Lue keskustelun säännöt.
Kaunis on kaunis jo lapsena
Kommentit (64)
Ei todellakaan ole.
Esim. roikkuvia silmäluomia tai jättimäistä persettä ei kellään ole lapsena.
Toisaalta harvat lapset on kauniita, samanlaisia talliaisia suurin osa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä muistan aina olleeni se rumana pidetty pikkutyttö. En koskaan päässyt edes enkeliksi koulun joulukuvaelmiin. Sinne laitettiin kauneimmat vaaleat tytöt. Juu ihan kauhean hirveät traumat.
Aikanaan asetelma muuttui päälaelleen. Oli vuosi, jonka aikana kasvoin 15cm. Yhtäkkiä nuo ennen nätit tytöt olivatkin hieman pulleita taikinakasvoja ja lyhyitä.
Mä olin tosi kaunis 13 vuotiaaksi asti, sitten tuli paha akne jota ei osattu tarpeeksi hyvin hoitaa vielä 80- luvulla ja siitä lähtien olen kärsinyt asiasta. Olen käynyt aikuisena kaikki mahdolliset kasvohoidot läpi jopa koko kasvojen laserin mutta ihosta ei koskaan tule sileää.
Vierailija kirjoitti:
Olin lapsena kaunis ja nyt ruma. Mitäs nyt tehdään?
Et ollut kaunis lapsenakaan. Vanhempasi ym vain uskottelivat sinulle. Se on totta, että kauniit ihmiset on kauniita aina.
Vierailija kirjoitti:
Minä muistan aina olleeni se rumana pidetty pikkutyttö. En koskaan päässyt edes enkeliksi koulun joulukuvaelmiin. Sinne laitettiin kauneimmat vaaleat tytöt. Juu ihan kauhean hirveät traumat.
Aikanaan asetelma muuttui päälaelleen. Oli vuosi, jonka aikana kasvoin 15cm. Yhtäkkiä nuo ennen nätit tytöt olivatkin hieman pulleita taikinakasvoja ja lyhyitä.
Tuo kasvutahti on ihan hirveää. Kokoajan on nälkä ja jalat särkee iltaisin nukkumaan mennessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä muistan aina olleeni se rumana pidetty pikkutyttö. En koskaan päässyt edes enkeliksi koulun joulukuvaelmiin. Sinne laitettiin kauneimmat vaaleat tytöt. Juu ihan kauhean hirveät traumat.
Aikanaan asetelma muuttui päälaelleen. Oli vuosi, jonka aikana kasvoin 15cm. Yhtäkkiä nuo ennen nätit tytöt olivatkin hieman pulleita taikinakasvoja ja lyhyitä.
Tuo kasvutahti on ihan hirveää. Kokoajan on nälkä ja jalat särkee iltaisin nukkumaan mennessä.
Minäkin muistan kasvusärjyn jaloissa. Pituus tuli vauhdilla.
Vierailija kirjoitti:
Tytöt on melkein kaikki kauniita 17 vuotiaana, mutta jo 25 vuotiaana ehkä 5% enää nättejä kun kiloja tullut kaikille 10-30.
Pojat ovat alle 20 vuotiaina vielä ihan baby face ruipeloita ja komeat miehiset piirteet puuttuvat kokonaan.
Ei pidä paikkaansa. Läheskään kaikki 25 vuotiaat eivät ole lihavia. Missä oikein asut? Tule Helsingin keskustaan ja huomaat, mistä puhun. Kotikasvatus on kaiken a ja o. Jos kotona annetaan herkkuja aina, kun on paha mieli jostain, sama jatkuu aikuisena. Lihavalla on jatkuva paha mieli ja mässyä kuluu. Kalliiksi tulee.
Tervellinen ruokailu ja säännölliset ruoka-ajat opitaan jo lapsena kotona. On vanhempien vastuulla huolehtia siitä ja ettei herkkuja ole kun juhlina, eikä silloinkaan syödä niitä vatsan täydeltä, että oksettaa. Seuraan äitini esimerkkiä, että jos tulee kilokin ylimääräistä, laihdutan sen heti pois.
