Lue keskustelun säännöt.
Totta vai tarua? Suomalaisilla oli vielä reilut 20 vuotta sitten laajempi vieraiden kielten taito kuin nykyään.
Kommentit (97)
Vierailija kirjoitti:
Sekä että. Englanti on painottunut, muut kielet kuihtuneet. Aiemmin nähtiin, että eri kielten osaaminen on eduksi työelämässä ja kieliä valittiin sen perusteella, millä olisi mahdollisimman hyvät tulevaisuuden näkymät.
Nykyään ymmärretään, että englannilla pärjää lähes kaikkialla, koska myös muissa maissa opiskellaan englantia. Englanti on ainoa todellinen lingua franca.
Hyvänä puolena se, että nykynuoret osaavat enlantia paremmin kuin aiemmat sukupolvet. Vanhan kansan rallienglanti alkaa olla hupeneva luonnonvara, eikä varmaan saada enää mikahäkkis-tyyppisiä kommentoijia kansainvälisiin uutisiin. Englannille altistuminen on nykyään niin laaja-alaista. Toisaalta englannin oppimista haittaa se, että käytännössä opitaan paljon kielellisesti köyhää englantia sosiaalisesta medista ja videopeleistä.
Maailman väestöstä 7% osaa englantia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sekä että. Englanti on painottunut, muut kielet kuihtuneet. Aiemmin nähtiin, että eri kielten osaaminen on eduksi työelämässä ja kieliä valittiin sen perusteella, millä olisi mahdollisimman hyvät tulevaisuuden näkymät.
Nykyään ymmärretään, että englannilla pärjää lähes kaikkialla, koska myös muissa maissa opiskellaan englantia. Englanti on ainoa todellinen lingua franca.
Hyvänä puolena se, että nykynuoret osaavat enlantia paremmin kuin aiemmat sukupolvet. Vanhan kansan rallienglanti alkaa olla hupeneva luonnonvara, eikä varmaan saada enää mikahäkkis-tyyppisiä kommentoijia kansainvälisiin uutisiin. Englannille altistuminen on nykyään niin laaja-alaista. Toisaalta englannin oppimista haittaa se, että käytännössä opitaan paljon kielellisesti köyhää englantia sosiaalisesta medista ja videopeleistä.
Maailman väestöstä
On niitä ihan pikkuisen enemmän.
https://www.statista.com/statistics/266808/the-most-spoken-languages-wo…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
36, ihan uteliaisuudesta, miten sinä määrittelet sen "suullisen ilmaisun" osaamisen? Puhutaanko nyt siitä, miten monimutkaisia keskusteluja pystyy käymään englanniksi, vai keskitytäänkö me nyt pelkästään siihen, miten amerikkalaiselta yksittäisten sanojen ja fraasien ääntäminen kuulostaa?
Eli sanavarasto suppea, kielioppi hukassa, mikään monimutkaisempi lause menee yli hilseen, tekstistä ei ole hajuakaan, mutta ääntäminen parempi kuin rallikuskilla, niin 10+ hyvin menee 👍
Niin, miten sinä itse arvioisit englannin suullista kielitaitoa? Minun mielestäni esimerkiksi TOEFL-testin suullinen osio olisi varsin käypä mittari.
Mutta TOEFL-kokeessa on ne kolme muutakin osiota ihan syystä.
Minä en nyt ymmärrä tätä argumenttia, että nuori jolla on m.m. suppea sanavarasto ja kielioppi solmussa, maagisesti osaakin yhtäkkiä puhua englantia loistavasti.
Mutta let's just agree to disagree, fam, sanoo vanha kansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
36, ihan uteliaisuudesta, miten sinä määrittelet sen "suullisen ilmaisun" osaamisen? Puhutaanko nyt siitä, miten monimutkaisia keskusteluja pystyy käymään englanniksi, vai keskitytäänkö me nyt pelkästään siihen, miten amerikkalaiselta yksittäisten sanojen ja fraasien ääntäminen kuulostaa?
Eli sanavarasto suppea, kielioppi hukassa, mikään monimutkaisempi lause menee yli hilseen, tekstistä ei ole hajuakaan, mutta ääntäminen parempi kuin rallikuskilla, niin 10+ hyvin menee 👍
Niin, miten sinä itse arvioisit englannin suullista kielitaitoa? Minun mielestäni esimerkiksi TOEFL-testin suullinen osio olisi varsin käypä mittari.
