Harmittaa luopua yhteisistä perhejouluista
Perinteet ja traditiot tekee minulle joulun tunnun. Nyt harmittaa kun siskollani lapsi ja viettävät joka toisen joulun miehen suvun kanssa, (mikä on ihan ymmärrettävää) niin ei joulu tunnu enää samalta kun ei kokoonnuta vanhempieni luokse joulun viettoon. Joulupäivänä isovanhemmille jne. Tuntuu jotenkin surkealta viettää joulua vanhempieni kanssa kolmestaan, ei se jotenkin ole sama, vaikka mukavaa heidän kanssa onkin. Itsellä ei parisuhdettakaan niin ei oikein ole mitään "omaa" joulua mitä viettää. Tapaninpäivä ei tunnu enää joululta, ainakaan kenestäkään jouluihmisestä. Lähinnä ymmärrystä ja vertaistukea kaipaisin, en mitään "kasva aikuiseksi, moni viettää joulun yksin, olisit iloinen että on sukua elossa jne" kommentteja..
Kommentit (106)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aikuiset ihmiset haihattelee joulun viettämisestä vanhenpiensa luona. Naurettavaa.
Älä ole noin katkera. Onko sinulla mennyt välit vamhempiisi ja sisaruksiisi? Vai miksi esität niin kylmää ihmistä?
En ole katkera, olen aikuinen. Sinä taas olet mammasi helmoissa edelleen.
En ole tuo, jolle vastasit, mutta miski vastustat noin kiihkeästi sitä, että ihmiset pitää yhtä lähisukulaistensa kanssa ja näkevät toisiaan esim jouluna? Mitä pahaa siinä on ja keneltä se on pois, jos jotkut ihmiset menee jouluksi vaikkapa vanhemmilleen?
Suurin osa ihmisistä haluaa läheisiä luokseen juhlina ja muutenkin.
Täällä vauvalla vain on joku ihme into siihen, että jokainen vaan viettää sen joulunsa omissa nurkissaan, eikä toisten"riesaksi" saa mennä, vaikka kuinka pyydetään.
Ja oudosti ollaan sitä mieltä, että ne omat vanhemmat on parasta jättää yksin joulua viettämään (vaikka ne ei haluaisikaan) ettei vain kukaan saisi mennä "mamman helmoihin".
Entä jos se mamma haluaa , että hänen "helmoihin" tullaan ja toinen haluaa mennä, niin mistä kiikastaa?
Eiköhän jokainen tiedä parhaiten, mitä ne omat vanhemmat siitä tuumaa, että sinne mennään jouluksi tai siitä, että sinne ei mennä.
Turha täällä on vinkua, että ihmiset menee jouluksi äidin passattavaksi, ja niin ei saisi tehdä, kun mistä me tietetään miten moni äiti ihtopiukeana haluaa passata niitä lapsiaan/sukuaan jouluna.
Minä olen enemmän kuin innoissani joulusta juuri siitä syystä, että lapset kaikki tulee kotiin ja saadaan viettää yhteistä aikaa. Eikä se joulun valmistaminen niin suuritöitä ole, kun ei siitä sellaista tee ja aina töitä voi jakaa.
Se joulu on niin herkkä asia. Itse toivoisin, että siskoni ei ottaisi loukkauksena sitä, että en oikein jaksa näitä perinteisiä joulutapoja, hössäämistä ja pakkolahjojen ostoja. Kämppäni on täynnä roinaa, joten en edes tahtoisi vastaanottaa niitä pakollisia paketteja, saati stressata kaupungilla miettimässä, mitä siskolle, mitä siskonmiehelle.
En erityisemmin pidä jouluruuasta ja valitettavasti siskoni ei ole edes kummoinen kokki, hävettää myöntää. Olen yrittänyt, että saisin viedä jotain itsellenikin paremmin maistuvaa, mutta ei, sen pöydän pitää olla juuri sellainen kuin se 30 v ollut. Lisäksi siskonmiehestä on vanhemmiten tullut aika tiukkis, eli pönötyksen puolellekin menee.
