Miksi kaikki terapeutit Suomessa ovat sairaanhoitajia?
Etsin terapeuttia ja olen terapiassa käynytkin, ilman suurta hyötyä. olen tajunnut, että koska olen itse ehkä keskivertoa älykkäämpi, en vaan pääse samalle taajuudelle esim juuri sairaanhoitajataustan omaavien terapeuttien kanssa. Tapa tarkastella maailmaa on heillä ihan erilainen ja tuntuu, että eivät saa ajatuksistani kiinni ja turhautuvat vaan. Kun taas monen psykiatrin kanssa tuntuu että heti ymmärtävät ongelmani ja pystyvät samaistumaan. Mutta miten tällaiselle teoreettisemman ajattelun omaavalle terapeutille pääsee? Monet psykiatrit ovat samalla terapiakoulutuksen saaneita, mutta he eivät tätä käytännössä tee. Eli toimivat vaan lääkäreinä, mikä tietenkin taloudellisesti järkevääkin. Ainakin nämä Mehiläisen ja muiden psykiatrit. Tai sitten jos tarjoavat terapiaa, eivät ainakaan ota uusia asiakkaita.
Kommentit (89)
Ap tuskin terapiassa käy läpi erilaisia tutkimuksia tai laskelmia läpi. Kirjaviisaus ja äo on 2 täysin eriasiaa ja kaikki korkean äon omaavat ei oo opiskellut pitkiä yliopistotutkintoja. Terapiassa on ap tarkotus käydä sun tunnekokemuksia läpi ja jos terapiassa tuntuu, ettei terapeutti ymmärrä sua koska on "vaan sairaanhoitaja" pohjakoulutukselta voi hyvinkin olla, että enemmänkin haluut turvautua järkeen kun niihin tunteisiin, joita ois tarkoitus käsitellä. Psykiatri voi tuntua ymmärtävän eritavalla, koska hän on se, joka ei laita sua käsittelemään asioita niinkun terapeutti. Psykiatri hoitaa oman osansa määräämällä lääkkeitä ja kirjoittamalla lausuntoja, eikä psykiatrin tehtäviin kuulu lähteä työstämään sun kanssa niitä asioita mitä terapiassa käsitellään.
Fakta on se, ettei kaikki terapeutit sovi kaikille, mutta ap sun aloitus kuulostaa enemmän siltä, että sä yrität löytää oikotien onneen etsimällä terapeuttia, joka pysyy teoreettisempana ja suoraviivaisempana niin, ettei sun tarvii "alentua" matalammalle älykkyystasolle. Fakta on myös se, että myös älykkäillä ihmisillä on tunteet joita pitäis käsitellä ja mielenterveysongelmat ei kysy äota tai koulutustaustaa. Kukaan ei voi luoda sulle koodia jolla voit ohittaa tunteiden tai ongelmien käsittelyn
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tarkoita kritisoida psykoterapiaa, mutta monelle voisi olla toimivampi juttelu papin kanssa. Ei siksi, että kristinuskossa olisi mitään järkeä, mutta tämä palvelu on ilmainen ja vaikka se perustuisi yhden uskonnon historialliseen pakottamiseen koko kansalle, on sen myötä rakentunut ammatikunta, jonka itseluottamus puoliksi perustuu ihmisten kanssa rupatteluun ja siitä on tullut paljon kokemustietoa sukupolvien myötä.
Ihmisillä tuntuu olevan psykoterapiasta käsitys, että psykoterapeutilla on valtava yleissivistys ja kyky lukea rivien välistä asioita sekä viedä keskustelu mihin suuntaan tahansa. Oikeastaanhan kaikki jutteluterapiat enemmänkin perustuvat tiettyihin mekaanisiin sääntöihin, missä käytetään ulkoa opeteltuja kysymyksiä ja reaktioita ja yhdistetään tätä tietoon niistä häiriöistä, joita luvataan hoitaa. Tämä ei poissulje sitä, etteikö terapeutti voisi ottaa asiakast
Oliko kirjoittajalla numero 71 jotain argumenttiakin vai ihan pelkkä ad hominem? Tämä ei anna hyvää kuvaa terapeuteista, jos sellainen olet ja suutuit kuvauksesta.
Ehkäpä sinulle sopisi psykoanalyysi? Se on todella kallista, itsellänikään ei ole ollut siihen varaa, vaikka olen siitä haaveillut. Olen käynyt useampivuotisen psykodynaamisen ryhmäterapian ja yksilöterapian liittyen omaan terapiakoulutukseeni. Olen jo eläkkeellä, minulla on monta terapia-alan pätevyyttä ja pitkä kokemus, olen tuplamaisteri ja tutkija. Olen kirjoittanut myös terapia-alan oppikirjoja, mutta en ota enää vastaan asiakkaita kuin hyvin harvoin.
