Totta vai tarua? Suomalaisilla oli vielä reilut 20 vuotta sitten laajempi vieraiden kielten taito kuin nykyään.

Totta. Kolmansien kielien opiskelu romahtanut, ruotsia opiskellaan vähemmän, englannin taito laskenut vaikka toisin yhä väitetään.

Mä olen lukenut englantia, ruotsia ja ranskaa jo 30 vuotta sitten. Osaan englantia hiukkasen.

Se että on lukenut jotain kieltä, ei takaa mitään.

Mitä englanninkielen osaamiseen tulee, niin nykynuoriso mongertaa ebonicsia tai pidgin-englantia!

Valinnaisia kieliä kuten saksaa, ranskaa, venäjää ja espanjaa tarjottiin siihen aikaan joka koulussa. Nykyään ei ole varaa. Kielitaidottomat luokanopettajat joutuvat opettamaan ruotsia alakouluikäisille, joten oppilaat alkavat inhota kieliä jo pieninä. Toisaalta kaikki puhuvat nykyään englantia jo lapsina suomenkielen kustannuksella.

Kielten opetus on kehittynyt. Nykynuoret osaavat puhua paljon paremmin kuin rallienglantia sönkkäävät vanhempansa ja isovanhempansa. Jopa osalla kieltenopettajista oli opettamana kielen ääntäminen aivan karmeaa kuultavaa.

Vierailija kirjoitti:

Valinnaisia kieliä kuten saksaa, ranskaa, venäjää ja espanjaa tarjottiin siihen aikaan joka koulussa. Nykyään ei ole varaa. Kielitaidottomat luokanopettajat joutuvat opettamaan ruotsia alakouluikäisille, joten oppilaat alkavat inhota kieliä jo pieninä. Toisaalta kaikki puhuvat nykyään englantia jo lapsina suomenkielen kustannuksella.

Missä nämä kaikki englantia suomen kustannuksella puhuvat ovat? Nuorten englannin taito on nollatasoista.

Det kan väl stämma. Tidigare lästes det flera språk i skolan. I universitetet kunde det väl bli ännu flera. Det var ingen ovanlighet att en utexaminerad hade läst 5 - 7 språk.

Totta. Kirjoitin ylioppilaaksi vuonna 1995. Kävin ns. tavislukiota, jossa suurin osa oppilaista luki englannin ja ruotsin lisäksi vähintään toista vierasta kieltä, joka oli useimmiten C- (yläasteella alkanut) tai D-saksa (lukiossa alkanut). Aika moni lyhyen matematiikan valinnut oppilas opiskeli sekä C- että D-kieltä. (Minulla oli C-kielenä saksa ja D-kielenä ranska, joiden molempien ylioppilaskirjoituksiin osallistuin myös - ja vieläpä samana päivänä: tuolloin ei kirjoituksia voinut hajauttaa useammalle kirjoituskerralle). 

Sekä että. Englanti on painottunut, muut kielet  kuihtuneet. Aiemmin nähtiin, että eri kielten osaaminen on eduksi työelämässä ja kieliä valittiin sen perusteella, millä olisi mahdollisimman hyvät tulevaisuuden näkymät.

Nykyään ymmärretään, että englannilla pärjää lähes kaikkialla, koska myös muissa maissa opiskellaan englantia. Englanti on ainoa todellinen lingua franca.

Hyvänä puolena se, että nykynuoret osaavat enlantia paremmin kuin aiemmat sukupolvet. Vanhan kansan rallienglanti alkaa olla hupeneva luonnonvara, eikä varmaan saada enää mikahäkkis-tyyppisiä kommentoijia kansainvälisiin uutisiin. Englannille altistuminen on nykyään niin laaja-alaista. Toisaalta englannin oppimista haittaa se, että käytännössä opitaan paljon kielellisesti köyhää englantia sosiaalisesta medista ja videopeleistä.

En tiedä. Riippuu varmaan väestöryhmästä. Polarisoitunee tämäkin asia kuten muukin osaaminen ja pärjääminen.

