Kysymys koiranomistajille, joiden koirat eivät tee mitään.

meidän "se ei tee mitään" koira on rescue-koira, joka pelkää kuollakseen vieraita ihmisiä. Koiramme vain pysähtyy haukkumaan nähdessään vieraan ihmisen ja pitää itsensä ja vieraan ihmisen välillä koko ajan 1-2  metrin turvaväliä. Riippumatta siitä lähestyykö ihminen vai ei. Yleensä ihmiset pelkäävät enemmän koiramme haukkumista, vaikka tosiasiassa se vain kertoo sillä, että älä lähesty. Koulutetaan koiraa koko ajan ja nyt tilanne on jo paljon parempi kuin alussa. Koiramme ei ehkä koskaan tule luottamaan vieraisiin ihmisiin, mutta tällä hetkellä opetellaan vain vähentämään sitä haukkumista ja suhtautumaan tarpeeksi rennosti ajatukseen, että lenkkimaastossa tulee vieraita vastaan ja silloin ne vain ohitetaan tyynesti tietäen, että eivät ne tule käpälöimään sinua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näitä puskejä on todella paljon, mutta onneksi on vielä enemmän ihan kivoja koiria ja fiksuja omistajia. 

Kun lapseni olivat pieniä, tuli tällainen "ei se mitään tee, se tykkää lapsista" iso koira noin 2,5 vuotiaan tyttäreni luokse, kaatoi tämän ja nuoli naamaa ennen kuin ehdin siihen väliin. Omistaja vaan nauroi ja sanoi, että "Oi, meidän Musti tykkää teidän tyttärestä!". Lapseni sai siitä tykkäämisestä pitkäksi aikaa kammon koiria kohtaan ja varsinkin liian lähelle tulevia koiria hän pelkäsi. 

Joskus en tosiaankaan ymmärrä teidän ongelmia. Olisiko siis ollut parempi, että lapsesi päälle olisi hyökännyt koira, joka olisi repinyt lapsesi naaman auki ja naama olisi edelleen epämuodostunut useiden leikkausten jälkeenkin?

Eiköhän normaalijärkiselle pitäisi olla selvää e

Se NUOLI naaman, eli osoitti ystävällisyyttä, ei hyökännyt kimppuun.

En minäkään tykkää teidän hulluista ja jalkoihin säntäilevistä lapsista, mutta en nosta meteliä niistä. Seuraavalla kerralla taidan nostaa.

Vierailija kirjoitti:

Näitä puskejä on todella paljon, mutta onneksi on vielä enemmän ihan kivoja koiria ja fiksuja omistajia. 

Kun lapseni olivat pieniä, tuli tällainen "ei se mitään tee, se tykkää lapsista" iso koira noin 2,5 vuotiaan tyttäreni luokse, kaatoi tämän ja nuoli naamaa ennen kuin ehdin siihen väliin. Omistaja vaan nauroi ja sanoi, että "Oi, meidän Musti tykkää teidän tyttärestä!". Lapseni sai siitä tykkäämisestä pitkäksi aikaa kammon koiria kohtaan ja varsinkin liian lähelle tulevia koiria hän pelkäsi. 

Itse kammoan isoja vieraita koiria, joiden käytökseen en voi luottaa. Vieras iso koira hyökkäsi kimppuuni, kun olin viimeisilläni raskaana. Joskus tässä kiersin tällaisen ison vähän levottoman oloisen koiran kaukaa puskan puolelta, niin omistaja alkoi ilkkumaan, että olenpa typerä eikä hänen koira mitään tee. 

 

Meidän oma koira on pieni. En päästä koiraa koskaan kenenkään lähelle ilman lupaa. Vaikka onkin pieni ja söpö eikä tehnyt koskaan kenellekään mitään en voi 100% taata, ettei tekisi jotain, josta joku voisi pelästyä. Oman koiran kanssa kierrän myös isot vieraat koirat mahdollisimman kaukaa. Aika moni näistä ei se mitään tee-koirista rähjää ja riuhtoo kuitenkin hihnassa ja on jotenkin vaikea uskoa, että eivät tekisi mitään, jos pääsisivät lähelle. 

Tarkoittaa: Koira ei pure tai ole muuten aggressivinen. Ei tarvitse pelätä.

