Harmittaa luopua yhteisistä perhejouluista

Vierailija kirjoitti:

Joo, onhan se joulu lasten juhla, mutta itsellä samaa, eli lapsia saanut sisko painostaa osallistumaan heidän sukujouluun. Olen sanonut, että voisin tulla esim. kahville tms mutta en mä halua lapsettomana, sinkkuna ja muita nuorempana istua siellä siskonmiehen vanhempien + kahden veljen perheen kanssa. Mitä tekemistä mulla siellä on, mieluummin olisin vaan kotona ja tapaisin vaikka kavereita.

Parina jouluna olen  käynyt syömässä ja sopinut sen jälkeen kaverien kanssa näkemisen, eli kaverit tulee mun luokse, mutta aina kauhea narina, että jäisit nyt lautapelejä pelaamaan. Minä, joka vihaan kaikenlaista pelailua, ei kiinnosta yhtään!

Olen sanonut, että helpompaa sitten olla tulematta kokonaan, jos ei voi tulla omalla ajalla vaan tarttee suunnilleen kolmeen päivään sitoutua.

Ymmärrän tunteesi painostamisesta ja odotuksista. Mutta mitä olen seuraillut maailman menoa, tuo on aika harvinaista, että pyydetään "ydinperheen" ulkopuolisia sukulaisia mukaan joulunviettoon. Siskosi varmaan ajattelee sinua omalla tavallaan ja kaipaa seuraasi, sekään ei ole itsestäänselvyys kun on omat perheet ja muutakin seuraa. Luulen, että olet hänelle tärkeä ihminen, etkä vain statisti vaikka se siltä voi tuntua. Itse kuitenkin tiedät tunteesi parhaiten.

"Entä jos järjestätte joulun teillä ja kutsutte kummankin puolen isovanhemmat kylään? Paljon on tätä sukujen välillä veivaamista, miksi ei kokoonnutaan kaikki yhteen, vuoroin vieraissa? Vai tulisiko siitäkin jotain valtataistelua ehkä? Mutta näin voisi luoda tuoreitakin perinteitä, jotka kantaisivat myös kun vanhemmat vanhenevat eivätkä jaksa enää itse järjestää."

Ei onnistu, sillä kummankin vanhemmilla on muitakin lapsia, joilla on puolisot ja lapsia ja osalla lapsenlapsilla on myös puolisot, joilla on omat vanhemmat ja sisarukset. Meille ei mahdu noin isoa porukkaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taas joku vanhempi nainen joutuu passaamaan nuorempia sukupolvia.

Tämä on kamalaa, että mennään edelleen sinne äidin helmoihin viettämään joulut, syntymäpäivät yms kissanristiäiset, jotka kuuluisi järjestää ihan itse. 

On, varsin kun tämä tehdään omien aikataulujen mukaan, eli ei synttäriä vietetä silloin kun se on, vaan annetaan viikonloppu, että tuossa tulen juhlimaan synttäreitäni. Äiti sitten järjestää ne synttärit, aina sunnuntaina, kun nuorisolle ei muut päivät käy, koska tietysti pe-la on omat menot ja meidät muu suku ryynätään sinne puolipakolla.

 

Kamalaa, ei tähän tarvitse kenenkään suostua. Ei aikuiselle lapselle järjestetä enää mitään synttäreitä. Lapsi järjestää ne itse, jos haluaa synttäreitään juhlia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taas joku vanhempi nainen joutuu passaamaan nuorempia sukupolvia.

Tämä on kamalaa, että mennään edelleen sinne äidin helmoihin viettämään joulut, syntymäpäivät yms kissanristiäiset, jotka kuuluisi järjestää ihan itse. 

Taidat olla vähemmistössä mielipiteesi kanssa. Meidän perheessä meitä lapsia oikein vaatimalla vaaditaan vanhempien ja isovanhempien luokse. 

En ole. Eivät ne vanhemmat ja isovanhemmat oikeasti jaksaisi, mutta itsekäs sukupolvi tuijottaa vain omaa napaansa. Sen nuoremman sukupolven kuuluisi ottaa vetovastuu ja kutsua vuorostaan vanhemmat ja isovanhemmat viettämään joulua kotiinsa. 