Olen kiinnittänyt huomiota, että lasten annetaan vaikka yksin syödä uunivuoka tyhjäksi, jos on mieleistä ruokaa. Ei äidit turhaan aiemmin annostelleet koko perheelle lautasille kohtuullisen annoksen. Sen sijaan raasteita ja kevyitä salaatteja syötiin kunkin mielihalun mukaan.
Asuessani nuorena Ruotsissa päivälliselle ei kuulunut leipä ollenkaan. Meillä oli kotona näkkäriä ja margariinia pääruoan kanssa. Itse asiassa oli kiva syödä ilman leipää ja jatkoin siitä lähtien sitä tapaa. Mistä lähtien päivällisen kanssa on alettu syömään juusto- ja leikkeleleipiä? Nehän ovat aamiaiseen kuuluvia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Komeita miehiä tulee vain pojista, joilla on jonkin verran karkeat ja jopa epäsuhtaiset piirteet. Kauniskasvoisista pojista tulee taviksen näköisiä.
Vierailija kirjoitti:
Jos ei hoida itseään, on alamäki väistämätön.
Alamäki on joka tapauksessa väistämätön mutta sen jyrkkyyteen voi itse vaikuttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä muistan aina olleeni se rumana pidetty pikkutyttö. En koskaan päässyt edes enkeliksi koulun joulukuvaelmiin. Sinne laitettiin kauneimmat vaaleat tytöt. Juu ihan kauhean hirveät traumat.
Aikanaan asetelma muuttui päälaelleen. Oli vuosi, jonka aikana kasvoin 15cm. Yhtäkkiä nuo ennen nätit tytöt olivatkin hieman pulleita taikinakasvoja ja lyhyitä.
Tuo kasvutahti on ihan hirveää. Kokoajan on nälkä ja jalat särkee iltaisin nukkumaan mennessä.
Söin aina jääkaapin tyhjäksi, sulatin pakastimesta ruokaa. Tyhjensin jopa kuivamuonakaappia leipomalla pellillisen pitsaa tai kuivakakkuja.
Aikanaan äiti oli melkein äkänen, kun tyttö syö kaiken ruoalta näyttävän.
Nykyisin olen hoikka ja pitkä nainen.
N50
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tytöt on melkein kaikki kauniita 17 vuotiaana, mutta jo 25 vuotiaana ehkä 5% enää nättejä kun kiloja tullut kaikille 10-30.
Pojat ovat alle 20 vuotiaina vielä ihan baby face ruipeloita ja komeat miehiset piirteet puuttuvat kokonaan.
Ei pidä paikkaansa. Läheskään kaikki 25 vuotiaat eivät ole lihavia. Missä oikein asut? Tule Helsingin keskustaan ja huomaat, mistä puhun. Kotikasvatus on kaiken a ja o. Jos kotona annetaan herkkuja aina, kun on paha mieli jostain, sama jatkuu aikuisena. Lihavalla on jatkuva paha mieli ja mässyä kuluu. Kalliiksi tulee.
Tervellinen ruokailu ja säännölliset ruoka-ajat opitaan jo lapsena kotona. On vanhempien vastuulla huolehtia siitä ja ettei herkkuja ole kun juhlina, eikä silloinkaan syödä niitä vatsan täydeltä, että oksettaa. Seuraan äitini esimerkkiä, että jos tulee kilokin ylimääräistä, laihdutan sen heti pois.
Ajattelet minusta aika mustavalkoisesti.
Olen itse hoikka ja urheilullinen 40.v nainen.
Meillä äiti opetti säännölliset ruoka-ajat ja puhui paremmista valinnoista aika-ajoin. Meillä ei koskaan ollut herkkupäiviä, vaan Meillä herkkuja oli saatavilla melkein aina. Hassua vaan, että kukaan meistä ei koskaan ole oppinut "mättämään" herkkuja missään tilanteessa, enkä itse syö juuri ikänä niitä paljon, sillä muutama karkki riittää ruoan päälle.
