Lue keskustelun säännöt.
Mieheni sopi isänpäivästä exänsä kanssa
13.11.2023 |
Elämme uusperheessä ja meillä on kaksi yhteistä lasta sekä molemmilla yksi lapsi aiemmasta suhteesta.Eli aikamoinen palapeli pyöritettävänä.
Olimme sopineet mieheni kanssa, että hänen tyttärensä tulee meille aamulla ja lähtee sitten harrastukseensa päivällä ja sieltä äidilleen. Hän sanoi ehdottavansa sitä exälleen eikä palannut sen jälkeen asiaan.
Eilen olimme sitten syömässä lounasta, kun mies alkoi puhumaan, että voisimmekin lähteä ex tempore hänen isäänsä onnittelemaan, josta minä olin ihan ihmeissäni, kun samaan aikaan piti olla tytön vienti harrastukseen. Mies sitten totesi siihen, että ei tyttö menekään harrastukseen eikä lähde silloin kun olimme sopineet. Eli miehen exälle ei ollutkaan sopinut tuo palautus harrastuksesta ja mieheni oli sitten sopinut, että he tekevät kuten ex haluaa. Mutta mieheni ei vaan muistanut kysyä minulta onko tämä minulle ok, että hänen exänsä päättää meidän isänpäivän ohjelman eri tavalla mitä itse isä olisi halunnut.
Onko muissa uusperheissä vastaava ongelmaa ja millä miehen saisi sopimaan meidän perheeseen ja kotiin liittyvistä asioista minun kanssani ennen kun sopii mitään exänsä kanssa? Minulle riittäisi ihan ehdotus ja sopiiko, koska minulle lähtökohtaisesti sopii kaikki. Nytkin minulle olisi tietysti sopinut, että tyttö olisi vaikka nukkumaanmenoon saakka, mutta tapa jättää minut pimentoon ja toimia vastoin mitä mies itsekään toivoi siksi, että exä niin halusi, on minusta väärin. Ja tätä tapahtuu aivan jatkuvasti, mikä aiheuttaa sitten jatkuvia ongelmia.
Kommentit (231)
Varsinainen jankkaaja ap. Et vaikuta kovin helpolta ihmiseltä. Isänpäivä meni jo, unohda koko juttu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On tullut jo erittäin selväksi, että teillä on ap ydinperhe: sinä, miehesi ja teidän kaksi lasta.
Miehesi kannattaa alkaa jo säästää tyttärensä terapiaa varten. Hän tulee sitä aikuisena tarvitsemaan aivan varmasti.
Kyllä minusta aapee puhuu asiaa.
En usko, että täällä on montakaan mammaa, joka hyväksyisi, että miehensä exä sanelee tekemiset ja mies tossukkana tottelee kysymättä nykyisen puolisonsa mielipidettä, vaikka yritätte itsestänne nyt tehdä hyviksiä ja aapeesta pahista.
Aapeellahan asia sopi, mutta pointti oli siinä, että miehen kuuluu kysyä myös puolisonsa mielipide. Tämä on sitä toisen huomioon ottamista ja välittämistä. Lasten asiat tietysti aina ensin, mutta ei niin, että ex on se, joka päättää ja jota kuunnellaan.
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän se mies saa olla lapsensa kanssa isänpäivänä ihan ilman sinun lupaasikin. Olisit lähtenyt vaikka omaa isääsi juhlimaan jos noin ärsytti.
Vai onko isästä tietoakaan?
Vierailija kirjoitti:
Älä ulise! Tajuatko ollenkaan että kyseessä oli ISÄNPÄIVÄ, ei nyxän tai exän tai yhdenkään naisen päivä! Miten hiton ääliö pitää ihmisen olla, ettei tajua sitä pikku seikkaa, että tuo TYTTÖ sai ja hänen kuuluukin saada olla ISÄNSÄ kanssa isänpäivänä!?!? Häpeä oikeasti sinä itsekäs pska! Riistät lapselta isän jopa ISÄNPÄIVÄNÄ!! Pthyi!! Sydämetön hyypiö!