Ei ne vanhukset jaksa siirtyä paikasta toiseen. Haluavat olla omassa kodissaan ja järkkäävät joulun sinne. 

Minusta on ihan ok haluta jatkaa jouluja omien vanhempien kanssa. Itse en ole sellaista jatkanut, mutta sisar perheineen on vanhempiemme luona jouluisin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aikuiset ihmiset haihattelee joulun viettämisestä vanhenpiensa luona. Naurettavaa. 

Älä ole noin katkera. Onko sinulla mennyt välit vamhempiisi ja sisaruksiisi? Vai miksi esität niin kylmää ihmistä? 

En ole katkera, olen aikuinen. Sinä taas olet mammasi helmoissa edelleen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aikuiset ihmiset haihattelee joulun viettämisestä vanhenpiensa luona. Naurettavaa. 

Älä ole noin katkera. Onko sinulla mennyt välit vamhempiisi ja sisaruksiisi? Vai miksi esität niin kylmää ihmistä? 

En ole katkera, olen aikuinen. Sinä taas olet mammasi helmoissa edelleen. 

Juhlapyhiä ja -päiviä vietetään ihan perinteisestikin suvun voimin

Luokaa yhdessä vanhempiesi kanssa aikuisten jouluperinteitä mistä nautitte niinä vuosina kun olette kolmistaan. Ja on aika todennäköistä, että jossain vaiheessa siskosi perhe kyllästyy viettämään reissujouluja ja kutsuu lähisuvun omaan kotiinsa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aikuiset ihmiset haihattelee joulun viettämisestä vanhenpiensa luona. Naurettavaa. 

Älä ole noin katkera. Onko sinulla mennyt välit vamhempiisi ja sisaruksiisi? Vai miksi esität niin kylmää ihmistä? 

En ole katkera, olen aikuinen. Sinä taas olet mammasi helmoissa edelleen. 

Juhlapyhiä ja -päiviä vietetään ihan perinteisestikin suvun voimin

Voi viettää tai olla viettämättä. Sitä ei perinteisesti ole myöskään pakko viettää aina siellä vanhempien luona, mutta lapset ovat niin laiskoja etteivät halua järjestää itse sitä joulua. 

Vierailija kirjoitti:

Mulle kävi siskon lasten kautta toisella tavalla, olen saanut sukujoulun, joka alkaa ahdistaa jo marraskuussa viimeistään. Olemme siis lapseton pariskunta ja tahtoisimme viettää vähät joulupyhät (tänä vuonna kummallakaan ei ole ylimääräistä lomaa) ihan vaan kahdestaan fiilistellen, nukkua pitkään, juoda päivällä glögiä ja syödä hyvin, mutta pakko mennä siskon luo.

Tai pakko ja pakko, mutta painostus mennä ihan valtava. Lapsetkin niin toivoo ja sukujoulu, jne. Ikävä vain, että sinne tulee myös siskonmiehen sukua, jotka ovat lievästi sanottuna haasteellista porukkaa.

Saa nähdä, kykenenkö jonain jouluna pitämään pääni ja olemaan menemättä, miehenkin olen pakolla raahannut mukaan, vaikka häntä tämä nappaa vielä muakin vähemmän. Mutta kiltteyttään ei kieltäydykään, vaikka muakin puolestaan vähän harmittaa.

Meidänkin pitäisi mennä siskoni luokse, se on siis määräys eikä ehdotus. Miehensä vanhemmat ja sisarukset ovat ihan okei, mutta minulle niin vieraita etten jaksa viettää päivää heidän kanssaan. Vanhemmat menevät sinne lasten takia ja kun pääsevät valmiiseen pöytään. Olen yleensä suostunut käymään siellä miehen kanssa, ja onneksi siellä nykyään lapsiperhetyyliin syödään jouluruoka jo melkein lounasaikaan, niin voidaan syödä ja lähteä viettämään oikeaa joulua omaan kotiin.

