Lue keskustelun säännöt.
Miksi kaikki terapeutit Suomessa ovat sairaanhoitajia?
12.11.2023 |
Etsin terapeuttia ja olen terapiassa käynytkin, ilman suurta hyötyä. olen tajunnut, että koska olen itse ehkä keskivertoa älykkäämpi, en vaan pääse samalle taajuudelle esim juuri sairaanhoitajataustan omaavien terapeuttien kanssa. Tapa tarkastella maailmaa on heillä ihan erilainen ja tuntuu, että eivät saa ajatuksistani kiinni ja turhautuvat vaan. Kun taas monen psykiatrin kanssa tuntuu että heti ymmärtävät ongelmani ja pystyvät samaistumaan. Mutta miten tällaiselle teoreettisemman ajattelun omaavalle terapeutille pääsee? Monet psykiatrit ovat samalla terapiakoulutuksen saaneita, mutta he eivät tätä käytännössä tee. Eli toimivat vaan lääkäreinä, mikä tietenkin taloudellisesti järkevääkin. Ainakin nämä Mehiläisen ja muiden psykiatrit. Tai sitten jos tarjoavat terapiaa, eivät ainakaan ota uusia asiakkaita.
Kommentit (89)
Vierailija kirjoitti:
Moni sairaanhoitaja on ryhtynyt terapeutiksi. Ilmeisesti ei ole kaksinen muuntokoulutus vai minkä lie kurssin käyvät. Sitten voikin ryhtyä yrittäjäksi ja nauttia yli 100keur vuosiansioista. Terapeuteista kun on huutava pula ja julkinen puoli puskee asiakkaita jonoksi asti.
kaiken huippu on nämä parisuhdeterapeutit. voi elämän kevät. Ilmeisesti niihin hommiin pääsee ihan kuka vain. Yhdellä sellaisella käytiin vaimon kanssa ja sessio oli aika vaivaannuttava molempien mielestä.
Psykoterapeutit käy psykoterapiakoulutuksen. Muut terapeutit sitten erikseen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Poikkeuksia on toki enkä halua yleistää. Oma kokemukseni käynneistä psykiatreilla on aina ollut hyvä. He näkevät siinä tunnissa heti missä ongelma ja olen heiltä saanut sen tunnin käynnin aikana enemmän apua keskusteluista kuin terapeutin luona käynneistä, vaikka ne olisivat jatkuneet pitkiäkin aikoja. Olisi pitänyt sijoittaa ne rahat varaamalla aina uusi psykiatriaika...vaikka ei olisi lääkityksen tarvetta
No siinä tapauksessa et selvästikään ole terapian tarpeessa, joten jäi vähän epäselväksi, miksi edes vertaat näitä. Tavallinen psykiatrin työ on lähes sataprosenttisesti lausuntojen, lähetteiden ja reseptien kirjoittamista. Psykiatri ei terapoi ketään. Jos siitä tilanteen kartoituksesta psykiatrilla tulee jotenkin heti parempi olo niin ilmeisesti kaipaat ennen kaikkea jonkinlaista nähdyksi tulemista. Tällaista placeboefektiähän esiintyy jonkin verran fyysistenkin vaivojen kanssa: Vointi kohenee jo heti kun lääkäri tutkii.
Odotuksesi sekä psykiatreja että psykoterapiaa kohtaan ovat naiiveja. Psykoterapiassa on kyse ennen kaikkea henkilökemiasta. Se ei ole tiedettä, joten erikoisosaaminen mielen sairauksista ei takaa onnistunutta terapiaa. Kaikkien kohdalla terapia ei ylipäätään toimi.
Olen aloittajan kanssa täysin samaa mieltä. Yritykseni löytää terapeuttia tyssää juuri siihen, että nämä sh-taustaiset terapeutit latelevat latteuksia tyyliin ole armollinen itsellesi. Kun pitäisi pureutua traumaan kunnolla, niin ei tuollaisista fraaseista ole apua.
Sori, off, mutta mitä hemmettiä on nämä seksuaaliterapeutit? Onko näillä oikeasti jotain virkaa? Eikö tavallinen terapeutti riitä? Myötähäpeän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen aloittajan kanssa täysin samaa mieltä. Yritykseni löytää terapeuttia tyssää juuri siihen, että nämä sh-taustaiset terapeutit latelevat latteuksia tyyliin ole armollinen itsellesi. Kun pitäisi pureutua traumaan kunnolla, niin ei tuollaisista fraaseista ole apua.
