Esimerkiksi tuo perussetti, suklaa, karjalanpiirakat ja munavoi. Mikään ei ole vegaanista. Kasvissyöjille ei ole ongelmaa mutta sinua varten pitäisi hommata sekä omat piirakat tai vastaavat, että oma levite. Näitä tuskin myydään yhden hengen pakkauksissa. Lisäksi erikseen jotain vegaanista makeaa.
Tämähän se. Mun siskontyttöni oli pienenä tosi allerginen ja kun sille piti olla sellaisia erikoisvalmisteita, mitä kukaan muu ei käyttänyt, annoin aina loput sellaisista raaka-aineista siskolleni mukaan. En enää muista, mikä se jauhe oli, jolla saattoi korvata kananmunan, mutta sitä tarvitsi korkeintaan ruokalusikallisen ja pussissa oli kuitenkin noin 300g.
Uunissa paistetut munakoisot ovat olleet hitti aina kaikkia ruokavalioita noudattavien keskuudessa! (oliiviöljyä, suolaa, timjamia, valkosipulia) teen niitä aina kerralla ison annoksen ja jämistä teen pestoa joka on herkullista esim leivän päällä.
Kylkeen maustettuja linssejä tai meksikolaista papuriisiä, plus salaatti, oliiveja. Hummusta ja leipää. (gluteenitonta jos on keliaakikkoja)
Tuota reseptiä on moni kysellyt ja kertonut jälkeenpäin että joku muukin kaveri oli reseptiä pyytänyt! Hyvä kiertämään. 😊
Todella helppo ruoka jota todella moni erikoisvalioinen pystyy syömään.
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Nro 13: "Minä pyydän syömään tai illalliselle jos on ajatuksena ruokkia se ihminen. Jos pyydän kylään niin silloin tarjoan kahvit ja jotain keksiä.
Yökylään jos tulee niin sitten tietysti mainitsemattakin ruokaa pitää olla. "
Itseasiassa aika pitkälti mullakin noin. Rupesin nimittäin miettimään, että milloin olen viimeksi kutsunut ketään kylään. Siis käyttäen tuota sanaa. Yleensä esitän kutsun nimenomaan kutsumalla syömään, illalliselle, kahville , lasilliselle viiniä tms. Syömään, illalliselle tms en tietenkään kutsu ketään extempore eli niin, että raaka-aineet on jo kaikki jääkaapissa ja eiku hellan ääreen. Vaan näistä sovitaan aina sen verran ajoissa etukäteen, että mulla on hyvin aikaa käydä vaikka isommassakin ruokakaupassa.
Hyvä huomio, tarkoitetaanko samalla sanalla hieman eri asioita. Kylään kutsuminen aloituksessa kattaa myös spontaanit ja rennot kyläilyt, kahvittelut. Ylipäätään sen, että kutsuu jonkun kotiinsa. Paitsi juhlat erikseen, niitä en pidä kyläilykategoriaan kuuluvina. Ap
Selvästi tarkoitetaan. Kuten kirjoitinkin, mä en yleensä kutsu ihmisiä kylään käyttäen tätä sanaa, koska miellän sen juuri niin, että olen ainakin jollain tavalla varautunut siihen, että mulla on kaikille sopivaa tarjottavaa. Jos pyydän jonkun meille kupilliselle kahvia, se tarkoittaa kupillista kahvia. Jos pyydän lasilliselle punaviiniä, se tarkoittaa lasillista punaviiniä. Jos taas pyydän syömään tai illalliselle, silloin tarjolla on ruokaa, jossa on huomioitu kaikki ruokarajoitteet.
Mutta mä ymmärrän sun aloituksesi silti oikein hyvin eli jos on tarkoitus extempore pyytää jonkun kahville ja se toinen olettaa saavansa juuri hänen ruokarajoitteisiinsa sopivat tarjottavat, en mäkän pyytäisi kahville sellaista ihmistä, jolle mulla ei ole mitään tarjottavaa. Pyydän mieluummin sellaisen, joka voi syödä samaa kuin minäkin tai ainakin että multa löytyy kotoa hänellekin sopivaa syötävää. Vaikka olenkin jo 62v ja lapsuudessani totuin siihen, että aikuisilla oli aina kahvin kanssa myös jotain pupellettavaa, mä juon arkisin kahvini lähes aina ilman mitään muuta.
Ja vielä tuli mieleeni, että kyllähän se on jo kutsuessa ihan hyvä jollain tavalla ainakin ilmaista, että onko tarjolla mahan täytettä vai onko parempi syödä kotona ensin ennenkuin lähtee.
Vierailija kirjoitti:
Uunissa paistetut munakoisot ovat olleet hitti aina kaikkia ruokavalioita noudattavien keskuudessa! (oliiviöljyä, suolaa, timjamia, valkosipulia) teen niitä aina kerralla ison annoksen ja jämistä teen pestoa joka on herkullista esim leivän päällä.