Vierailija kirjoitti:

"Entä jos järjestätte joulun teillä ja kutsutte kummankin puolen isovanhemmat kylään? Paljon on tätä sukujen välillä veivaamista, miksi ei kokoonnutaan kaikki yhteen, vuoroin vieraissa? Vai tulisiko siitäkin jotain valtataistelua ehkä? Mutta näin voisi luoda tuoreitakin perinteitä, jotka kantaisivat myös kun vanhemmat vanhenevat eivätkä jaksa enää itse järjestää."

Ei onnistu, sillä kummankin vanhemmilla on muitakin lapsia, joilla on puolisot ja lapsia ja osalla lapsenlapsilla on myös puolisot, joilla on omat vanhemmat ja sisarukset. Meille ei mahdu noin isoa porukkaa.

 

Sulla oli hyvä pointti. Mä voin kokemuksesta sanoa, että kun järjestämisvastuu siirtyy sukupolvessa seuraavalle tasolle, sitä populaa alkaakin olla sitten jo enemmän. Aikoinaan mun vanhemmat järjestivät joulun ja siellä oltiin sitten heidän lisäkseen siskoni ja minä. Kun pariuduttiin, tuli tosiaan tilanne, että olisi pitänyt vuorovuosina olla toisen vanhempien luona ja vuorovuosina toisen. No tämähän tarkoitti käytännössä sitä, että mun vanhempieni luokse olisi tullut vain toinen tyttäristä, mutta eri tytär joka toinen joulu. Toinen vaihtoehto olisi ollut se, että oltaisiin siskoni kanssa menty aina samana jouluna, mutta tästä olisi taas seurannut, että vanhempani olisivat ollet joka toinen joulu kahdestaan. Sitten, kun tuli meidän sukupolvemme aika järjestää joulut, niin eihän se nyt niin mennyt, että olisi kutsuttu vain omat vanhemmat ja jätetty puolison vanhemmat kutsumatta. Oli pakko kutsua molemmat. Molemmilta sisaruksilta. Ja jotta kukaan ei olisi pahoittanut mieltään, olisi pitänyt kutsua vielä puolisoidenkin sisarukset. Ja jos he olivat parisuhteessa, myös heidän puolisoidensa vanhemmat sekä sisarukset puolisoineen ja vanhempineen. Ja sitten kaikkien lapset. Johonkin oli pakko  pistää raja, miten jouluja vietetään. Tällä  hetkellä jo meidän lapsillammekin on puolisot ja appivanhempansa. Ja puolisoidensa sisarukset. 



Me ollaan jo vuosia siskoni kanssa järjestetty joulu yhdessä. Asutaan niin lähellä (siis naapureina), että kumman luona joulua nyt vietetäänkään, toinen voi helposti kantaa omasta keittiöstään tarjottavat toisen olohuoneeseen. Muutamana viimeisenä vuotena ollaan oltu mun siskollani, koska mulla oli olohuoneessa 12-hengen ruokapöytä ja meitä oli jo 13. Siis vaikka ei ollutkaan enää puolisoita eikä appivanhempia kuvioissa. Kenellekään mun vanhempieni lapsenlapsista ei mahdu edes tätä porukkaa saman ruokapöydän ääreen, saati sitten vielä puolison sukukin meidän lisäksi. heinäkuussa sattuneen vesivahingon yhteydessä luovuin isosta ruokapöydästäni ja nyt meille mahtuu ruokapöytään enää 6. Ja sekin vain, jos on laitettu jatkolevy. Normaalisti ton uuden pöydän ääreen mahtuu 4. Kun porukan lukumäärä on ksvanut, on tietysti tullut lisää ruuissa huomioitavia allergioita ja muita erityisruokavalioita. Ei siis ole mahdollista, että tehdään yhdet tietyt sapuskat ja kaikki syövät niitä samoja. Alussa tehtiin niin, että omat pöperöt niille, joilla oli jotain ruokarajoitteita. Mutta se menikin siihen, että myös ne, joilla ei ollut mitään ruokarajoitteita, tykkäsivät syödä "tavallisten" ruokien lisäksi myös erikoisruokia. Mä jaksaisin ehkä vielä jotenkin laittaa niitä ruokia ja muuten järjestää joulua, jos mä voisin mennä heti suvun saavuttua paikalle kotiin nukkumaan. Mutta en jaksaisi enää vielä sen jälkeen viettää joulua yhdessä suvun kanssa miltei puolille öin. 