Mutta TOEFL-kokeessa on ne kolme muutakin osiota ihan syystä.
Minä en nyt ymmärrä tätä argumenttia, että nuori jolla on m.m. suppea sanavarasto ja ki
Hei nyt vähän tarkkuutta. Kukaan ei ole väittänyt, että nuori, jolla ei ole hallussaan kunnon sanastoa tai kielioppia, puhuisi englantia loistavasti. Tässä on väitetty, että nuoret puhuvat keskimäärin selvästi huonommin englantia kuin alkaisemmin, ja kaikki tilastot osoittavat sen. Ja minä olen vähän kysellyt sen tilaston perään, joka osoittaa nuorten suullisen kielitaidon selvästi aiempaa huonommaksi.
Mutta voidaan toki sopia, että ollaan vaan eri mieltä.
Nykyään esimerkiksi englannin opetus on jo peruskoulussa sitä tasoa, että peruskoulunsa päättäneistä useimmat pärjäävät jo melko hyvin silläkin kielitaidolla (ymmärtävät puhuttua kieltä ja osaavat sekä uskaltavat myös itse puhua). Olen yli 60 v. ja minun aikanani koulussa vieraiden kielten puhumiseen ja puhutun ymmärtämiseen kiinnitettiin liian vähän huomiota ja vieraan kielen kielioppia ja kirjoittamista tankattiin liiankin kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nykyään esimerkiksi englannin opetus on jo peruskoulussa sitä tasoa, että peruskoulunsa päättäneistä useimmat pärjäävät jo melko hyvin silläkin kielitaidolla (ymmärtävät puhuttua kieltä ja osaavat sekä uskaltavat myös itse puhua). Olen yli 60 v. ja minun aikanani koulussa vieraiden kielten puhumiseen ja puhutun ymmärtämiseen kiinnitettiin liian vähän huomiota ja vieraan kielen kielioppia ja kirjoittamista tankattiin liiankin kanssa.
Juuri näin. Jo vuosikymmenien ajan englannin kielen opetuksen painopistettä on pyritty suuntaamaan kohti kommunikatiivisia taitoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valinnaisia kieliä kuten saksaa, ranskaa, venäjää ja espanjaa tarjottiin siihen aikaan joka koulussa. Nykyään ei ole varaa. Kielitaidottomat luokanopettajat joutuvat opettamaan ruotsia alakouluikäisille, joten oppilaat alkavat inhota kieliä jo pieninä. Toisaalta kaikki puhuvat nykyään englantia jo lapsina suomenkielen kustannuksella.
Missä nämä kaikki englantia suomen kustannuksella puhuvat ovat? Nuorten englannin taito on nollatasoista.
Meillä ainakin on heitä neljä. En ole kannustanut englannin puhumiseen kotona, olen lukenut lapsille suomenkielisiä lastenkirjoja ja sitten Harry Potteria ja muuta, mutta keskenään puhuvat kuitenkin englantia. Koulussa oli jo ongelmia, kun osa opettajista luuli lasten olevan mm ja äidnkieleltään englanninpuhujia, nyt on saat
Mulla on vain yksi kysymys. Miksi ihmeessä?
No kysy noilta mun lapsilta, minä puhun kotona suomea, puoliso puhuu suomea, kummivanhemmat ruotsia. Vaihtoivat vaan oman käyttökielensä keskenään englanniksi, kun nuorin oli alle kouluikäinen ja vanhinkin vielä alakoulussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sekä että. Englanti on painottunut, muut kielet kuihtuneet. Aiemmin nähtiin, että eri kielten osaaminen on eduksi työelämässä ja kieliä valittiin sen perusteella, millä olisi mahdollisimman hyvät tulevaisuuden näkymät.
Nykyään ymmärretään, että englannilla pärjää lähes kaikkialla, koska myös muissa maissa opiskellaan englantia. Englanti on ainoa todellinen lingua franca.
