Lue keskustelun säännöt.
Totta vai tarua? Suomalaisilla oli vielä reilut 20 vuotta sitten laajempi vieraiden kielten taito kuin nykyään.
Kommentit (97)
Ei varmaan yksiselitteisesti totta eikä tarua. Arvioisin mutulla että englanti on useimmilla mittareilla parantunut, mutta toisaalta heikentynyt lukutaito vaikuttaa sielläkin tiettyihin osa-alueisiin. Siis vaikka osaa ns. kielen ei silti ymmärrä lukemaansa koska
Muita perinteisesti suosittuja eurooppalaisia kieliä osataan kenties huonommin, mutta eksoottisempia enemmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valinnaisia kieliä kuten saksaa, ranskaa, venäjää ja espanjaa tarjottiin siihen aikaan joka koulussa. Nykyään ei ole varaa. Kielitaidottomat luokanopettajat joutuvat opettamaan ruotsia alakouluikäisille, joten oppilaat alkavat inhota kieliä jo pieninä. Toisaalta kaikki puhuvat nykyään englantia jo lapsina suomenkielen kustannuksella.
Missä nämä kaikki englantia suomen kustannuksella puhuvat ovat? Nuorten englannin taito on nollatasoista.
Meillä ainakin on heitä neljä. En ole kannustanut englannin puhumiseen kotona, olen lukenut lapsille suomenkielisiä lastenkirjoja ja sitten Harry Potteria ja muuta, mutta keskenään puhuvat kuitenkin englantia. Koulussa oli jo ongelmia, kun osa opettajista luuli lasten olevan mm ja äidnkieleltään englanninpuhujia, nyt on saatu sovittua ja käytännössä toteutettua se, että koulussa puhutaan vain suomea.
Eihän noilla korostus natiivienkun puhujan korostus ole, mutta esim. Usassa sijoittavat korostuksen "Eurooppaan", veikkaavat Italiaa tai Ranskaa. Sitten taas Briteissä arvelevat, että ovat kotoisin Usasta.
Saattaa olla osittain myös siitä kiinni, että ennen kielen osaamiseksi riitti vähempi. En itse esimerkiksi koe osaavani ruotsia tai saksaa, vaikka ruotsia olen opiskellut 6 vuotta ja saksaa 10 vuotta. Sen sijaan ranskaa ja englantia osaan suomen lisäksi, niitä taitoja ihan tietoisesti ylläpidän. Ehkä joskus aiemmin oli vallalla ajatus, että koulussa kielen opiskelu = kielitaito, mutta nykyään vaaditaan enemmän kielitaitoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valinnaisia kieliä kuten saksaa, ranskaa, venäjää ja espanjaa tarjottiin siihen aikaan joka koulussa. Nykyään ei ole varaa. Kielitaidottomat luokanopettajat joutuvat opettamaan ruotsia alakouluikäisille, joten oppilaat alkavat inhota kieliä jo pieninä. Toisaalta kaikki puhuvat nykyään englantia jo lapsina suomenkielen kustannuksella.
Missä nämä kaikki englantia suomen kustannuksella puhuvat ovat? Nuorten englannin taito on nollatasoista.
Meillä ainakin on heitä neljä. En ole kannustanut englannin puhumiseen kotona, olen lukenut lapsille suomenkielisiä lastenkirjoja ja sitten Harry Potteria ja muuta, mutta keskenään puhuvat kuitenkin englantia. Koulussa oli jo ongelmia, kun osa opettajista luuli lasten olevan mm ja äidnkieleltään englanninpuhujia, nyt on saatu sovittua ja käytännössä toteutettua se, että
Mulla on vain yksi kysymys. Miksi ihmeessä?
Vierailija kirjoitti:
Mitä englanninkielen osaamiseen tulee, niin nykynuoriso mongertaa ebonicsia tai pidgin-englantia!
Onneksi en ole tuommoisia kuullut. Piti googlata, että mitä ne oikein ovat. Täällä pohjoisessa nuo ovat aivan vieraita. Helsingissä varmaan tutumpia.
Omat lapset puhuvat hyvää englantia. Ovat opetelleet sitä koulun ulkopuolella todella paljon ja arvostavat hyvää kielitaitoa.
