Onko mielestänne alisuoriutumista, jos valitsee duunariammatin, vaikka kyvyt riittäisivät pidemmällekin opiskeluun?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä väliä sillä on, vaikka laiskuus edellä valitsee oman urapolun? Eikö se riitä, että on omaan valintaansa tyytyväinen? Mitä se edes muille kuuluu.  Minä tein tämän ratkaisun aika puhtaasti laiskuudesta ja mukavuudenhalusta. Lukion keskiarvo oli 9.5, mutta valitsin silti käydä amiksen sen jälkeen. Työ on mukavaa, sen voi jättää töihin, ei stressiä ja palkallakin tulee toimeen. Tunnen itseni ja tiedän mitä elämässä arvostan ja sen mukaan valitsin ammatin. 

Miten kirjoitukset menivät?

 

Osallistuin vain preleihin (joo, ei aivan sama kuin kirjoitukset). Niistä sain kaikista L:n. Kyllästyin hommaan siis loppu metreillä ja menin ensin töihin ja sitten amikseen. Jo opiskelu lukiossa tuntui liian stressaavalta ja tajusin, että t

Lähinnä mainitsin nuo numerot ym. tuodakseni ilmi, että lukupäätä kyllä löytyy ja mahdollisuudet olisi ollut kyllä edetä pidemmällekin, mutta aika lailla mukavuus syistä päätin valita toisin. Jonkun mielestä alisuoriutumista, kuten sukulaisteni, mutta oma hyvinvointi ja jaksaminen on minulle tärkeämpää kuin ihmisten mielipiteet, tai arvostus koulutuksen/ammatin takia. 

Kyllä se on, jos et osaa sitä ammattiasi hyvin. Mistä oikein tulee sellainen kuvitelma, että duunari olisi jotenkin huonompi, kuin pidemmälle koulutettu?

Yrittäjiksi nyt alkaa useimmiten vain sellaiset luonnehäiriöiset tyypit, jotka ei kestä pomoja tai joilla on muuten jokin auktoriteettiongelma. 

Ei kai kukaan älyllinen ihminen edes kestä sitä kolmen vuoden opiskeluaikaa jossain amiksessa. 

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se on, jos et osaa sitä ammattiasi hyvin. Mistä oikein tulee sellainen kuvitelma, että duunari olisi jotenkin huonompi, kuin pidemmälle koulutettu?

Ei ihmisenä huonompi tietenkään. Mutta sosioekonomiset erot ja koulutustausta näkyvät esimerkiksi elämäntavoissa, sairastavuudessa ja elinajanodotteessa. Duunarit elävät epäterveellisemmin, sairastavat enemmän ja kuolevat nuorempina. En minä ainakaan omalle lapselleni sellaista haluaisi. 

Vierailija kirjoitti:

On. Elämässä kannattaa kehittää itseään älyllisesti mahdollisimman pitkälle ja väylä tähän on nimenomaan opiskelu yliopistotasolla. Vain siellä ajatteluaan on mahdollista jumpata pisimmälle. 

Ajattelen, että tärkeintä on työllistyä ja elättää edes itsensä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se on, jos et osaa sitä ammattiasi hyvin. Mistä oikein tulee sellainen kuvitelma, että duunari olisi jotenkin huonompi, kuin pidemmälle koulutettu?

Ei ihmisenä huonompi tietenkään. Mutta sosioekonomiset erot ja koulutustausta näkyvät esimerkiksi elämäntavoissa, sairastavuudessa ja elinajanodotteessa. Duunarit elävät epäterveellisemmin, sairastavat enemmän ja kuolevat nuorempina. En minä ainakaan omalle lapselleni sellaista haluaisi.

Elämäntavat ovat kuitenkin oma valinta. Mikään ei estä duunaria halutessaan elämästä terveellisemmin.

vastaavia aloituksia on ollut paljon joko kuntien valtion syöttö porsaat vihdoin tajuuvat ettei olekkaan ikuista. aamu päivä tulostetaa huu haa papereita ilta päivä meneekin niitä silputessa. kunnissa on jo vähennetty valtio sektorilla vielä kummin kaimat yrittävät päteä on jos jonkinlaista erikois tutkijaa heti 50% väestä pihalle saattaisi jopa tulokset nousta

Vierailija kirjoitti:

Mulla on sekä duunariammatti että akateeminen ammatti. Ensimmäinen työllistää hyvin ja toinen huonosti. Töissä käyn suorittamassa puhtaasti itsekkäistä syistä (vähemmän tosin enää nykyään), joten en ole ajatellut kumpaakaan alisuoriutumisena.

Mullakin molemmat, akateeminen työllistää huonosti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se on, jos et osaa sitä ammattiasi hyvin. Mistä oikein tulee sellainen kuvitelma, että duunari olisi jotenkin huonompi, kuin pidemmälle koulutettu?

Ei ihmisenä huonompi tietenkään. Mutta sosioekonomiset erot ja koulutustausta näkyvät esimerkiksi elämäntavoissa, sairastavuudessa ja elinajanodotteessa. Duunarit elävät epäterveellisemmin, sairastavat enemmän ja kuolevat nuorempina. En minä ainakaan omalle lapselleni sellaista haluaisi. 