Hyvänä puolena se, että nykynuoret osaavat enlantia paremmin kuin aiemmat sukupolvet. Vanhan kansan rallienglanti alkaa olla hupeneva luonnonvara, eikä varmaan saada enää mikahäkkis-tyyppisiä kommentoijia kansainvälisiin uutisiin. Englannille altistuminen on nykyään niin laaja-alaista. Toisaalta englannin oppimista haittaa se, että käytännössä opitaan paljon kielellisesti köyhää englantia sosiaalisesta medista ja videopeleistä.
&n
Maailman väestöstä
On niitä ihan pikkuisen enemmän.
https://www.statista.com/statistics/266808/the-most-spoken-languages-wo
Itseasiass tuossakin tulukossa oli laskettu vain ne, jotka puhuvat ko. kieliä joko ensimmäisenä tai toisena kielenään. Siinä EI ollut laskettu mukaan niitä, jotka puhuvat englantia kolmantena, neljäntenä tai ties kuinka monentena kielenä. Mullakin on työkavereita, jotka puhuvat äidinkielenään vaikka espanjaa tai italiaa, ja toinen vahva kieli on sitten se italia tai espanja, ja sitten ranska, ja vasta neljäntenä englanti.
Olisi mielenkiintoista nähdä lukemat siitä, kuinka moni puhuu englantia edes kehnosti niin hyvin, että tulee kuitenkin päivittäisessä elämässä toimeen. Siinä mentäisiin varmasti reilusti yli neljän miljardin.
Totta!
Edes isoissa (yli 500 oppilaan) kouluissa ei muodostu valinnaisten kielien (esim. saksa, ranska, espanja) ryhmiä, koska ei ole halukkuutta opiskella näitä.
Syitä voisi miettiä. Mikä koulussa on muuttunut niin paljon? Tavoitteena on monilla hyvä matemaattinen osaaminen ja englannin taito. Näitä on painotettu kovasti viime vuosina. Toisaalta muutakin osaamista tarvitaan. Ja surullista, että edes ne, jotka haluaisivat opiskella muitakin kieliä vapaaehtoisesti englannin ja ruotsin lisäksi eivät voi näin tehdä, koska ryhmiä ei muodostu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nro 48: mutta juurihan kerroit, että lapsesi puhuivat suomenkielisessä koulussa englantia, eivätkä osanneet edes englanniksi kertoa opettajalle olevansa suomalaisia.
Se on pikkuisen eri asia kuin että puhuu kotona sisaruksien kanssa englantia.
Vierailija kirjoitti:
Totta!
Edes isoissa (yli 500 oppilaan) kouluissa ei muodostu valinnaisten kielien (esim. saksa, ranska, espanja) ryhmiä, koska ei ole halukkuutta opiskella näitä.
Syitä voisi miettiä. Mikä koulussa on muuttunut niin paljon? Tavoitteena on monilla hyvä matemaattinen osaaminen ja englannin taito. Näitä on painotettu kovasti viime vuosina. Toisaalta muutakin osaamista tarvitaan. Ja surullista, että edes ne, jotka haluaisivat opiskella muitakin kieliä vapaaehtoisesti englannin ja ruotsin lisäksi eivät voi näin tehdä, koska ryhmiä ei muodostu.
Toisaalta englannin kielen taito on todella hyvä monilla lapsilla ja nuorilla. Näin esimerkiksi omassa perheessäni. 12- ja 14-vuotiaat osaavat käsittämättömän paljon englantia! Kysyn heiltä sanoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja kuinka monta prosenttia kävi yliopiston verrattuna nykyaikaan? Se että vähemmän ihmisiä osaa enemmän kieliä tarkoittaa että kielitaito on suppea. Ja latinan osaamisesta nyt ei ole mitään hyötyä kenellekään.
Vierailija kirjoitti:
Totta!
Edes isoissa (yli 500 oppilaan) kouluissa ei muodostu valinnaisten kielien (esim. saksa, ranska, espanja) ryhmiä, koska ei ole halukkuutta opiskella näitä.
Syitä voisi miettiä. Mikä koulussa on muuttunut niin paljon? Tavoitteena on monilla hyvä matemaattinen osaaminen ja englannin taito. Näitä on painotettu kovasti viime vuosina. Toisaalta muutakin osaamista tarvitaan. Ja surullista, että edes ne, jotka haluaisivat opiskella muitakin kieliä vapaaehtoisesti englannin ja ruotsin lisäksi eivät voi näin tehdä, koska ryhmiä ei muodostu.