Vastauksena kysymykseesi se, että sairaanhoitajia on psykoterapiaopinnoissa paljon, koska pääsyvaatimuksena on ollut pitkään sosiaali- ja terveysalan pohjakoulutus. Psykoterapiaopinnot siis ovat täydennyskoulutusta. Muu soveltuva koulutus oli pohjakoulutusvaatimuksena silloin, kun itse opiskelin alaa ja lisäksi arvioitiin soveltuvuutta. Vanhemmissa psykoterapeuteissa on enemmän akateemisia ihmisiä kuin nuoremmissa. Ehkä siksikin, että sairaanhoitajan työ on muuttunut todella raskaaksi ja alalta pyritään parempiin hommiin suhteellisen matalalla kynnyksellä.
Sairaanhoitajissa on mielestäni se hyvä puoli psykoterapeutteina, että he ovat (jos ovat olleet pitkään työelämässä) tuttuja myös raskaan psykiatrian asiakkaiden kanssa eli asiakkaaksi voi ajatella myös muita kuin psyykkisesti melko terveitä, hyvintoimeentulevia ja itse maksavia asiakkaita.
Et sitten tajunnut tuota ennen terapiaa? Tosi älykäs. 0/5
Käynti psykiatrisella sairaanhoitajalla terveyskeskuksessa: Katso netistä hengitysharjoituksia. Mihinkään syvälliseen keskusteluun ei päässyt, tuntui vain että halusi minusta nopeasti eroon. Apu jäi saamatta.
Koska ne psykiatrit eivät ole terapeutteja. Ja terapeutin tarpeessa selvästi olet. Psykiatritkin nauraa hihaansa, kun sun juttuja kuuntelee ja sinä kuvittelet olevasi se älykäs. Kyllähän näitä tuolla psykapuolella riittää, siksi varmaan siellä asiakkaana olet?
Pitäisikö insinöörejä muuntokouluttaa terapeuteiksi?
Psykiatrit ovat niitä henkilöitä, jotka tekevät diagnooseja ja määräävät lääkityksistä ja arvioivat asiakkaan/potilaan tilaa hoidon erivaiheissa. Tekevät lähetteitä, lausuntoja ja hoidon linjauksia. Psykiatrit ovat varmasti ajallisesti kaikista vähiten kontaktissa potilaan kanssa verraten muihin ammattiryhmiin.
Psykologit yleensä ovat niitä, jotka tekevät arvioita, testejä ja tulkitsevat testituloksia. Saattavat myös toimia jokseenkin samalla tasolla kuin psykiatrinen sairaanhoitaja tai terapeutti esimerkiksi hoidon alkuvaiheessa ja esimerkiksi työterveyshuollossa.
Terapeutit ovat niitä, jotka tekevät sitä pitkäjänteistä terapiatyötä yleensä jonkin suuntauksen mukaan, mihin he ovat saaneet kattavan koulutuksen.
Psykiatriset sairaanhoitajat antavat yleensä sitä perustason keskusteluapua, tekevät arvioita ja konsultoivat sitten psykiatria ja terapeuttia ja heidän arvion perusteella sitten ohjataan tukevampiin palveluihin. Työskentelevät psykiatrisilla osastoilla potilaan arjessa.
Tekevät sellaisten potilaiden/asiakkaiden tilan seurantaa ja hoitoa sellaisissa tilanteissa, kun henkilö ei yleisesti hyödy pitkäaikaisesta terapiasta (akuutit psykiatriset ongelmat ja/tai äihdeongelma).
Ap, kerrotko mitä teemoja olisit toivonut terapiassassi käsiteltävän, mihin sh terapeutin älykkyys ei mielestäsi riittänyt? Kiinnostaa kovasti!
Kyllä Suomessa on tälläkin hetkelläkin alueita, joilla työnantaja maksaa koko psykoterapiakoulutuksen riippumatta opiskelijan pohjakoulutuksesta. Hakijat pisteytetään ja haastatellaan, eli esim tilanne, että lääkäri tai psykologi hakevat koulutukseen, mutta eivät pääse sisään ja sh-pohjainen hakija pääseekin, on mahdollinen ja näin on käynytkin. On myös tehty tutkimusta, jossa on verrattu psykoterapian tuloksia eri koulutuspohjien välillä, eikä tuloksissa ole eroa pohjakoulutukseen liittyen. Muilla asioilla on siis merkitystä!
T. Psykoterapeutti