Työpaikan juoruakat - miten kestätte?
Kommentit (25)
En jaksanut. Oon ollu jo monta kuukautta sairauslomalla.
En oikein selviäkkään. Onneksi niitä juoruakkoja on suhteellisen vähän, mutta toisaalta yksikin pahan puhuja riittää ankeuttamaan tunnelman. Ne päivät kun heitä ei ole paikalla on jotenkin tosi leppoisia ja elämä tuntuu hetken tosi muakvalta ja maailma ystävälliseltä.
Meidän toimistossa pahin juoruakka on mies. Ja hän on pahin juoruakka, minkä olen koskaan tavannut.
Taas yksi etätyön hyvä puoli, näitä juoruakkoja näkee vain teams-palavereissa ja niissä keskitytään asiaan. Sielläpähän juoruavat toimistolla, ei haittaa, eikä kiinnosta enää yhtään.
Vaihdoin vuosi sitten työpaikkaa ja olen ollut aivan ihmeissäni, miten nykyisessä on meno pahempaa kuin yläasteella. Valtaosa työkavereista on onneksi aikuisia ja mukavia, mutta loput ihan kamalia selän takana haukkujia ja juoruilijoita. Tuntuu, että kaikki sanomani ja tekemäni kääntyy heidän suussaan ihan nurinkurin.
Tiedän, että jotkut vain ovat sellaisia ja heidät kuuluu jättää omaan arvoonsa. Mutta silti on pari viimeistä kuukautta ollut aika raskaita, kun huomaan kotona miettiväni näitä ihmisiä ja heidän puheitaan. Olo helpottaa aina kun asiasta puhuu jonkun fiksun työkaverin kanssa, mutta sitten kuuluu taas jotakin uutta selän takana jauhamista. Syö jaksamista oikeastaan vielä enemmän vapaalla kuin töissä.
Vierailija kirjoitti:
En jaksanut. Oon ollu jo monta kuukautta sairauslomalla.
Häh? Sairaslomalla kuukausikaupalla juoruakkojen takia? Mikä se sairaus on?
En itse juoruile mutta hauskahan se on kuulla jupruja. Toppuuttelee sitten uskomattomimpia. Osa niistä onkin ihan silkkaa...juoruämmän itse keksimiä. Mm että kuka duunannut ketä pikkujouluissa. Mutta osa on ihan kiinnostavia.
Vierailija kirjoitti:
Meidän toimistossa pahin juoruakka on mies. Ja hän on pahin juoruakka, minkä olen koskaan tavannut.
Sama kokemus. Aina jaksetaan puhua, että jos on pelkkiä naisia työpaikalla niin työilmapiiri on automaattisesti kamala. Ei pidä paikkaansa.
Poistun paikalta kun juoruaminen alkaa. Pyrin itse harrastamaan positiivista seläntakanapuhumista, eli että onpa joku todella ammattitaitoinen, mukava, aina tosi kauniisti hiukset, jne.
Vierailija kirjoitti:
Poistun paikalta kun juoruaminen alkaa. Pyrin itse harrastamaan positiivista seläntakanapuhumista, eli että onpa joku todella ammattitaitoinen, mukava, aina tosi kauniisti hiukset, jne.
Oon miettinyt näissä juoruakoissa sitä, että jos heidän kanssaan ei ala juoruta, niin ajattelevatko he että silloin heistä puhutaan pahaa? Onko heillä siis oletuksena että jokainen puhuu aina paskaa muista?
Olen se juorujen kohde. Sinkkuäiti, joka kuulemma jahtaa varattuja miehiä työpaikallamme. Eipä siinä mitään, lähinnä huvittaa. Voiko tuosta olla jotain oikeaa haittaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Poistun paikalta kun juoruaminen alkaa. Pyrin itse harrastamaan positiivista seläntakanapuhumista, eli että onpa joku todella ammattitaitoinen, mukava, aina tosi kauniisti hiukset, jne.
Oon miettinyt näissä juoruakoissa sitä, että jos heidän kanssaan ei ala juoruta, niin ajattelevatko he että silloin heistä puhutaan pahaa? Onko heillä siis oletuksena että jokainen puhuu aina paskaa muista?
Eiköhän se ole sellainen jos et ole meidän puolellamme, olet meitä vastaan -tilanne yleensä.
Aika helppo kestää kun ei saa edes niitä töitä.
Vierailija kirjoitti:
Aika helppo kestää kun ei saa edes niitä töitä.
Koeta ajatella työttömyyttä positiivisesti: sinun ei tarvitse sietää mahdollista ikävää työyhteisöä ja juoruamista. Toki voit päästä kivaankin työyhteisöön ja toivottavasti pääset, mutta paljon on selän takana puhumista työpaikoilla.
Itse koetan ajatella työttömyyttäni näin, sillä on ikäviä kokemuksia työpaikoista, ja se vaikutti henkiseen jaksamiseen myös vapaa-ajalla.
Ihan hyvin, kun en kuuntele heidän juttujaan enkä käy yhteisillä kahvitauoilla.
Vierailija kirjoitti:
Ihan hyvin, kun en kuuntele heidän juttujaan enkä käy yhteisillä kahvitauoilla.
Puhuvatkohan siitä, ettet käy yhteisillä kahvitauoilla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan hyvin, kun en kuuntele heidän juttujaan enkä käy yhteisillä kahvitauoilla.
Puhuvatkohan siitä, ettet käy yhteisillä kahvitauoilla?
No ihan sama vaikka puhuisivat, mutta enhän minä niitä juttuja kuule eikä kiinnosta.
En jaksakaan. Muuten kiva työ, sinnittelin monta vuotta, mutta nyt on pakko luovuttaa ja vaihtaa työpaikkaa. Pelottaa jos menenkin ojasta allikkoon, mutta en vaan jaksa tätä enää.
nosto