Ikää 39v ja elämä ohi,mitä nyt? Mitä te muut nelikymppiset teette ja harrastatte
Kommentit (62)
Harrastan muun muassa ilmajoogaa, seinäkiipeilyä, retkeilyä ja lukemista. Käyn myös mielelläni erilaisissa kulttuuri- ja urheilutapahtumissa. Harrastusten lisäksi käyn töissä ja olen äiti kahdelle teinille. Ei todellakaan tunnu, että elämä olisi ohi. Päinvastoin.
Mulla kans synkkää. Ei jaksais mitään.
Meidän ysiluokkalainen puhui samaa. Tämä pimeys.
Olen kyllä ennenkin ollut tummissa ajatuksissa, mutten muista että koskaan näin vetämätön.
Olen nyt 56.
Luulen että löysin juuri sielunkumppanin. Seksi on upeaa
Ehkä vaan kannattaa kuolla jos elämä on jo ohi
Vierailija kirjoitti:
Ehkä vaan kannattaa kuolla jos elämä on jo ohi
Elämä ei ole ohi ennen kuin on kuollut. Fakta.
Kokeile muuttaa ulkomaille. Suomessa pian aika monella on elämä ohi, kun iskee lama
Mitä ihmettä? Kohtasin elämäni rakkauden vasta yli 30-vuotiaana. Nyt jo yli 50, mutta vielä on vaikka mitä suunnitelmia tulevaisuuden varalle, vaikka onnellista elämää vietetään nytkin.
Mikä hehku? Ei hehkulla ole koskaan ollut mitään virkaa elämässäni. Leikin lapsen kanssa.
Näinköhän se hyvä seksielämä olis se juttu. Vähän hieroskelua ja aikaa toiselle.
Vierailija kirjoitti:
Luulen että löysin juuri sielunkumppanin. Seksi on upeaa
NIin just. :(
Itse sairastuin vakavasti, enkä ole päässyt ulos yli vuoteen. Vietän päiväni sängyssä ja kontakteina lähinnä oma puhelin. Tuntuu, että elämä on todella ohi, mutta yritän pysyä kiinni elämässä ja katselen videoita, keskustelen somessa jne. Tuntuu vähän loukkaavalta kun joku 39v sanoo, että elämä on ohi kun on tylsää. Vaihtaisin oman tilanteeni ilomielin kenen tahansa terveen kävelykykyisen ihmisen elämään.
Vierailija kirjoitti:
Onkohan tämä yleistäkin. Täälläkin samat fiilikset.
Täytän itse ihan pian 35, enkä koe elämän olevan vielä mitenkään ohi. Aloitin juuri uudestaan kuntosalin, kävin elämäni ekaa kertaa kosmetologilla ja vietän mukavaa elämää.
Vai että ohi. Tuossa iässä minä vasta suunnittelin lapsen hankintaa. - Ja sain yhden, kuten halusinkin. Muutenkin tuntuu, että elämä on elettävä kokonaan. Kesken kaiken voi vaikeroida, mutta vasta elettyään oikeasti vanhaksi, tietää, mitä elämä on. Nyt olen 67-vuotias.
Minä olen jo 50 vuotta harrastanut pokuleerausta. Se on hauska ja mielenkiintoinen harrastus, koska siinä saa paljon kavereita, ainakin silloin kun rahaa on.
Vaikuttaa että ei ap konkreettista tekemistä etsiskele vaan merkityksellisyyttä elämään.
No niitähän tuovat läheiset ihmissuhteet, toisten auttaminen (ihmisten tai eläinten), uskonnonharjoittaminen jos sellaiseen on taipuvainen esimerkiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onkohan tämä yleistäkin. Täälläkin samat fiilikset.
Täytän itse ihan pian 35, enkä koe elämän olevan vielä mitenkään ohi. Aloitin juuri uudestaan kuntosalin, kävin elämäni ekaa kertaa kosmetologilla ja vietän mukavaa elämää.
Joo mutta 39 vuotiaana se on joten nauti vielä kun voit.:)
Vierailija kirjoitti:
Onkohan tämä yleistäkin. Täälläkin samat fiilikset.
Ei todellakaan ole yleistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onkohan tämä yleistäkin. Täälläkin samat fiilikset.
Täytän itse ihan pian 35, enkä koe elämän olevan vielä mitenkään ohi. Aloitin juuri uudestaan kuntosalin, kävin elämäni ekaa kertaa kosmetologilla ja vietän mukavaa elämää.
Ja seksikin luistaa?
Joo mutta 39 vuotiaana se on joten nauti vielä kun voit.:)
Höpö höpö.
N39, jonka elämä ei todellakaan ole ohi. Mahdollisesti vielä vähintään toiset 39v edessäpäin.
Kannattaa muuttaa pois Suomesta niin elämä muuttuu kummasti.