Kylkeen maustettuja linssejä tai meksikolaista papuriisiä, plus salaatti, oliiveja. Hummusta ja leipää. (gluteenitonta jos on keliaakikkoja)
Tuota reseptiä on moni kysellyt ja kertonut jälkeenpäin että joku muukin kaveri oli reseptiä pyytänyt! Hyvä kiertämään. 😊
Todella helppo ruoka jota todella moni erikoisvalioinen pystyy syömään.
Kuulostaa oikein hyvältä, mutta tuli mieleen, että entäs, kun porukassa on joku, joka ei voi syödä valkosipulia eikä papuja?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin pientä kauppaa ei olekaan, ettei sieltä saisi gluteenittomia keksejä ja pullia. Tosin en käsitä kuka tarjoaa jotain kahvileipää kyläilijöille paitsi 80+ v mummo.
Kyllä on kauppoja joista ei saa gluteiinitonta keksiä ja pullaa, vaikka juuri teidän kylän ylpeydet niitä tarjoaisivat. Ihme tarve ihmisillä jankata tästä kaupasta. :D
No esim Dajm-kakun kohdalla ei välttämättä lue gluteeniton, mutta se on sitä aina. Ehkä sä et vaan tajua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin pientä kauppaa ei olekaan, ettei sieltä saisi gluteenittomia keksejä ja pullia. Tosin en käsitä kuka tarjoaa jotain kahvileipää kyläilijöille paitsi 80+ v mummo.
Kyllä on kauppoja joista ei saa gluteiinitonta keksiä ja pullaa, vaikka juuri teidän kylän ylpeydet niitä tarjoaisivat. Ihme tarve ihmisillä jankata tästä kaupasta. :D
No esim Dajm-kakun kohdalla ei välttämättä lue gluteeniton, mutta se on sitä aina. Ehkä sä et vaan tajua.
Daim-kakkua ei ole joka pikkukaupassa.
Suomalaiset kahvitusperinteet istuvat kyllä tiukassa. Onhan se kohteliasta toki huomioida kyläilijä ja tarjota jotain, mutta niin kuin moni sanoi, ystävää/tuttavaa tms. ensi sijaisesti mennään tapaamaan, eikä sitä kahvipullaa. Sovitut ruokailuun liittyvät kyläilyt ovat sitten asia erikseen.
Tiukassa on myös se ajatus että tarjottavan pitäisi olla nimenomaan pullaa, hätinä kelpaa keksit. Täällä tuli valtavasti ideoita, mitä voisi tarjota ja miten voisi varautua.
Kutsuessa kylään voi vaikka todeta, että et ole ehtinyt käydä kaupassa, mutta olisi kiva nähdä spontaanisti iltateen merkeissä tms. Ja yrittäisi olla liikaa juuttumatta ajatukseen, että ei ole tarjottavaa tai tiedä mitä toinen voi syödä. Tai sanoisi reilusti että ei oikein tiennyt että mitä voisi tarjota, että olisiko vinkkejä ensi kertaa varten.
Meistä moni osaa tehdä asiat tarpeettoman vaikeaksi tasapainoillessa sen kanssa että haluaa olla hyvä emäntä, on väsynyt, ei halua aiheuttaa vaivaa ja välttelee vielä potentiaalisia konflikteja.
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uunissa paistetut munakoisot ovat olleet hitti aina kaikkia ruokavalioita noudattavien keskuudessa! (oliiviöljyä, suolaa, timjamia, valkosipulia) teen niitä aina kerralla ison annoksen ja jämistä teen pestoa joka on herkullista esim leivän päällä.
Kylkeen maustettuja linssejä tai meksikolaista papuriisiä, plus salaatti, oliiveja. Hummusta ja leipää. (gluteenitonta jos on keliaakikkoja)
Tuota reseptiä on moni kysellyt ja kertonut jälkeenpäin että joku muukin kaveri oli reseptiä pyytänyt! Hyvä kiertämään. 😊
Todella helppo ruoka jota todella moni erikoisvalioinen pystyy syömään.
Kuulostaa oikein hyvältä, mutta tuli mieleen, että entäs, kun porukassa on joku, joka ei voi syödä valkosipulia eikä papuja?
Siinä oli linssit vaihtoehtona pavuille, ja valkosipulin voi tietysti jättää pois.
Olen hyvin helpottunut, että lapseni ovat nykyään täysi-ikäisiä eikä sukulaissynttäreitä tarvitse enää järjestää. Muuten mukava kutsua ja tavata sukuisia, mutta viisikymppiset naiset on hankalia vieraita emännälle. Veljeni vaimo ja miehen siskot olivat loppuvuosina viljaton laktoositon suklaaton kananmunaton, heillä tuli vatsanväänteitä ja ripulia kaikesta. Kaikki isovanhemmat ja miespuoliset sukulaiset kyllä pystyvät syömään kaikkea.
Vierailija kirjoitti:
Suomalaiset kahvitusperinteet istuvat kyllä tiukassa. Onhan se kohteliasta toki huomioida kyläilijä ja tarjota jotain, mutta niin kuin moni sanoi, ystävää/tuttavaa tms. ensi sijaisesti mennään tapaamaan, eikä sitä kahvipullaa. Sovitut ruokailuun liittyvät kyläilyt ovat sitten asia erikseen.