Vierailija kirjoitti:

Totta. Kirjoitin ylioppilaaksi vuonna 1995. Kävin ns. tavislukiota, jossa suurin osa oppilaista luki englannin ja ruotsin lisäksi vähintään toista vierasta kieltä, joka oli useimmiten C- (yläasteella alkanut) tai D-saksa (lukiossa alkanut). Aika moni lyhyen matematiikan valinnut oppilas opiskeli sekä C- että D-kieltä. (Minulla oli C-kielenä saksa ja D-kielenä ranska, joiden molempien ylioppilaskirjoituksiin osallistuin myös - ja vieläpä samana päivänä: tuolloin ei kirjoituksia voinut hajauttaa useammalle kirjoituskerralle). 

Mun muistikuvan mukaan (kirjoitin 1994) lyhyen matematiikan opiskelijoilla oli pakko olla joku kolmas kieli. Jos ei ollut aloittanut yläasteella C-kieltä, piti ottaa lukiossa D-kieli.

Mutta sitten oli myös heitä, joilla oli kerää koko sarja eli A, B, C ja D-kielet. Esim. exän sisko kirjoitti sekä C- että D-kielen, ne piti kirjotitaa samana päivänä, tunnin sai lisäaikaa eikä tarvinnut puhtaksikirjoittaa ainekirjoituksia (1995 tämä)...

On se totta.

ennen osattiin tyypillisesti englantia hyvin, ruotsilla pystyttiin asioimaan ja keskustelemaan ja jotaib muuta kieltä tyypillisimmin saksaa osattiin myös välttävästi.

yliopistolla tyypillisesti käytiin ilmaisilla kielten tunneilla ja kielitaito koettiin rikkaudeksi.

itse luon jo koulussa kolme lyhyttä kieltä mutta nykyään ko paikkakunnalla ei ole niitä enää tarjolla säästösyistä. 

Ei ole totta. 20 vuotta sitten oli elossa enemmän pelkän kansakoulun käyneitä, jotka eivät olleet opiskelleet tuntiakaan mitään vierasta kieltä.

Toisaalta kieliä osattiin laajemmin, eli ei pelkkää pakkoruotsia ja englantia vaan enemmän saksaa, ranskaa, venäjää ja harrastuksena italiaa ja espanjaa.

Entiseen aikaan kielen opetus painottui kielioppiin ja sanavarasto oli suunnilleen parrot, cat, dog. Papukaijaa en ole koskaan tarvinnut millään kielellä, en edes suomeksi. Oli kiva kuvitella osaavansa venäjää, kun tiesi puhuttavan kissasta. Kyse oli tosin ilveksestä, mutta ei takerruta pikkuseikkoihin.

Äläwäbälän osuus on kasvanut räjähdysmäisesti.

Vierailija kirjoitti:

Sekä että. Englanti on painottunut, muut kielet  kuihtuneet. Aiemmin nähtiin, että eri kielten osaaminen on eduksi työelämässä ja kieliä valittiin sen perusteella, millä olisi mahdollisimman hyvät tulevaisuuden näkymät.

Nykyään ymmärretään, että englannilla pärjää lähes kaikkialla, koska myös muissa maissa opiskellaan englantia. Englanti on ainoa todellinen lingua franca.

Hyvänä puolena se, että nykynuoret osaavat enlantia paremmin kuin aiemmat sukupolvet. Vanhan kansan rallienglanti alkaa olla hupeneva luonnonvara, eikä varmaan saada enää mikahäkkis-tyyppisiä kommentoijia kansainvälisiin uutisiin. Englannille altistuminen on nykyään niin laaja-alaista. Toisaalta englannin oppimista haittaa se, että käytännössä opitaan paljon kielellisesti köyhää englantia sosiaalisesta medista ja videopeleistä.

 

Niin, mutullahan sitä luulisi näin, että Tiktokiin liimautuneet nuoret osaavat englantia melkein kuin toista äidinkieltä konsanaan. Mutta kun se ei ole totta. Englannin kielen taito on romahtanut myös.

Vierailija kirjoitti:

Kielten opetus on kehittynyt. Nykynuoret osaavat puhua paljon paremmin kuin rallienglantia sönkkäävät vanhempansa ja isovanhempansa. Jopa osalla kieltenopettajista oli opettamana kielen ääntäminen aivan karmeaa kuultavaa.