Miehen vanhemmille on ollut viimeiset 10 vuotta nimenomaan ne lapsenlapset se avainsana, eli meitä, lapsetonta pariskuntaa, ei ole kutsuttu jouluksi anoppilaan lainkaan. Kuulemma lasten juhla ja sen ymmärrän.
No, saatiin syksyllä esikoinen ja eka joulu tulossa. Ollaan vietetty nyt ne yli 10 joulua kahdestaan miehen kanssa, meillä aika tarkat omat perinteet jne. Saa nähdä kuinka anoppi nyt kiemurtelee kun tajuaa että me vietetään joulua nyt edelleen sen oman pienen perheemme kesken ihan niinkuin tähän asti. Ne joulupukkiin enää uskomattomat vanhemmat lapsenlapset varmasti tulee vieläkin, toki sehän ei anopista ole enää niin jännää kun se joulu alkaa kääntyä taas vähän sellaiseksi aikuisten juhlaksi.
Vierailija kirjoitti:
Miehen vanhemmille on ollut viimeiset 10 vuotta nimenomaan ne lapsenlapset se avainsana, eli meitä, lapsetonta pariskuntaa, ei ole kutsuttu jouluksi anoppilaan lainkaan. Kuulemma lasten juhla ja sen ymmärrän.
No, saatiin syksyllä esikoinen ja eka joulu tulossa. Ollaan vietetty nyt ne yli 10 joulua kahdestaan miehen kanssa, meillä aika tarkat omat perinteet jne. Saa nähdä kuinka anoppi nyt kiemurtelee kun tajuaa että me vietetään joulua nyt edelleen sen oman pienen perheemme kesken ihan niinkuin tähän asti. Ne joulupukkiin enää uskomattomat vanhemmat lapsenlapset varmasti tulee vieläkin, toki sehän ei anopista ole enää niin jännää kun se joulu alkaa kääntyä taas vähän sellaiseksi aikuisten juhlaksi.
No juu, todellakin teillä jatkuu oman pienen kanssa omat jouluperinteet! Muutenkin aivan kamalaa tuommoinen lapsien arvottaminen, tuskin siinä joulupöydässä 2 aikuista homman voi pilata, jos kerran joulua kumminkin laitetaan.
Tää nyt on vahän sellainen asia, joka ei missään nimessä ole noin mustavalkoinen juttu, kuin vauvalla anntetaan ymmärtää.
Minä olen tuollainen äiti-ihminen jonka "helmoihin tullaan viettämään joulut" ja luojalle kiitos , että näin on. Mikään ei ole ihanampaa, kuin viettää yhteistä joulua jo kotoa pois muuttaneiden aikuisten lasten kanssa. Kaikki äidit kun ei marttyyrina raada joulun eteen, vaan tekee sitä ihan puhtaasta ilosta, kun saa taas läheiset luokseen ja yhteen.
Meillä kyllä lapsetkin osallistuu kukin kykyjensä mukaan jouluvalmisteluihin ja yleensä joku pääsee jo muutama päivä ennen joulua kaveriksi tekemään ruokia ym.
Joulu on yksi vuoden mukavimpia juhla juuri sen takia, että kaikki tulee kotiin ja meillä vietetään ihan mielettömän mukavia yhteisiä hetkiä pelaillen ja aattona tv:stä katsellen joulupukin kuumaalinjaa ja lumiukkoa ym mitä lapset on jo pienestä katsoneet, mutta niin niitä katsotaan vieläkin, vaikka kaikki on jo aikuisia.
Samalla jutellan ja nautitaan glögiä ja joulupuuroa. Joulumessussakin monesti jouluyönä käydään jne.
Tiedän, että näin ei tule aina olemaan, ja varmaan jossain vaiheessa vietetään joulua miehen kanssa kahdestaan , mutta niin kauan, kun porukat tulee "äidin helmoihin" viettämään joulua, olen todella onnellinen.
Älkää täällä vauvalla päättäkö/luulko, mikä sille äidille on parasta.