Asia on juurikin näin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ystävälläni on aika samanlainen tilanne ja tuollaisella käytöksellä lapsen vanhemmat itse aiheuttavat sen, että lapsi ei ole samassa asemassa perheessä kuin muut lapset, koska yhden lapsen asioista ei päätä perheen aikuiset vaan toinen perheen aikuinen yhdessä perheen ulkopuolisen kanssa. Minun mielestäni olisi ehdottoman tärkeää, että lapsi olisi mukana perheen äidin elämässä eli että perheen äiti osallistuisi kaikkien perheen lasten asioihin tasapuolisesti. Tällöin myös lapsi itse varmasti kokisi olevansa tasavertainen osa perhettä. Mikä on perheen määritelmä? Voiko kokea olevansa samaa perhettä ihmisen kanssa, kuka tulee aina kyläilemään perheesi kotiin aina silloin kun joku niin sanelee/päättää sinua kuulematta?
Vierailija kirjoitti:
Samaa mieltä, mutta aina se maailma ei vaan toimi niin. Ja meillä on myös ydinperhe; äiti, isä ja 2 lasta, joiden vanhemmat naimisissa keskenään. Siksi onkin harmillista, että jokin ulkopuolinen yrittää jatkuvasti vaikuttamaan perheemme elämään omista, itsekkäistä lähtökohdistaan.
Ja vielä sadannen kerran, tyttö oli tervetullut meille vaikka yöhön saakka, mutta mieheni toivoi tuota rytmiä. Joten mielestäni mieheni olisi kuulunut pitää siitä kiinni, jolloin tyttö olisi päässyt myös äitinsä perheen kanssa äidin isää tapaamaan. Lisäksi mieheni olisi pitänyt sopia asiasta ajoissa sekä puhua kanssani eri vaihtoehdoista. Kuten sanottu, minulle olisi sopinut tytön olla meillä koko isänpäivän, jos joku olisi sitä minulle ehdottanut.
Haista paska!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikö se miehen tytär ala kohta olla jo niin vanha, ettei kauaa tarvi hänen äitiään sietää enää. Jos siis taustalla on vuosien kiusaa ja teillä on jo kaksi lastakin. Ei liene ihan pienestä tyttärestä siis kyse.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minusta aapee puhuu asiaa.
En usko, että täällä on montakaan mammaa, joka hyväksyisi, että miehensä exä sanelee tekemiset ja mies tossukkana tottelee kysymättä nykyisen puolisonsa mielipidettä, vaikka yritätte itsestänne nyt tehdä hyviksiä ja aapeesta pahista.
Aapeellahan asia sopi, mutta pointti oli siinä, että miehen kuuluu kysyä myös puolisonsa mielipide. Tämä on sitä toisen huomioon ottamista ja välittämistä. Lasten asiat tietysti aina ensin, mutta ei niin, että ex on se, joka päättää ja jota kuunnellaan.
Mies oli niin tossukka, että päätti ap:n yli, että mennään hänen isäänsä tapaamaan. Voi noita vässyköitä! Ei eksällä ole tämän asian kanssa mitään tekemistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Monimutkaista. En ymmärtänyt mitään. Mikä ydinperhe, kuka ylimääräinen tytär, keneltä pitää kysyä ensin, kuka on tärkein.
Äidit on kontrollifriikkejä ja näyttävät miettivän vain omaa valtaansa=elämän tarkoitus on, että ex ei pyöritä. Ei mulle isänä tulis mieleenkään, että vaatisin nykyistä vaimoani tekemään tiliä jokaisesta asiasta, mitä hän sopii tytärpuoleni menoista exsänsä kanssa. Ei moiseen ole aikaa kiihkeärytmisen arjen ja harrastusten keskellä.
Äideille on tärkeintä osoittaa omaa valtaansa ja miettiä nokkimisjärjestyksiä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
🤣
Parasta tällä palstalla ovat nämä uusioperhe sydeemit, siinä entistä nyxää ja nykyistä exää sekä tulevaa exää, minun lapset, sinun lapset ja meidän lapset, vietkö tai tuotko vai oootko? Lisäksi soppaan vielä entiset appivanhemmat, nykyiset appivanhemmat jne. Miten tuo paletti voi pysyä kasassa ilman että oma pää hajoaa tai sitten uusioperhe?