Pidän epätodennäköisenä, että duunariudesta olisi suora kausaliteetti epäterveellisiin elämäntapoihin. Todennäköisempää on, että tietyt taustatekijät esimerkiksi kotitaustassa lisäävät sekä duunariuden että epäterveellisten elämäntapojen todennäköisyyttä. Jos lapselle haluaa terveelliset elämäntavat, kannattaa kyllä keskittyä ihan muihin asioihin kuin akateemisen uran korostamiseen.

Vierailija kirjoitti:

Se vain, ettei ole mitään evidenssiä siitä, että olisi päässyt opiskelemaan ja pärjännyt ko. ammatissa, jos ei sitä tosiasiassa ole. "Olisin voinut lukea lääkäriksi, mutta halusin sittenkin putkimieheksi, koska en tykkää paperitöistä" - se ei oikein vakuuta.

Parempi on olla positiivisella tavalla ylpeä omasta ammatistaan ja ammattitaidostaan oli ala mikä tahansa kuin miettiä tällaisia. Yleensä ihminen pääsee juuri sinne mihin kyvyt riittävätkin. Alisuoriutuminen on aika harvinaista. Ja miten sen edes voisi todentaa?

Ainakin tuttavapiirissä on ihmisiä, jotka menivät lukiosta amikseen, vaikka saivat kirjoituksista ihan hyvät arvosanat ja korkeakoulussa opiskelu vaikutti todennäköiseltä jatkolta. Samoin ollaan mennyt peruskoulusta amikseen, vaikka lukuaineiden keskiarvo on ollut yli 9 ja kokeet sujuneet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se on, jos et osaa sitä ammattiasi hyvin. Mistä oikein tulee sellainen kuvitelma, että duunari olisi jotenkin huonompi, kuin pidemmälle koulutettu?

Ei ihmisenä huonompi tietenkään. Mutta sosioekonomiset erot ja koulutustausta näkyvät esimerkiksi elämäntavoissa, sairastavuudessa ja elinajanodotteessa. Duunarit elävät epäterveellisemmin, sairastavat enemmän ja kuolevat nuorempina. En minä ainakaan omalle lapselleni sellaista haluaisi. 

Mihin tuo luulo perustuu? Huomaa, että tässä ei ole kyse mistään itämaasta vaan 2020-luvun Suomesta. Täällä on duunarienkin elintaso ihan hyvä. Tai on ainakin ollut, en tiedä sitten, miksi se tulee tästä muuttumaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on sekä duunariammatti että akateeminen ammatti. Ensimmäinen työllistää hyvin ja toinen huonosti. Töissä käyn suorittamassa puhtaasti itsekkäistä syistä (vähemmän tosin enää nykyään), joten en ole ajatellut kumpaakaan alisuoriutumisena.

 

Mullakin molemmat, akateeminen työllistää huonosti.

Tämä on hyvinkin totta, ja monet hyvin työllistävät akateemiset ammatit kuten farmaseutit ja lastentarhanopettajat ovat huonommin palkattuja kuin asentaja-ammatit.

Sekin aamu on nähty, että meidän pihasta lähti töihin 5 duunariammattilaista, joista yksi vasta opiskelija, ja maisteri jäi työttömänä kotiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ainoa mikä on järkevää on opiskella lukiossa pitkä matikka , fysiikka ja kemia ja opetella koodaamaan. Kaiken muun oppii uutisia seuraamalla.

Esimerkiksi uuden Audin ajovalon vaihdon? Mistä luulet olevan siinä hommassa eniten hyötyä, lukion pitkästä matematiikasta, uutisten seuraamisesta vai ehkä 3-vuotisesta ammattikoulusta?

Katsoo youtubevideon niin se on siinä 

Onko se video uutinen, vai lukion pitkää matematiikkaa? Mieluummin antaisin työn ammattilaiselle kuin tekisin itse videon ohjeilla - ja sen ammattilaisen pitäisi kyllä tehdä työ ammattikoulun eikä videon opeilla!

Varmaankin on kyse omista valinnoista. Itse olen kouluttautunut pitkälle mutta teen ihan perusduunia. Jotenkin helpottavaa kun ei tarvitse pinnistellä selvitäkseen työpäivästä eikä tarvitse ottaa paineita työstään. Jos tarvitsen haasteita niin voin etsiä niitä työn ulkopuolelta juuri sopivassa määrin. Tunnen montakin sellaista ihmistä jotka ovat kouluttautuneita mutta toimivat varsin yksinkertaisessa duunissa ihan omasta tahdostaan.

Kykyjä ja taitojakin on niin erilaisia, ja eri ammateissa tarvitaan erilaista osaamista. Voihan duunari olla poikkeuksellisen taitava esim. käytännön asioissa tai sosiaalisissa taidoissa, vaikkei hänellä ns. lukupäätä ja akateemista lahjakkuutta olisikaan samalla tavalla kuin korkeasti koulutetulla.