Lue keskustelun säännöt.
On helppo olla positiivinen, rauhallinen ja säyseä, jos ei kohtaa vastoinkäymisiä
17.11.2023 |
Ja jos on aina saaanut tukea vanhemmilta.
turhasn te muita haukutte hulluiksi. Olisitte itsekin toisenlaisissa puitteissa.
joten voitte riisua sen omahyväisyyden maskin.
Kommentit (112)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on onnistunut kohtaamaan vastoinkäymisensä "sävyisästi" on kyse lähinnä karkeasti sanottuna myös siitä että ei ole vielä kokenut sellaisen luokan tapahtumaa tai tapahtumasarjaa joka syöksisi raiteiltaan. Kaikki ovat alttiita kontrollin menettämiselle.
Mitä tapahtumia nämä sitten olisivat?
Jokaisella varmaan omansa. Itselläni se oli seksuaalinen väkivalta. En ole tuo, jolta kysyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole koskaan halunnut ajatella elämääni pelkkien vastoinkäymisten kautta, koska ne kaikki muut olosuhteet elämässä merkitsee mielestäni enemmän kuin yksittäiset tapahtumat.
En halua myöskään käyttää aikaani sellaisten asioiden vatvomiseen mille en voi mitään.
Jos olisin voinut ottaa kokemani asiat muuten kuin positiivisen rauhallisesti, en varmaan olisi niin syvällä suossa, kuin nyt olen.
Tämä on niin totta. Ja vaikka mitä sattuisi niin jos on ihminen, elämänkumppani vierellä, joka tukee sinua pystyssä pysymään niin helpompi olla kuitenkin pystyssä. Kun ei ole tukipilaria, olet kokenut useita itsestään riippumattomiakin vastoinkäymisiä esim. terveyden saralla niin tulee itsestäni on ainakin tullut ns.säikympi, pelokkaampi ja ärtyisämpikin. Myös harmaa mieli toisinaan, kun kaikki on vain kannateltava itse, yksin.
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan halunnut ajatella elämääni pelkkien vastoinkäymisten kautta, koska ne kaikki muut olosuhteet elämässä merkitsee mielestäni enemmän kuin yksittäiset tapahtumat.
En halua myöskään käyttää aikaani sellaisten asioiden vatvomiseen mille en voi mitään.
Jos lapsi elää ensin väkivaltaisessa tai laiminlyövässä kodissa 18 vuotta ja sitten siirtyy väkivaltaiseen suhteeseen 18 vuodeksi niin ehkä kyseessä ei ole yksittäiset vastoinkäymiset vaan ihan vinossa ja raskas koko elämä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on onnistunut kohtaamaan vastoinkäymisensä "sävyisästi" on kyse lähinnä karkeasti sanottuna myös siitä että ei ole vielä kokenut sellaisen luokan tapahtumaa tai tapahtumasarjaa joka syöksisi raiteiltaan. Kaikki ovat alttiita kontrollin menettämiselle.
Mitä tapahtumia nämä sitten olisivat?
Mikä kysymys tämä on? Jos omat syvimmät pelot tulevat todeksi ja vaikutusmahdollisuudet ovat rajalliset, esimerkiksi tällaisessa tilanteessa kuka tahansa reagoi negatiivisesti. Käsityksemme kontrollista on illuusio ja mikäli kohtaat todella pahoja asioita, tulet ymmärtämään sen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan halunnut ajatella elämääni pelkkien vastoinkäymisten kautta, koska ne kaikki muut olosuhteet elämässä merkitsee mielestäni enemmän kuin yksittäiset tapahtumat.
En halua myöskään käyttää aikaani sellaisten asioiden vatvomiseen mille en voi mitään.
Jos lapsi elää ensin väkivaltaisessa tai laiminlyövässä kodissa 18 vuotta ja sitten siirtyy väkivaltaiseen suhteeseen 18 vuodeksi niin ehkä kyseessä ei ole yksittäiset vastoinkäymiset vaan ihan vinossa ja raskas koko elämä.
Eihän sellaisesta ollut kysymyskään, eikä liity kokemiini vastoinkäymisiin millään tavalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on onnistunut kohtaamaan vastoinkäymisensä "sävyisästi" on kyse lähinnä karkeasti sanottuna myös siitä että ei ole vielä kokenut sellaisen luokan tapahtumaa tai tapahtumasarjaa joka syöksisi raiteiltaan. Kaikki ovat alttiita kontrollin menettämiselle.
Mitä tapahtumia nämä sitten olisivat?
Mikä kysymys tämä on? Jos omat syvimmät pelot tulevat todeksi ja vaikutusmahdollisuudet ovat rajalliset, esimerkiksi tällaisessa tilanteessa kuka tahansa reagoi negatiivisesti. Käsityksemme kontrollista on illuusio ja mikäli kohtaat todella pahoja asioita, tulet ymmärtämään sen.