He ovat vähän nörttejä ja kokevat englannin hyödylliseksi, sillä asioista löytää eniten tietoa englannin kielellä. Ovat kuitenkin opetelleet muitakin kieliä. Mm. koreaa ja latinaa, ihan vaan huvikseen.
Olen kuvitellut, että hyvä kielitaito on itsestäänselvyys ja että nuoret oppivat nopeasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kielten opetus on kehittynyt. Nykynuoret osaavat puhua paljon paremmin kuin rallienglantia sönkkäävät vanhempansa ja isovanhempansa. Jopa osalla kieltenopettajista oli opettamana kielen ääntäminen aivan karmeaa kuultavaa.
Emme me mitään rallienglantia sönkätä, pölö. Paremmin me osaamme kuin sinä. t: Gen X.
Joka sukupolvessa on monenlaisia taitotasoa. Itsekin olen gen x ja puhun ja kirjoitan erinomaista englantia. Mutta nuori polvi keskimäärin puhuu paremmin englantia kuin me. Kirjoitustaito ja kielioppi on sitten toinen asia.
Samoin laudaturit ovat karanneet käsistä natiivipuhujien myötå. Pätee englantiinkin mutta erityisesti venäjään. Vielä ysärillä venäjän laudaturin sai kun osasi kaiken kirjasta. Nykyään täytyy olla lukenut laajalti kaunokirjallisuutta, koska jotenkin se ero natiivipuhu
Millä ihmeen mittapuulla nuori polvi puhuu keskimäärin paremmin englantia, kun keskimäärin englannin osaaminen on nimenomaan romahtanut? Samoin käsityksesi arvosanojen karkaamisesta käsistä on ihan hukkateillä, koska nykyään vaatimustaso on laskenut joka aineessa verrattuna 20 vuoden takaiseen.
Ne parhaimmat osaajat sitten lukee kirjoja vierailla kielillä, käy keskusteluja vierailla kielillä ja ääntää kuin natiivi. Mutta näitä on aina ollut. Tämä ei ole keskimäärin.
Totta, nykyään ollaan paljon laiskempia opiskelemaan mitään ylimääräistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Melkein kaikkien kielien taito romahtanut kansallisella tasolla, jopa kotoperäisen suomen kielen. Näkyy jo 2000-luvun alusta tarhasta lähtien vanhuksiin asti. Myös osalla nuorilla ja heidän vanhemmillansakin löytyy puhe- ja puheenymmärrysvaikeuksia ja vikoja ihan ilman verbaalista tai sosiaalista ongelmaakin.
Ongelma näyttäisi koskevan koko kantaväestöäkin. Lienee elektroniikan kehitys ja muuttunut sosiaalinen käytös aiheuttanut sen muutoksen. Myös puhumisen aloittamisen uskaltaminen ihmisissä vähentynyt, yhä harvempi haluaa aloittaa keskustelua ja yhä useampi odottaa jonkun toisen puhuvan. Mikä se sanonta, kun on hiljaa, ei voi olla tyhmä ennen kuin puhuu. Rohkeutta puuttuu erottuakkin, kun leimautuu.
Ihmiset ovat sosiaalisesti fiksuja mutta se ei ole älyä tai maalaisjärkisyyttä.
Hassua miten itsepintaisesti tällä palstalla uskotaan mutuun, vaikka tilastot ja tutkimukset sanoisivat mitä.
Nuorten IT-taidot ovat kaikilla mittapuilla romahtaneet, mutta kyllä IHAN VARMANA diginatiiveilla nuorilla on PAKKO olla IT suorastaan verissä, kun mutu sanoo niin.
Koulujen vaatimustasot ovat laskeneet huimasti 20 vuoden takaisesta, mutta kyllä IHAN VARMANA nuorilla on PAKKO olla kaikin puolin korkeammat vaatimustasot nykyään, kun ne on niin stressaantuneita, ja työpaikkojakin on niin vaikea saada. Mutu sanoo, että koulut ovat nykyään LIIAN vaativia, kyllä näin on.