Vierailija kirjoitti:

Mun nuoren koiran kanssa vielä harjoitellaan sitä, että vieraisiin ihmisiin ei kuulu reagoida. Mä tietenkin huolehdin omalta osaltani, että koira kulkee mun vieressä, mutta jos ohikulkija on sen mielestä kiinnostava, saattaa se haukahtaa.

Jos haluat olla koiran mielestä epäkiinnostava, kannattaa kävellä tasaista vauhtia ohi. Kaikki hypähtelyt, huitomiset ja hihkumiset saattaa kiinnittää koiran huomion sinuun. Myös paikalleen jähmettyminen voi koiran mielestä olla outoa ja aiheuttaa syyn reagoida.

Tuijottamisen koira kokee haastamisena, vaikka ihmisen mielestä on tosi luonnollista nimenomaan tiukasti tarkkailla sitä pelottavaa vastaantulijaa, ettei se pääse yllättämään. Koita ajatella se niin, että jos joku epämääräinen nisti kävelee sua vastaan, sä et ala jo kaukaa haistatella sille, vaikka se oliskin sun mielestä ärsyttävä. Samalla tavalla ei kannata lähteä koiraakaan tuijottamalla haastamaan.

Suurin osa koiranomis

Ketjun aloittaja vastaa: Kiitos tästä (ja muutamasta muusta samansävyisestä) vastauksesta. :) Juuri tällaisia neuvoja hain. Itse olen varmastikin syyllistynyt juuri tuohon tuijottamiseen kun olen halunnut varautua siihen miten koira minuun reagoi. Tästä lähtien tiedän vain katsoa eteenpäin ja jatkaa juoksemista (kävelyyn en kyllä koiran takia vaihda). Ohitukset pyrin aina tekemään luontaisesti mahdollisimman kaukaa eli vaihdan yleensä toiselle puolelle tietä, jos vain on mahdollista. Liikkeestä en jähmety paikalleni elleivät tule hyppimään ihan jalkoihin, mitä on kyllä useamman kerran tapahtunut irtokoirien kanssa. Kun kolme koiraa hyppii yhtä aikaa jalkojen ympärillä, on vähän vaikea keksiä muita reagointitapoja. 

Meidän koira (7 kiloinen sekarotuinen) on kiltti ja innokas, mutta valitettavasti hyppii edelleen 50/50 kerroista kun tapaa uuden ihmisen. Pidetään aina lyhyessä hihnassa kun ihmisiä on lähellä ja jos joku haluaa tutustua koiraan, niin varoitetaan että koira hyppii ja mielellään nuolee kättä ja naamaakin. Noin pari kertaa vuodessa meidän ollessa metsälenkillä ja koiran ollessa pitkässä hihnassa sattuu yllärikohtaaminen (ihminen tulee mutkan takaa, on kumartuneena poimimaan sieniä jne.) ja koira pääsee hyppäämään vasten ihmistä. Tulee kutsuttaessa heti luokse, mutta yleensä ehtii hypähtää kerran ihmistä vasten. 



Harmittaa niiden ihmisten puolesta, joiden vaatteita koira ehtii kurata tai jotka säikähtävät. Koira ei koskaan pure, ei ikinä missään tilanteessa, eikä myöskään näyki. Olemme yrittäneet kouluttaa koirasta tätä hyppimistä pois ja kotona vieraiden tullessa se on jo jäänytkin pois, mutta ulkona emme ole onnistuneet. Koira on muuten kuin ajatus eli mitään muuta vikaa tai ongelmaa ei ole.

Voi luoja miten raivostuttavia koirat on! Joka helvtin nurkassa joku räköttää ja hyökkii aivottomana ties mihin ja ulkoiluttajalla äo miinuksella! 

Vierailija kirjoitti:

Monesti oma koira raadellut oman perheenjäsenen jopa kuoliaaksi asti, vaikka ei se meidän koira mitään tee. Toki näissä tapauksissa asia ei varmaan niin haittaa edes omaisia, kyseessä kuitenkin se rakas oma koira.

No ei voi kyllä sanoa että "monesti" olisi oma koira raadellut kuoliaaksi. Sattuu sitä joskus, mutta äärimmäisen harvoin... 