Nämähän on ihan täysin ihmisestä riippuvaisia. Se mikä on yhdelle pahin pelko, ei toiselle ole.
Joillain tuntuu olevan kumma tarve arvostella ja vähätellä muiden vastoinkäymisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Toiset osaavat ottaa vastoinkaymisetkin vastaan raivoamatta.
Annan 👑 tälle stooalaiselle marttyyrille ...tai eiku, en annakaan. Tajusin just, että ei se kaiken sietäminen ja toisen posken kääntäminen tuo tälle ihmiselle ja kärsimykselle mitään lisäarvoa.
Vierailija kirjoitti:
Toiset osaavat ottaa vastoinkaymisetkin vastaan raivoamatta.
Tiettyyn pisteeseen saakka, kyllä. Se tulviiko vesilasi, kun siihen kaadetaan lisää vettä riippuu, kuinka paljon vettä lasissa on jo valmiiksi.
Jokaisellahan on se oma ns. breaking point. Kukaan ihminen ei kestä mitä vaan kuinka kauan vaan, psyyke menee rikki.
Ehkä sinäkin opit tämän vielä kantapään kautta. Toivottavasti kumminkaan et.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on onnistunut kohtaamaan vastoinkäymisensä "sävyisästi" on kyse lähinnä karkeasti sanottuna myös siitä että ei ole vielä kokenut sellaisen luokan tapahtumaa tai tapahtumasarjaa joka syöksisi raiteiltaan. Kaikki ovat alttiita kontrollin menettämiselle.
Mitä tapahtumia nämä sitten olisivat?
Mikä kysymys tämä on? Jos omat syvimmät pelot tulevat todeksi ja vaikutusmahdollisuudet ovat rajalliset, esimerkiksi tällaisessa tilanteessa kuka tahansa reagoi negatiivisesti. Käsityksemme kontrollista on illuusio ja mikäli kohtaat todella pahoja asioita, tulet ymmärtämään sen.
Nämähän on ihan täysin ihmisestä riippuvaisia. Se mikä on yhdelle pahin pelko, ei toiselle ole.
Ai keskustelenkin jonkun kengänpohja äo:n kanssa :D tällaiset keskustelut aina houkuttelevat niitä paikalle.
Tuo oli tosiaan se koko pointtini että kaikilla on ne omat rajansa ja kun ne oikeasti ylitetään, mikä kenellekin on se tie, tulee huonoa jälkeä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on onnistunut kohtaamaan vastoinkäymisensä "sävyisästi" on kyse lähinnä karkeasti sanottuna myös siitä että ei ole vielä kokenut sellaisen luokan tapahtumaa tai tapahtumasarjaa joka syöksisi raiteiltaan. Kaikki ovat alttiita kontrollin menettämiselle.
Mitä tapahtumia nämä sitten olisivat?
Mikä kysymys tämä on? Jos omat syvimmät pelot tulevat todeksi ja vaikutusmahdollisuudet ovat rajalliset, esimerkiksi tällaisessa tilanteessa kuka tahansa reagoi negatiivisesti. Käsityksemme kontrollista on illuusio ja mikäli kohtaat todella pahoja asioita, tulet ymmärtämään sen.
Nämähän on ihan täysin ihmisestä riippuvaisia. Se mikä on yhdelle pahin pelko, ei toiselle ole.<
Noin, toiset ne käyttää elämänsä jatkuvaan negistelyyn. Millekään ei voi itse mitään ja aina on lasi puoliksi tyhjä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen positiivinen, rauhallinen ja säyseä. En ole saanut vanhemmilta tukea, olen köyhästä perheestä ja rikkinäinen lapsuus.
No minulla on ollut viimeiset vuodet yhtä vastoinkäymistä ja menetystä toisensa perään. Ihan joka kantilta elämäni olisi täysin p*rseestä tällä hetkellä ilman surua ja traumaakin, ja sen päälle sitten vielä ne surut ja traumat.
Olen huomannut, että vastoinkäymiset kyllä rikkovat kenet tahansa, mutta ihmiset rikkoutuvat eri tavoin. Joku kääntyy päihteiden puoleen, toisella pinna kiristyy ja katkeaa minimaalisesta provokaatiosta, ja esimerkiksi minulla seurauksena on ollut lähinnä erakoitumista ja sellaista sisäistä kovettumista ja kylmettymistä. Jos tuttavilta kysyisi, varmasti kertoisivat minun olevan yhtä rauhallinen ja mukava ihminen kuin ennenkin. Ehkä jopa rauhallisempikin. Oma kokemukseni elämästä vain on muuttunut sellaiseksi, kuin tarkkailisin sitä jostain etäältä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on onnistunut kohtaamaan vastoinkäymisensä "sävyisästi" on kyse lähinnä karkeasti sanottuna myös siitä että ei ole vielä kokenut sellaisen luokan tapahtumaa tai tapahtumasarjaa joka syöksisi raiteiltaan. Kaikki ovat alttiita kontrollin menettämiselle.