Nuoret puhuvat huonommin englantia kuin edeltävät sukupolvet, mutta kyllä IHAN VARMANA somessa roikkuvien nuorten on PAKKO osata englantia, kun mutu sanoo niin. Ja ne ääntää finglishiin ripottelemansa englannin fraasit niiiiin kauniisti amerikkalaisella aksentilla! Kyllähän se nyt on jo kielitaitoa, jos osaa sanoa "be for real" kuulostamatta rallikuskilta??
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Totta. Nykyään suomalaiset osaavat vain englantia. Tämä on kuulemani perusteella ongelma jo kirja-alallakin. Ei löydy enää suomentajia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sekä että. Englanti on painottunut, muut kielet kuihtuneet. Aiemmin nähtiin, että eri kielten osaaminen on eduksi työelämässä ja kieliä valittiin sen perusteella, millä olisi mahdollisimman hyvät tulevaisuuden näkymät.
Nykyään ymmärretään, että englannilla pärjää lähes kaikkialla, koska myös muissa maissa opiskellaan englantia. Englanti on ainoa todellinen lingua franca.
Hyvänä puolena se, että nykynuoret osaavat enlantia paremmin kuin aiemmat sukupolvet. Vanhan kansan rallienglanti alkaa olla hupeneva luonnonvara, eikä varmaan saada enää mikahäkkis-tyyppisiä kommentoijia kansainvälisiin uutisiin. Englannille altistuminen on nykyään niin laaja-alaista. Toisaalta englannin oppimista haittaa se, että käytännössä opitaan paljon kielellisesti köyhää englantia sosiaalisesta medista ja videopeleistä.
Niin, mutullahan sitä
Just näin. Se, että jotain luulee, ei tarkoita että osaa. Nuorten IT-taidoistakin puhuttiin muutama vuosi sitten, että ovat natiiveja ja ihan guruja kaikessa siihen liittyvässä. Juu, osaavat näppäillä puhelinta kunhan vanhempi IT-osaajien sukupolvi on sinne jotain ohjelmaa/sovelluspohjaa ensin luonut. Itse olen 55 vuotias nainen ja todella laaja osaaminen vähän kaikesta. Paitsi TikTok videoiden katselusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valinnaisia kieliä kuten saksaa, ranskaa, venäjää ja espanjaa tarjottiin siihen aikaan joka koulussa. Nykyään ei ole varaa. Kielitaidottomat luokanopettajat joutuvat opettamaan ruotsia alakouluikäisille, joten oppilaat alkavat inhota kieliä jo pieninä. Toisaalta kaikki puhuvat nykyään englantia jo lapsina suomenkielen kustannuksella.
Missä nämä kaikki englantia suomen kustannuksella puhuvat ovat? Nuorten englannin taito on nollatasoista.
Meillä ainakin on heitä neljä. En ole kannustanut englannin puhumiseen kotona, olen lukenut lapsille suomenkielisiä lastenkirjoja ja sitten Harry Potteria ja muuta, mutta keskenään puhuvat kuitenkin englantia. Koulussa oli jo ongelmia, kun osa opettajista luuli lasten olevan mm ja äidnkieleltään englanninpuhujia, nyt on saatu sovittua ja käytännössä toteutettua se, että
Neljä lasta, kaikki menevät tyynesti kouluun suomenkieliseen luokkaan englantia puhuen eivätkä kykene itsenäisesti selvittämään opettajalle olevansa suomalaisia. Kuulostaa autismin kirjolta, ja kovasti ihmettelen ettette ole hankkineet tukea ja selvittäneet asioita opettajien kanssa jo etukäteen.
Tai sitten kuulostaa satutädiltä.
Vierailija kirjoitti:
Totta. Nykyään suomalaiset osaavat vain englantia. Tämä on kuulemani perusteella ongelma jo kirja-alallakin. Ei löydy enää suomentajia.
Suomentajien palkkaus taitaa olla isompi ongelma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aloitin yläasteen -05 ja muistaakseni kaikki C-kielet (joita ei siis montaa ollut) alettiin tuolloin keskittää tiettyyn kouluun paikkakunnallamme. Itseä kiinnosti muistaakseni espanja, mutta tieto siitä, että pitäisi kulkea kielitunteja varten eri kouluun kuulosti raskaalta ja hankalassti järjestettävältä niin jätin opiskelematta.