Olisihan se nyt ollut aika törkeää jos mies olisi tyttärelleen sanonut että tämän on pakko lähteä kesken päivän äitinsä luo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ymmärrä kuinka joku pystyisi täydellisesti pyörittään tuollaisia uusperhekuvioita joissa liian montaa palikkaa valittamassa joka pikku asiasta. Ei ihmistä noin luonnottomiin sekasoppiin ole luotu.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minusta aapee puhuu asiaa.
En usko, että täällä on montakaan mammaa, joka hyväksyisi, että miehensä exä sanelee tekemiset ja mies tossukkana tottelee kysymättä nykyisen puolisonsa mielipidettä, vaikka yritätte itsestänne nyt tehdä hyviksiä ja aapeesta pahista.
Aapeellahan asia sopi, mutta pointti oli siinä, että miehen kuuluu kysyä myös puolisonsa mielipide. Tämä on sitä toisen huomioon ottamista ja välittämistä. Lasten asiat tietysti aina ensin, mutta ei niin, että ex on se, joka päättää ja jota kuunnellaan.
Minä annan luottoa miehelleni joka yrittää luovia maailmassa jossa on muitakin kuin vain "minä ja minun lapset" sen oman lapseensa parhaaksi. Se lapsen paras voi olla joskus se että mies ja MINÄ ollaan niitä tossukoita. Tuo lapsi on myös osa "minua ja minun lapsia" ja huonoista vaihtoehdoista on valittava se vähiten huono ja me ollaan se jotka joustaa vaikka se ex sanelisi.
Vierailija kirjoitti:
Samaa mieltä, mutta aina se maailma ei vaan toimi niin. Ja meillä on myös ydinperhe; äiti, isä ja 2 lasta, joiden vanhemmat naimisissa keskenään. Siksi onkin harmillista, että jokin ulkopuolinen yrittää jatkuvasti vaikuttamaan perheemme elämään omista, itsekkäistä lähtökohdistaan.
Ja vielä sadannen kerran, tyttö oli tervetullut meille vaikka yöhön saakka, mutta mieheni toivoi tuota rytmiä. Joten mielestäni mieheni olisi kuulunut pitää siitä kiinni, jolloin tyttö olisi päässyt myös äitinsä perheen kanssa äidin isää tapaamaan. Lisäksi mieheni olisi pitänyt sopia asiasta ajoissa sekä puhua kanssani eri vaihtoehdoista. Kuten sanottu, minulle olisi sopinut tytön olla meillä koko isänpäivän, jos joku olisi sitä minulle ehdottanut.
ap
Mitään muuta ei muuttunut kuin että lapsi oli teillä pidempään. Mitä ihmettä se sinuun vaikutti???
Vierailija kirjoitti:
Ystävälläni on aika samanlainen tilanne ja tuollaisella käytöksellä lapsen vanhemmat itse aiheuttavat sen, että lapsi ei ole samassa asemassa perheessä kuin muut lapset, koska yhden lapsen asioista ei päätä perheen aikuiset vaan toinen perheen aikuinen yhdessä perheen ulkopuolisen kanssa. Minun mielestäni olisi ehdottoman tärkeää, että lapsi olisi mukana perheen äidin elämässä eli että perheen äiti osallistuisi kaikkien perheen lasten asioihin tasapuolisesti. Tällöin myös lapsi itse varmasti kokisi olevansa tasavertainen osa perhettä. Mikä on perheen määritelmä? Voiko kokea olevansa samaa perhettä ihmisen kanssa, kuka tulee aina kyläilemään perheesi kotiin aina silloin kun joku niin sanelee/päättää sinua kuulematta?
Miten tuo tummennettu kohta käytännössä toimisi? Että ap saa päättää yli lapsen äidin siitä, mitä tehdään ja koska? Niin kuin sillä äidillä ei olisi mitään omaa elämää mihinkään suuntaan, ei toiveita eikä tunteita?