Vierailija kirjoitti:

Paras olisi kun jokainen viettäisi joulut lapsuuskodeissaan. Uudenvuoden voi sitten viettää lapsiperheenä.

Eli minä menen viettämään joulua isäni kanssa, koska hänellä ei ole enää lapsuuskotia, kun äiti menee oman äitinsä luokse. Tosin mummokaan ei enää asu siinä kodissa missä äiti asui, mutta ilmeisesti mummon nykyinen koti silti lasketaan? Vai olenko ehkä yksin vanhempieni kodissa ja isä menee oman äitinsä luokse hoivakotiin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulle kävi siskon lasten kautta toisella tavalla, olen saanut sukujoulun, joka alkaa ahdistaa jo marraskuussa viimeistään. Olemme siis lapseton pariskunta ja tahtoisimme viettää vähät joulupyhät (tänä vuonna kummallakaan ei ole ylimääräistä lomaa) ihan vaan kahdestaan fiilistellen, nukkua pitkään, juoda päivällä glögiä ja syödä hyvin, mutta pakko mennä siskon luo.

Tai pakko ja pakko, mutta painostus mennä ihan valtava. Lapsetkin niin toivoo ja sukujoulu, jne. Ikävä vain, että sinne tulee myös siskonmiehen sukua, jotka ovat lievästi sanottuna haasteellista porukkaa.

Saa nähdä, kykenenkö jonain jouluna pitämään pääni ja olemaan menemättä, miehenkin olen pakolla raahannut mukaan, vaikka häntä tämä nappaa vielä muakin vähemmän. Mutta kiltteyttään ei kieltäydykään, vaikka muakin puolestaan vähän harmittaa.

Meidänkin pitäisi mennä siskon

Juu nautipa tuosta niin kauan kun ne lapset on pieniä! Nimittäin minä toivoin, että pakkojoulut loppuisi lasten kasvettua ja alkaisivat mennä omille menoilleen, mutta ei: hehän tulevat edelleen kotiin ja nyt siellä sitten ruokailut ensinnäkin venyy ihan hitokseen, kutsutaan kolmeksi, mutta vasta viiden aikaan alkaa olemaan ruokaa pöydässä ja sen jälkeen kahvia ja mitä lie mitä lie, eli ellet halua vaan tylysti sanoa, että me lähdetään nyt, kesken joulunvieton, niin siellähän istuskelet jonnekin iltakymppiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Me siirryttiin viettämään joulua oman perheen kesken, kun meille syntyi lapsi. Etenkin anoppi koki, että tämä vaikutti heidän joulutunnelmaan, kun oli kuvitellut, että saa viettää joulut lapsenlapsen kanssa. Tästä oli aika hyvää kitinää ja avautumista pari ensimmäistä joulua ennen kuin rauhoittui ja tajusi, että me emme muuta päätöstämme edes paineen alla.

Mutta ymmärrän ap:ta. Meillä siskoni oli melkeinpä suurin joulutunnelman luoja, kun olin lapsi. Hän kuoli yllättäen ja tapaturmaisesti eikä sen jälkeen joulut tuntuneet enää oikein miltään moneen vuoteen. Ap:n sisko onneksi on hengissä, mutta ymmärrän kyllä, että yhden puuttuminen vaikuttaa fiiliksiin. 

Ja sulla oli hyvä mieli, kun sait pahoittaa anopin mielen.  Niin tyypillistä.

Minusta olisi ollut tylsää viettää joulua pikkuvauvan kanssa kolmestaan.  Anoppilaan oli kiva mennä jouluksi,

Opettele lainaamaan oikein. 

 

Toisekseen eipä tullut kauhean hyvä mieli siitä, että meidän omaa tahtoa yritettiin jyrätä ja leikittiin marttyyria päälle. En ollut ennen lapsen syntymää viettänyt yhtään joulua anoppilassa eikä mieheni vanhemmillani. Oli ihan loogista ja luonnollista siirtyä viettämään joulua ihan vaan omalla porukalla siinä vaiheessa. Ja meillä on ollut ihania rauhallisia jouluja siitä asti. Ilman mitään draamaa tai ylimääräistä stressiä. 