Vierailija kirjoitti:
Hassua miten itsepintaisesti tällä palstalla uskotaan mutuun, vaikka tilastot ja tutkimukset sanoisivat mitä.
Nuorten IT-taidot ovat kaikilla mittapuilla romahtaneet, mutta kyllä IHAN VARMANA diginatiiveilla nuorilla on PAKKO olla IT suorastaan verissä, kun mutu sanoo niin.
Koulujen vaatimustasot ovat laskeneet huimasti 20 vuoden takaisesta, mutta kyllä IHAN VARMANA nuorilla on PAKKO olla kaikin puolin korkeammat vaatimustasot nykyään, kun ne on niin stressaantuneita, ja työpaikkojakin on niin vaikea saada. Mutu sanoo, että koulut ovat nykyään LIIAN vaativia, kyllä näin on.
Nuoret puhuvat huonommin englantia kuin edeltävät sukupolvet, mutta kyllä IHAN VARMANA somessa roikkuvien nuorten on PAKKO osata englantia, kun mutu sanoo niin. Ja ne ääntää finglishiin ripottelemansa englannin fraasit niiiiin kauniisti amerikkalaisella aksentilla! Kyllähän se nyt on jo kielitaitoa, jos osaa sanoa "be for real" kuulostamatta rallikuskilta??
Kun itsekin vetoat tutkimuksiin, niin haluaisitko linkittää tutkimuksen, joka todistaa suomalaisten nuorten englannin suullisen ilmaisun tosiaankin heikentyneen vuodesta vuoteen. Ettei menisi pelkäksi mutu-huuteluksi.
Matematiikka, varmasti heikentynyt. Muut vieraat kielet, kyllä. Englannin kielioppi, joo. Mutta englannin suullinen kielitaito, really? Edelleen olen sitä mieltä, että nykynuoret päihittävät 30 vuoden takaiset nuoret, kunnes jokin tilasto esitetään.
- Ylioppilas 1997, yhtä vaille täydet pisteet A-englannista.
36, ihan uteliaisuudesta, miten sinä määrittelet sen "suullisen ilmaisun" osaamisen? Puhutaanko nyt siitä, miten monimutkaisia keskusteluja pystyy käymään englanniksi, vai keskitytäänkö me nyt pelkästään siihen, miten amerikkalaiselta yksittäisten sanojen ja fraasien ääntäminen kuulostaa?
Eli sanavarasto suppea, kielioppi hukassa, mikään monimutkaisempi lause menee yli hilseen, tekstistä ei ole hajuakaan, mutta ääntäminen parempi kuin rallikuskilla, niin 10+ hyvin menee 👍
Ainakin itselleni kävi niin, että opiskelin A englannin, B ruotsin ja C saksan, jonka kirjoitin ylimääräisenä, mutta todellisuudessa en muista saksata enää juuri mitään, kun en ole sitä vuosiin tarvinnut.
Vierailija kirjoitti:
Ainakin itselleni kävi niin, että opiskelin A englannin, B ruotsin ja C saksan, jonka kirjoitin ylimääräisenä, mutta todellisuudessa en muista saksata enää juuri mitään, kun en ole sitä vuosiin tarvinnut.
Ei se taito silti kadonnut ole, kyllä se palaisi aika nopeasti muistiin jos joutuisit saksankieliseen ympäristöön. Kynnys alkaa puhua saksaa voisi toki olla korkea, mutta todennäköisesti ymmärtäisit enemmän kuin arvaisitkaan, jos olisi pakko.
Ei pidä paikkaansa. Meneppä johonkin mamukouluun ja kuulet puhuttavan vaikka mitä kieliä.
Joka sukupolvessa on monenlaisia taitotasoa. Itsekin olen gen x ja puhun ja kirjoitan erinomaista englantia. Mutta nuori polvi keskimäärin puhuu paremmin englantia kuin me. Kirjoitustaito ja kielioppi on sitten toinen asia.
Samoin laudaturit ovat karanneet käsistä natiivipuhujien myötå. Pätee englantiinkin mutta erityisesti venäjään. Vielä ysärillä venäjän laudaturin sai kun osasi kaiken kirjasta. Nykyään täytyy olla lukenut laajalti kaunokirjallisuutta, koska jotenkin se ero natiivipuhujien kesken on tehtävä.