Mitä tapahtumia nämä sitten olisivat?
Itselle tällainen oli tuntemattoman minuun kohdistama, tuomioistuimenkin mielestä lajissaan hyvin moitittava seksuaaliväkivallanteko. Kyllä siinä palasia koottiin aika pitkään ennen kuin tolpilla taas oltiin, vaikka on sitä paljon muitakin vastoinkäymisiä ollut matkan varrella - niistä ei vain psyyke mennyt tällä tavalla.
Vastoinkäymisten "sietokyky" on hyvin yksilöllistä. Toiset ei kestä vanhempien eroa josta eivät edes muista mitään vajoamatta lopouelåmän synkkyyteen, toiset jatkaa elämäänsä vaikka tapahtuisi mitä.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä. Esimerkiksi kaunis nainen tai komea mies voi olla rento ja sosiaalinen, koska hän menestyy vain olemalla olemassa. Minä rumana miehenä en jaksa olla kovin rento ja sosiaalinen, kun olen 30 vuotta saanut osakseni epäkohteliasta käytöstä, ulkopuolelle jättämistä ja erittäin epäkohteliasta kommentointia vain siksi, että olen ruma.
Mene nyt jo sinne terapiaan ulisemaan! Menestyminen, etenkin parisuhdeasioissa, edellyttää turvallista kiintymyssuhdetta lapsena, sosiaalisia taitoja, tai/ ja älyttömän hyvää tuuria! Tunnen useita (itseni mukaan lukien) ulkoisesti hyvännäköisiä ihmisiä, jotka "eivät kelpaa" parisuhteeseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on onnistunut kohtaamaan vastoinkäymisensä "sävyisästi" on kyse lähinnä karkeasti sanottuna myös siitä että ei ole vielä kokenut sellaisen luokan tapahtumaa tai tapahtumasarjaa joka syöksisi raiteiltaan. Kaikki ovat alttiita kontrollin menettämiselle.
Mielestäni tuo ei tarkoita sitä, että ei saisi tuntea surua tai vihaa lainkaan, vaan pikemminkin sitä, että pyrimme käsittelemään nämä tunteet ja ymmärtämään niiden väliaikaisuuden. Samalla pyrimme löytämään rakentavia tapoja päästä eroon ikävistä tunteista ja keskittymään siihen, miten voimme parantaa tilannetta sen sijaan, että jäisimme vellomaan menneissä asioissa loppuelämäksemme. On ihmisiä, jotka vuosikymmenten jälkeenkin kantavat kaunaa esimerkiksi koulukiusaajilleen tai petolliselle kumppanilleen. Sen sijaan, että he keskittyisivät rakentamaan itselleen uutta ja parempaa elämää, he kulut
Ihmisen psyyke yleisesti ottaen yhdistettynä ihmisen monimutkaiseen elämään on monimutkainen viritelmä. Ihminen voi käsitellä tunteitaan, tehdä asioita oikein ja mennä eteenpäin ja silti voida huonosti. Ihmiselle voi jopa tapahtua lisää kamalia asioita vaikka hän tekisi töitä itsensä kanssa ja eläisi hyvin! Voitko kuvitella. Ei parantuminen olekaan mikään selvä viiva pisteestä a paikkaan b ja jokainen menneisyyteen katkerasti suhtautuva menneessä vellova luuseri. Perusturvallisuuden, jatkuvuuden ja minäkuvan vakauttaminen ovat isoja projekteja jotka voivat viedä koko elinajan. Näkökulmasi ja perusideasi on hyvä mutta simppeliydessään myös vähän huvittava.
Mielestäni tuo ei tarkoita sitä, että ei saisi tuntea surua tai vihaa lainkaan, vaan pikemminkin sitä, että pyrimme käsittelemään nämä tunteet ja ymmärtämään niiden väliaikaisuuden. Samalla pyrimme löytämään rakentavia tapoja päästä eroon ikävistä tunteista ja keskittymään siihen, miten voimme parantaa tilannetta sen sijaan, että jäisimme vellomaan menneissä asioissa loppuelämäksemme. On ihmisiä, jotka vuosikymmenten jälkeenkin kantavat kaunaa esimerkiksi koulukiusaajilleen tai petolliselle kumppanilleen. Sen sijaan, että he keskittyisivät rakentamaan itselleen uutta ja parempaa elämää, he kuluttavat kaiken energiansa jatkuvassa vihanpidossa menneisyyden vääryyksille. Ajattele, miten paljon enemmän he voisivat saavuttaa elämässään, jos suuntaisivat energiansa kohti positiivista tulevaisuutta sen sijaan, että jäisivät vellomaan menneisyydessä.