Tiukassa on myös se ajatus että tarjottavan pitäisi olla nimenomaan pullaa, hätinä kelpaa keksit. Täällä tuli valtavasti ideoita, mitä voisi tarjota ja miten voisi varautua.
Kutsuessa kylään voi vaikka todeta, että et ole ehtinyt käydä kaupassa, mutta olisi kiva nähdä spontaanisti iltateen merkeissä tms. Ja yrittäisi olla liikaa juuttumatta ajatukseen, että ei ole tarjottavaa tai tiedä mitä toinen voi syödä. Tai sanoisi reilusti että ei oikein tiennyt että mitä voisi tarjota, että olisiko vinkkejä ensi kertaa varten.
Meistä moni osaa tehdä asiat tarpeettoman vaikeaksi tasapainoillessa sen kanssa että haluaa olla hyvä emänt
Vinkit olivat minulle, ap:lle aivan turhia kun olin jo aloituksessa kertonut ettei lähikaupassa ole sopivaa valikoimaa. Ei, siellä ei ole esimerkiksi niitä hedelmiä. Muuten ei olisi ongelmaa tämän suhteen.
Aika moni vastaa lukematta aloitusta. Ap
Vierailija kirjoitti:
No voi viljat ap on keksin ja pullan tarjoaja. Vegaani ja gluteeniton ei vaadi keksiä ja pullaa. Ap on laiska ja elää Porvoon takapajulan spessukopin vierellä. Siellä maksetaankin orvan nahkoillla ja sinnekin pitää hiihtää kilometrejä kesät talvet. Iternettiäkään ei ole tietenkään.
4/5 provo.
Takapajulassa on K- ja S-kauppa, ei etnisiä pikkukauppoja
Ei välttämättä vaikuta, mutta jos olen nähnyt jonkun kohdalla paljon vaivaa ottaakseni huomioon hänen erikoisruokavalionsa, ostamalla jotain hyvin kallista tai hankalasti saatavaa koska oma aikani on kortilla, eikä hän sitten maistakaan juuri mitään, kutsu jää kyllä viimeiseksi. Ei ehkä olisi näin jos ruoanlaitto olisi rakas harrastukseni.
Voisiko ihmisiä kutsua kahville ja sanoa että hei, en nyt kerkiä kauppaan mutta olisi kiva nähdä, haluaisitko tuoda tullessasi jotain kahvin kanssa syötäväksi?
Vierailija kirjoitti:
Voisiko ihmisiä kutsua kahville ja sanoa että hei, en nyt kerkiä kauppaan mutta olisi kiva nähdä, haluaisitko tuoda tullessasi jotain kahvin kanssa syötäväksi?
No mutta jos on se toinen kaveri jonka kanssa asiat on piirun verran helpompia, tulee helpommin pyydettyä ja häntä.
Mitä erikoisempi ruokavalio, sitä aktiivisemmin kannattaa itse olla se kestitsijä
Kyllä nykyään löytyy gluteenitonta ja vegaania ihan pikku lähikaupoistakin jopa täällä Lapin pitkien kulkuyhteyksien päästä. Tekosyy yrittää väittää ettei löytyisi helposti tarjottavaa. En siis jätä kutsumatta ruokavalion vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole vaikuttanut. Lähinnä vaikuttaa siihen, että mitä tarjoan. Mitään kovin hankalia ruokarajoitteita ei kellään ole. Gluteeniton ja vegaaninen eivät juurikaan vaikuta kuin siihen, että gluteenittomalle en itse uskalla leipoa. Mutta onneksi on paljon luonnostaan gluteenittomia vaihtoehtoja, niin ei tarvitse kauheasti pohtia.
Tämä on hyvä. Itse olen keliaakikko ja välillä ahdistaa, kun ihmiset ovat juhliin selvitelleet reseptejä ja suurella vaivalla tehneet ruokia. Yleensä en kuitenkaan niitä uskalla syödä, koska harva osaa oikeasti huolehtia kontaminaatioriskistä ja usein ruokien asettelu on sellainen, että viimeistään siinä menee asiat pieleen. Parempi vaan ottaa se perus daimkakku pakkaseen.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä nykyään löytyy gluteenitonta ja vegaania ihan pikku lähikaupoistakin jopa täällä Lapin pitkien kulkuyhteyksien päästä. Tekosyy yrittää väittää ettei löytyisi helposti tarjottavaa. En siis jätä kutsumatta ruokavalion vuoksi.
Täällä etelässä on sen sijaan erikoisempia pikkukauppoja, joissa ei tarvi olla pienessä paketissa kaikkea mahdollista pikkukylän tarpeisiin vaan voi olla esim. valikoiden tiettyjä tuotteita tietystä maasta. Ap
Ostakoon ja tehköön omat ruokansa.
No voi viljat ap on keksin ja pullan tarjoaja. Vegaani ja gluteeniton ei vaadi keksiä ja pullaa. Ap on laiska ja elää Porvoon takapajulan spessukopin vierellä. Siellä maksetaankin orvan nahkoillla ja sinnekin pitää hiihtää kilometrejä kesät talvet. Iternettiäkään ei ole tietenkään.
4/5 provo.