Traumaterapia on ihan oma erikoisalansa, joka ei riipu tekijän pohjakoulutuksesta. Ihan samaa armollisuusmantraa ne akateemisetkin terapeutit lähtökohtaisesti toistaa, koska se on niin keskeinen ongelma monen ihmisen masennuksen taustalla.
Tämä aloitus provosoi sairaanhoitaja-terapeutteja. Voi silti olla, että siinä on todellinen tilanne taustalla. Eikös niin, että yhteiskunnan tarjoama alun selviytymisapu tulee näiltä sh-terapeuteilta?
Henkilö, joka itse maksaa hoitonsa voi valita useiden taustakoulutuksien pohjalta erikoistuneita terapeutteja: valtiotieteilijöitä, teologeja, opettajia, teatteri-alan ihmisiä psykologien ja sairaanhoitajien lisäksi. Jos ehdot täyttyvät, näille voi saada myös Kelan maksusitoumuksen.
Lääkärit kai kuitenkin tekevät pitkiä psykoanalyyseja?
Kysymyksenasettelussa on kuitenkin sellainen pohjavire, että perinaisellisen myötätunnon sijaan halutaan älyllistää ongelmaa ja jotenkin 'maskulinisoida' sen käsittelyä. Tämä vaan vinkkinä, toivon, että löydät apua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi melkein kaikki suomalaiset on astronautteja?
Oheinen esimerkkikysymys on suoraan Hoitajan käytännön logiikka ja ymmärrys -oppikirjasta
No ei kaikki ole. Sähän saat itse valita terapeuttisi, etsi netistä ja katso sen koulutus.
Mun terapeuttini pohjakoulutus oli psykologi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos jotain älykköä etsit, niin sairaanhoitaja se ei todellakaan ole.
Joo, ja se vaimonsa murhannut psykiatri oli varmasti huippuälykäs.
Kuulemma Hitlerilläkin oli korkea äo.
Ainakaan viimeksimainitulla ei löytynyt terapeutintutkintoa, mutta et varmaan vaan tiennyt, ei hoitajatarkoulussa otettu puheeksi..
Otsikon kysymykseen: varmaan siksi, että sairaanhoitajia on niin paljon enemmän kuin psykiatreja ja psykologeja.
Mutta onko ongelma nyt psykoterapeutin pohjakoulutuksessa vai kenties kuitenkin terapiasuuntauksessa tai henkilökemioissa?
Oma äo:ni on mitatusti yli 135 ja terapeuttini pohjakoulutus on sh. Ja kyllä, suhtauduin itsekin ennen sh-taustaisiin terapeutteihin ennakkoluuloisesti juuri matalamman koulutustason ja todennäköisen matalamman älykkyyden takia. Ja varmaan olisin muuten päätynytkin psykiatri- tai psykologiterapeuttiin, mutta sain nopeiten tutustumiskäyntejä sh-terapeuteille ja yhdelle psykiatrille taas en edes mennyt, koska hinta oli niin paljon kalliimpi kuin muilla.
Mutta kun olen tarkemmin miettinyt, niin älykkyys itsessään tuskin on kovin merkittävää kunhan terapeutti on edes normaaliälyinen. Psyykkiset ongelmat kun eivät (ainakaan minulla) johdu älykkyyden puutteesta vaan liittyvät ennemmin tunne-elämään. Eikä terapia muutenkaan mene niin, että terapeutti suuressa viisaudessaan ymmärtää potilaan ongelmien syyt ja ratkaisut ja selittää ne potilaalle, vaan näitä asioita pohditaan yhdessä ja potilas "joutuu" selittämään asioita terapeutille paljon enemmän kuin terapeutti potilaalle.
Älyllinen uteliaisuus ja halu ja yritys ymmärtää taas on hyvinkin tärkeää. En minäkään haluaisi terapeuttia, joka toistelisi "ole itsellesi armollinen" -fraaseja tai sanoisi, että ajattelen liikaa, kun yritän selittää hänelle mitä ajattelen.
Ja siitä terapiasuuntauksesta sitten, itse halusin psykodynaamisen / psykoanalyyttisen terapeutin. Kognitiivisista suuntauksista minulle on jäänyt juuri sellainen kuva, että yritetään edetä jonkin valmiin kaavan mukaisesti ja ratkaista ongelmat fake it until you make it -tyylillä pyrkimättä sen syvemmin ymmärtämään niitä. Sitä paitsi kognitiivisia teorioita voi lukea itsekin kirjoista. Psykodynaamisessa terapiassa taas ei ole juurikaan struktuureja vaan kaikki lähtee siitä, mitä potilas ajattelee ja puhuu. Siellä voi sitten yrittää luoda itse teoriansa jos sellaisia haluaa. Toki monet eivät sitten taas tykkää siitä, ettei terapeutti kerro ja selitä asioita kovin paljon. Ja tietysti samankin suuntauksen terapeuteilla on isoja keskinäisiä eroja.