Meillä olisi helpompaa, kun äiti on ainoa lapsi ja hänen vanhempansa ovat kuolleet, eli ei olisi kuin isän puoli kutsuttavana samaan pöytään. Mutta siellä onkin jo väkeä viidessä sukupolvessa, niin voitte kuvitella sen isovanhempien, appivanhempien, vävyjen ja miniöiden, serkkujen ja pikkuserkkujen määrän. Ehkä meidän pitäisi sitten järjestää sukujoulu vaikka Nokia-areenalla että mahduttaisiiin kaikki.

Seuraava askel on se, että sisaresi viettää joulun oman perheen kesken. Irtautuminen lapsuudenperheestä menee niin, varsinkin, jos asutaan kauempana.

Kun lapsista tulee vanhempia tai heitä on useampi, ei enää lähdetä isovanhempien riesaksi passattaviksi, vaan isovanhemmat halutessaan tulevat kylään joko aattona tai tapanina. Pikkuhiljaa osat vaihtuvat niin etteivät isovanhemmat enää osta lahjoja, vaan heille ostetaan ja heille myös laitetaan joulu, paistetaan kinkut ja tehdään ruuat heille kotiin. Tämä tapahtui meillä jo aikaa sitten, kun lapset ovat jo aikuisia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taas joku vanhempi nainen joutuu passaamaan nuorempia sukupolvia.

Tämä on kamalaa, että mennään edelleen sinne äidin helmoihin viettämään joulut, syntymäpäivät yms kissanristiäiset, jotka kuuluisi järjestää ihan itse. 

Minun molemmat vanhemmat sisarukset harrastaa tätä. Ja nyt jo on alkanut vaatimukset että mitä haluavat syödä jouluna. Ikinä eivät maksa penniäkään joulun ruoasta vanhemmilleni, mutta notkuvat siellä yötä päivää kaikki joulun pyhät. Nelikymppisiä molemmat. Itse en jaksa edes mennä tätä teatteria katsomaan, kun taantuvat taas lapsen tasolle, riitelevät ja valittavat kaikesta. Minä nuorimmaisena kypsyin tuohon menoon jo aikoja sitten ja olen viettänyt ihan omat joulut jo vuosia. 

Vierailija kirjoitti:

Vietän joulun yksin mökilläni.  Pistän saunan päälle ja lämmitän maksalaatikkoa. Eikö olekkin ankea joulu.

Ei yhtään, tuo olisi mulle ihanne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin sun pitää hankkia oma perhe ja kasvaa aikuiseksi ja hankkia omat perinteet 

Niin.. no ei sitä omaa perhettä niin vain hankita vaikka niin haluaisikin. Ap

 

Pikkarit nilkkoihin vaan, niin alkaa tapahtua. Jos olet maho, voit adoptoida.

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Entä jos järjestätte joulun teillä ja kutsutte kummankin puolen isovanhemmat kylään? Paljon on tätä sukujen välillä veivaamista, miksi ei kokoonnutaan kaikki yhteen, vuoroin vieraissa? Vai tulisiko siitäkin jotain valtataistelua ehkä? Mutta näin voisi luoda tuoreitakin perinteitä, jotka kantaisivat myös kun vanhemmat vanhenevat eivätkä jaksa enää itse järjestää."

Ei onnistu, sillä kummankin vanhemmilla on muitakin lapsia, joilla on puolisot ja lapsia ja osalla lapsenlapsilla on myös puolisot, joilla on omat vanhemmat ja sisarukset. Meille ei mahdu noin isoa porukkaa.

 

Sulla oli hyvä pointti. Mä voin kokemuksesta sanoa, että kun järjestämisvastuu siirtyy sukupolvessa seuraavalle tasolle, sitä populaa alkaakin olla sitten jo enemmän. Aikoinaan mun vanhemmat järjestivät joulun ja siellä oltiin sitten heidän lisäkseen siskoni ja minä. Kun pariudutt

Siis vietättekö edelleen noin "raskaita" jouluja?  

Eikö ne lapset voisi teitä jo vähän armahtaa.