Mun lapseni opiskelevat isossa yli 500 oppilaan alakoulussa. Siellä kyllä riittäisi halukkaita A2-oppilaita, mutta koulupoliittisista syistä A2-kielten opetus on keskitetty pikkuruiseen kouluun muutaman kilometrin päässä. On käytännössä mahdotonta ehtiä etenkään talvella itsenäisesti A2-tunneille toiselle koululle ja sieltä takaisin omalle koululle. Eli kunta toteaa, että nyt on mahdollisuuksia tarjottu, ja sillä sipuli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Totta. Kirjoitin ylioppilaaksi vuonna 1995. Kävin ns. tavislukiota, jossa suurin osa oppilaista luki englannin ja ruotsin lisäksi vähintään toista vierasta kieltä, joka oli useimmiten C- (yläasteella alkanut) tai D-saksa (lukiossa alkanut). Aika moni lyhyen matematiikan valinnut oppilas opiskeli sekä C- että D-kieltä. (Minulla oli C-kielenä saksa ja D-kielenä ranska, joiden molempien ylioppilaskirjoituksiin osallistuin myös - ja vieläpä samana päivänä: tuolloin ei kirjoituksia voinut hajauttaa useammalle kirjoituskerralle).
Eikä mitään kieltä osata niin hyvin että siitä olisi jotain hyötyä.
Ei ihmisten kannata opiskella paljon eri kieliä, vaan yhtä kahta kieltä niin hyvin että niistä on hyötyä.
Onneksi kävin lukion 70-luvulla. Sain opiskella ruotsia, englantia, ranskaa ja latinaa. Jatko-opinnoissa espanjaa. Työpaikalla saimme saksan kielen koulutuksen, jota oppi helposti, kun ei ollut vielä sähköposteja, vaan kommunikointi saksalaisten kollegojen kanssa käytiin puhelimitse. Näistä käyttänyt työkielenä englantia, ruotsia, saksaa.
Totta. Eiväthän teinit osaa edes suomea.
Minun täytyy testaa se. JFC.
MUTU-tuntumalla Suomessa ajatellaan, että meillä olisi kielitaitoa. Todellisuus lienee se, että lähinnä televisiosta tms. omaksuttua rallienglantia jenkkiläisittäin murtaen, luullaan kielitaidoksi. Aiheuttaa lähinnä myötähäpeää. Kieliä ei viitsitä opiskella kunnolla, kuten ei mitään muutakaan. Ruotsia ei osata, saksaa tms ei edes aloiteta.
Itse vuosia komennushommissa olleena, vaikka Saksalaisetkin osaavat englantia käsittämättömän hyvin. Monet lähes natiivisti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valinnaisia kieliä kuten saksaa, ranskaa, venäjää ja espanjaa tarjottiin siihen aikaan joka koulussa. Nykyään ei ole varaa. Kielitaidottomat luokanopettajat joutuvat opettamaan ruotsia alakouluikäisille, joten oppilaat alkavat inhota kieliä jo pieninä. Toisaalta kaikki puhuvat nykyään englantia jo lapsina suomenkielen kustannuksella.
Missä nämä kaikki englantia suomen kustannuksella puhuvat ovat? Nuorten englannin taito on nollatasoista.
Meillä ainakin on heitä neljä. En ole kannustanut englannin puhumiseen kotona, olen lukenut lapsille suomenkielisiä lastenkirjoja ja sitten Harry Potteria ja muuta, mutta keskenään puhuvat kuitenkin englantia. Koulussa oli jo ongelmia, kun osa opettajista luuli lasten olevan m
vuoden mutsi.
Tämä olisi helppo tutkia. Pitäisiu olla mitattavissa. Eli pisteytetään : yksi piste vastaa sitä että yksi henkilö osaa jonkin verran yhtä kieltä.
Niin, miten sinä itse arvioisit englannin suullista kielitaitoa? Minun mielestäni esimerkiksi TOEFL-testin suullinen osio olisi varsin käypä mittari.