Tämä on jo aika sairasta tämä uusperhetouhuilu jos se on tätä "me olemme YDINperhe ja sitten vielä lapset edellisestä liitosta". Eihän silloin ole ydinperhe sanan perinteisessä merkityksessä, jos on lapsia edellisestä liitosta? Silloinhan ollaan ihan "vain" perhe jossa on yhteensä neljä lasta.
Minullakin on ystävä, jolla on entisen puolison kanssa yksi lapsi ja nykyisen kanssa yksi. Tällä entisen puolison kanssa tehdyllä lapsella ei ole talossa omaa huonetta, vaan hän jakaa huoneen sen isäpuolen vanhan liiton lapsen kanssa. Yhteisellä lapsella joka asuu koko ajan vanhempiensa kanssa, on oma huone.
Isänsä luona tällä lapsella ei myöskään ole omaa huonetta, vaan hän jakaa sen isän ja isän uuden vaimon yhteisen lapsen kanssa. Sielläkin uudella sisaruksella on odottamassa oma huone. Molemmat tämän nyt 11-vuotiaan lapsen vanhemmat käy lomilla sen uuden puolison sekä yhteisen lapsen kanssa. Ja molemmat olettaa aina, että se toinen vanhempi vie sitten Espanjaan tai minne lie omalla vuorollaan. Kuka yllättyi, että tämä lapsi ei pääse koskaan mihinkään?
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minusta aapee puhuu asiaa.
En usko, että täällä on montakaan mammaa, joka hyväksyisi, että miehensä exä sanelee tekemiset ja mies tossukkana tottelee kysymättä nykyisen puolisonsa mielipidettä, vaikka yritätte itsestänne nyt tehdä hyviksiä ja aapeesta pahista.
Aapeellahan asia sopi, mutta pointti oli siinä, että miehen kuuluu kysyä myös puolisonsa mielipide. Tämä on sitä toisen huomioon ottamista ja välittämistä. Lasten asiat tietysti aina ensin, mutta ei niin, että ex on se, joka päättää ja jota kuunnellaan.
Kukaan ei ole sanellut yhtään mitään.
Vierailija kirjoitti:
Ystävälläni on aika samanlainen tilanne ja tuollaisella käytöksellä lapsen vanhemmat itse aiheuttavat sen, että lapsi ei ole samassa asemassa perheessä kuin muut lapset, koska yhden lapsen asioista ei päätä perheen aikuiset vaan toinen perheen aikuinen yhdessä perheen ulkopuolisen kanssa. Minun mielestäni olisi ehdottoman tärkeää, että lapsi olisi mukana perheen äidin elämässä eli että perheen äiti osallistuisi kaikkien perheen lasten asioihin tasapuolisesti. Tällöin myös lapsi itse varmasti kokisi olevansa tasavertainen osa perhettä. Mikä on perheen määritelmä? Voiko kokea olevansa samaa perhettä ihmisen kanssa, kuka tulee aina kyläilemään perheesi kotiin aina silloin kun joku niin sanelee/päättää sinua kuulematta?
Ei missään perheessä.ole mikään yhdessä.päätettävä asia meneekö harrastukseen päivänä x.
Vähän nyt suhteellisuudentajua!
Samaa mieltä, mutta aina se maailma ei vaan toimi niin. Ja meillä on myös ydinperhe; äiti, isä ja 2 lasta, joiden vanhemmat naimisissa keskenään. Siksi onkin harmillista, että jokin ulkopuolinen yrittää jatkuvasti vaikuttamaan perheemme elämään omista, itsekkäistä lähtökohdistaan.
Ja vielä sadannen kerran, tyttö oli tervetullut meille vaikka yöhön saakka, mutta mieheni toivoi tuota rytmiä. Joten mielestäni mieheni olisi kuulunut pitää siitä kiinni, jolloin tyttö olisi päässyt myös äitinsä perheen kanssa äidin isää tapaamaan. Lisäksi mieheni olisi pitänyt sopia asiasta ajoissa sekä puhua kanssani eri vaihtoehdoista. Kuten sanottu, minulle olisi sopinut tytön olla meillä koko isänpäivän, jos joku olisi sitä minulle ehdottanut.
ap