Toinen mitä äiti opetti, oli se, että ruokaa syödään sen verran kun on nälkä. Minulla paljon urheilevalla ja kasvalalla se pahimmillaan tarkoitti kolmea lautasellista ruokaa. Välillä jos ei maistunut, niin puolikkaan. Hän siis opetti meitä kuuntelemaan kehoa ja nälkää.
Eli hän toimi aivan päinvastoin kun sinun ohjeet ja minusta kasvoi urheileva, hoikka aikuinen, joka ei koskaan herkuttele "herkkupäivillä" vaan edelleen saatan syödä jotain herkkua silloin kun tekee mieli. En juuri välitä makeasta.
Tyttärelleni ohjasin samalla lailla, en ole koskaan nähnyt häntä ahmimassa herkkuja juhlissa, eikä hän ikinä syönyt karkkipussia kerralla kokonaan. Ruokaa söi tarpeen mukaan.
En usko siihen, että herkuista tai ruuasta tehdään "ongelma" , auttaa ketään syömään järkevästi ja terveellisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lähes kaikki lapset ovat kauniita. Vain harva aikuinen on kaunis.
ap hyvä, se johtuu siitä, että aikuisiällä ihmisten luuston ja ruumiinrakenteen, ihotyypin, karvoituksen jne eroavaisuudet ovat ottaneet vallan ulkonäössä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ruma ankanpoikanen on satuolento.
Olin aikanaan kauhuissani teinipoikani nälästä. Sitten rupesin miettimään omaa nälkääni kasvuiässä 7 km kouluun ja takaisin pyöräilleenä. Kyllä sillä on ihan aidosti nälkä.
Niin... Aivan huomiotaherättävän kauniista lapsista kyllä yleensä kasvaa kauniita aikuisia. Etenkin murrosiässä kasvojen mittasuhteet etenkin nenän ja leuan osalta voivat kuitenkin muuttua, ja muutakin voi tapahtua, esim. tuo jo mainittu akne. Meidän luokalla oli tyttö, joka oli ala-asteella kaikkien mielestä kaunis, mutta hän sairastui syömishäiriöön eikä siitä parannuttuaankaan ollut enää entisensä, vaan jäi jotenkin riutuneen näköiseksi. Samassa koulussa oli myös varsin hauskannäköinen poika, mutta kun näin hänet aikuisiällä, en ollut tunnistaa, koska hän oli aivan sairaalloisen lihava. Silmätkin olivat jotenkin "uponneet" rasvakerroksen puristukseen. Ja pojilla voi alkaa hiukset harventua jo alle 20-vuotiaina ja siinä voi mennä tuuheatkin nätit kiharat. Toisaalta taas värittömyyttä ja mitäänsanomattomuutta voi naamioida meikillä ja muilla härpäkkeillä kuvankäsittelystä puhumattakaan.
Minä olin mitä suloisin vauva ja lapsi mutta nyt ruma. Olen pannut merkille että usein jos on söpö lapsi, on aikuisena ruma ja toisin päin. Olisin siis itse mielummin ollur lapsena ruma ja aikuisena kaunotar
Jokainen ihminen on omalla tavallaan kaunis. Kauneus on katsojan silmässä.
Eikun sehän menee niin, että kaunis lapsena on mitättömän näköinen aikuisena, kun taas vähän erikoisemman näköinen lapsi on aikuisena usein kaunis. Jos ei kaunotar niin hyvällä tavalla persoonallisen näköinen.
No tietyt kasvonpiirteet, ruumiinrakenne ja persoona ovat niitä klassisia juttuja. Toki voi monilla tavoin muokkautua iän myötä, kumpaankin suuntaan.
Mutta nuo piirteet ovat jo ihan vauvalla. Toisille on suotu isot, kauniit silmät, aristokraattinen luusto ja tähän päälle lähinnä naisille paksut, vahvat hiukset.
Pottunokka on ja pysyy, jos ei leikata. Samoin kaula, niska, ranteet, nilkat..ne on mitä perimä ja arpa antaa.
Kyllä se kauneus pitkälti kuitenkin ihan sieltä sisältä tulee. Ja en ole kyllä rumaa vauvaa nähnyt. Enkä rumaa ihmistä muutenkaan, kun on sydämeltään hyvä.