Emme me mitään rallienglantia sönkätä, pölö. Paremmin me osaamme kuin sinä. t: Gen X.

Vierailija kirjoitti:

Totta. Kirjoitin ylioppilaaksi vuonna 1995. Kävin ns. tavislukiota, jossa suurin osa oppilaista luki englannin ja ruotsin lisäksi vähintään toista vierasta kieltä, joka oli useimmiten C- (yläasteella alkanut) tai D-saksa (lukiossa alkanut). Aika moni lyhyen matematiikan valinnut oppilas opiskeli sekä C- että D-kieltä. (Minulla oli C-kielenä saksa ja D-kielenä ranska, joiden molempien ylioppilaskirjoituksiin osallistuin myös - ja vieläpä samana päivänä: tuolloin ei kirjoituksia voinut hajauttaa useammalle kirjoituskerralle). 

 

Se, että on kirjoittanut jostakin kielestä hyväksytyn arvosanan yli 25 vuotta sitten, ei valitettavasti kerro kielen osaamisesta mitään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Totta. Kirjoitin ylioppilaaksi vuonna 1995. Kävin ns. tavislukiota, jossa suurin osa oppilaista luki englannin ja ruotsin lisäksi vähintään toista vierasta kieltä, joka oli useimmiten C- (yläasteella alkanut) tai D-saksa (lukiossa alkanut). Aika moni lyhyen matematiikan valinnut oppilas opiskeli sekä C- että D-kieltä. (Minulla oli C-kielenä saksa ja D-kielenä ranska, joiden molempien ylioppilaskirjoituksiin osallistuin myös - ja vieläpä samana päivänä: tuolloin ei kirjoituksia voinut hajauttaa useammalle kirjoituskerralle). 

Mun muistikuvan mukaan (kirjoitin 1994) lyhyen matematiikan opiskelijoilla oli pakko olla joku kolmas kieli. Jos ei ollut aloittanut yläasteella C-kieltä, piti ottaa lukiossa D-kieli.

Mutta sitten oli myös heitä, joilla oli kerää koko sarja eli A, B, C ja D-kielet. Esim. exän sisko kirjoitti sekä C- että D-kielen, ne piti kirjotitaa samana päiv

Näin oli. Ja lisäksi ainakin Jyväskylän yliopistossa täytyi humanistisella puolella ysärillä läpäistä kielikoe vähintään kahdesta vieraasta kielestä. Eli valmistuakseen maisteriksi täytyi kaksi vierasta kieltä ja tietenkin toinen kotimainen olla näpeissä. Yliopistolla sai vapaasti ottaa kielikursseja niin paljon kuin lukujärjestyksen mahtui. Vielä muutama vuosi aiemmin aloittaneilla oli lisäksi pakolliset latinan alkeet.

Totta tietysti. Eihän nuoret osaa eivätkö ole kiinnostuneet oppimaan muuta kuin englantia. Ei tarvi, käännösohjelmat kääntää.

Vierailija kirjoitti:

Sekä että. Englanti on painottunut, muut kielet  kuihtuneet. Aiemmin nähtiin, että eri kielten osaaminen on eduksi työelämässä ja kieliä valittiin sen perusteella, millä olisi mahdollisimman hyvät tulevaisuuden näkymät.

Nykyään ymmärretään, että englannilla pärjää lähes kaikkialla, koska myös muissa maissa opiskellaan englantia. Englanti on ainoa todellinen lingua franca.

Hyvänä puolena se, että nykynuoret osaavat enlantia paremmin kuin aiemmat sukupolvet. Vanhan kansan rallienglanti alkaa olla hupeneva luonnonvara, eikä varmaan saada enää mikahäkkis-tyyppisiä kommentoijia kansainvälisiin uutisiin. Englannille altistuminen on nykyään niin laaja-alaista. Toisaalta englannin oppimista haittaa se, että käytännössä opitaan paljon kielellisesti köyhää englantia sosiaalisesta medista ja videopeleistä.

 

Sinänsä totta kaikki mitä kirjoitit, paitsi tuo alun sekä että. Otsikossa puhuttiin kielitaidon laajuudesta, eli eri kielten osaamisesta.