Ja varmasti terapeutin kokemuksella ja terapiakoulutuksen tasollakin on merkitystä. Omalla terapeutillani on vaativan erityistason koulutus, joka kestää 6v (omanlaisensa korkeakoulutus kai sekin), kun lyhyempi psykoterapiakoulutus voi kestää vain 2v. Ja psykodynaamisilla / analyyttisillä terapeuteilla on muuten yleisesti pidemmät omat terapiat kuin kognitiivisilla.
Ja olen siis terapeuttiini yleisesti ottaen tyytyväinen, eikä vastaan ole tullut tilanteita, joissa terapeutin älykkyys tai yleistieto ei olisi riittänyt ymmärtämään sitä mitä yritän selittää hänelle. Rajoittavampi tekijä on se, etten ole pystynyt puhumaan kaikista asioista terapeutille, koska ne ovat minulle niin (psyykkisesti) vaikeita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei psykologeilla oo varaa maksaa 30.000 e
Sairaanhoitajilla kuitenkin on, ovatko psykologit palkkakuopassa?
Vierailija kirjoitti:
Tämä aloitus provosoi sairaanhoitaja-terapeutteja. Voi silti olla, että siinä on todellinen tilanne taustalla. Eikös niin, että yhteiskunnan tarjoama alun selviytymisapu tulee näiltä sh-terapeuteilta?
Henkilö, joka itse maksaa hoitonsa voi valita useiden taustakoulutuksien pohjalta erikoistuneita terapeutteja: valtiotieteilijöitä, teologeja, opettajia, teatteri-alan ihmisiä psykologien ja sairaanhoitajien lisäksi. Jos ehdot täyttyvät, näille voi saada myös Kelan maksusitoumuksen.
Lääkärit kai kuitenkin tekevät pitkiä psykoanalyyseja?
Kysymyksenasettelussa on kuitenkin sellainen pohjavire, että perinaisellisen myötätunnon sijaan halutaan älyllistää ongelmaa ja jotenkin 'maskulinisoida' sen käsittelyä. Tämä vaan vinkkinä, toivon, että löydät apua.
Yhteiskunnan tarjoama keskusteluapu tulee yleensä psykiatrisilta sairaanhoitajilta ja psykologeilta, joilla ei ole psykoterapeutin koulutusta. Ja se keskusteluapu on muutenkin erilaista kuin psykoterapia, koska se on yleensä lyhytkestoisempaa ja harvajaksoisempaa eikä siinä siksi päästä pureutumaan asioihin yhtä syvällisesti.
Psykoterapeutiksi kouluttautuneen sairaanhoitajan on pitänyt tehdä psykiatrisesti suuntautunutta työtä vähintään 2v ja suorittaa psykologian opintoja vähintään 30 opintopistettä ennen kuin on voinut hakea psykoterapiakoulutukseen, ja käydä sitten useita vuosia kestävä koulutus.
Psykoanalyyseja voi suorittaa millä pohjakoulutuksella tahansa, kunhan on psykoanalyytikon pätevyys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En usko että ap on kovinkaan fiksu, jos parin kokemuksen perusteella yleistää kaikki terapeutit sairaanhoitajiksi.
Tässä voi kuitenkin olla ajatuksen siemen: vähän niin kuin koulussa kaikki opet on naisia ja sit kun rakoilee niin taas naiset apuun. Voi se olla vaikea paikka pojalle, jonka kehitys mieheksi kaipaisi 'isää'.
Vierailija kirjoitti:
Tässä voi kuitenkin olla ajatuksen siemen: vähän niin kuin koulussa kaikki opet on naisia ja sit kun rakoilee niin taas naiset apuun. Voi se olla vaikea paikka pojalle, jonka kehitys mieheksi kaipaisi 'isää'.
Ja tässä seuraava tyhmä yleistys, että kaikki sairaanhoitajat olisi naisia..
Millaisia keskustelun aiheita sh psykoterapeutti ei hallinnut mielestäsi, ap? Liittyivätkö aihepiirit sinun terapiaasi suoraan? Kiinnostaa näin terapeutin näkökulmasta..😊
Puhutaanko nyt psykoterapeuteista vai mistä terapeuteista?
Psykiatri varmaankin näkee ongelman, mutta psykoterapia auttaa ratkaisemaan sen ongelman. Vuorovaikutus terapeutin kanssa on isossa osassa siinä ja sitä ei voi nopealla psykiatrikäynnillä korvata