Mutta siis kyllä, koirat on aina arvaamattomia. Olettaisin tuon lauseen yleensä tarkoittavan että koira haluaa vaan käydä haistelemassa eikä ole siis koskaan ollut lainkaan aggressiivinen, mutta onhan se käsittämätöntä miten jotkut päästää koiransa vieraiden ihmisten iholle. 

- Does your dög bite?

- No.

- Grrr! (auch)

- You zet your dög doesn't bite!

- That is not my dog.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näitä puskejä on todella paljon, mutta onneksi on vielä enemmän ihan kivoja koiria ja fiksuja omistajia. 

Kun lapseni olivat pieniä, tuli tällainen "ei se mitään tee, se tykkää lapsista" iso koira noin 2,5 vuotiaan tyttäreni luokse, kaatoi tämän ja nuoli naamaa ennen kuin ehdin siihen väliin. Omistaja vaan nauroi ja sanoi, että "Oi, meidän Musti tykkää teidän tyttärestä!". Lapseni sai siitä tykkäämisestä pitkäksi aikaa kammon koiria kohtaan ja varsinkin liian lähelle tulevia koiria hän pelkäsi. 

Joskus en tosiaankaan ymmärrä teidän ongelmia. Olisiko siis ollut parempi, että lapsesi päälle olisi hyökännyt koira, joka olisi repinyt lapsesi naaman auki ja naama olisi edelleen epämuodostunut useiden leikkausten jälkeenkin?

Ois varmaan ollut parempi jos ääliö koiranomistaja ei olisi päästänyt koiraansa teilaamaan pikkulasta kumoon. Pienten lasten ja koirien kanssa saa oikeasti olla varovainen, koska pienempikin koira voi helposti saada vahinkoa lapselle aikaan ihan vaan olemalla koira ja vähän innokas. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näitä puskejä on todella paljon, mutta onneksi on vielä enemmän ihan kivoja koiria ja fiksuja omistajia. 

Kun lapseni olivat pieniä, tuli tällainen "ei se mitään tee, se tykkää lapsista" iso koira noin 2,5 vuotiaan tyttäreni luokse, kaatoi tämän ja nuoli naamaa ennen kuin ehdin siihen väliin. Omistaja vaan nauroi ja sanoi, että "Oi, meidän Musti tykkää teidän tyttärestä!". Lapseni sai siitä tykkäämisestä pitkäksi aikaa kammon koiria kohtaan ja varsinkin liian lähelle tulevia koiria hän pelkäsi. 

Joskus en tosiaankaan ymmärrä teidän ongelmia. Olisiko siis ollut parempi, että lapsesi päälle olisi hyökännyt koira, joka olisi repinyt lapsesi naaman auki ja naama olisi edelleen epämuodostunut useiden leikkausten jälkeenkin?

Ois varmaan ollut parempi jos ääliö koiranomistaja

Ja jokainen vastaantuleva mies on potentiaalinen tappaja ja raiskaaja.

Vierailija kirjoitti:

Mietin joskus miten teille tuollaista sattuu, minulle ei ole kuin kerran sattunut. Ja minun koira ei tee mitään, ei edes noteeraa koko ohi menevää ihmistä jos ihminen ei tee siitä ohituksesta vaikeeta eli tuijota koiraani joka haistelee maata tai vain kävelee eteenpäin 

Heh no mietin kans että miten joillekin voi aina tulla vastaan noita huonokäytöksisiä koiria/omistajia, kun ei minulle vaan ole tullut, vaikka alueella on hirveän paljon koiria ja tuttavapiirissä. 99% vastaantulevista koirakoista ei aiheuta mitään erityisempiä ongelmia lasten tai omien koirien kanssa. Jotkut joo saattaa vähän haukkua ja toisinaan tulee vastaan joku koiraansa irti pitävä valopää, mutta ei usein. 

Palstalaisten suurin ongelma on uhkien kuvittelu. Mitään pahaa ei oikeasti tapahtunut, mutta kuvitellaan mitä voisi tapahtua ja mitä muualla maailmalla on tapahtunut. Parempi laskeutua todellisuuteen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näitä puskejä on todella paljon, mutta onneksi on vielä enemmän ihan kivoja koiria ja fiksuja omistajia. 

Kun lapseni olivat pieniä, tuli tällainen "ei se mitään tee, se tykkää lapsista" iso koira noin 2,5 vuotiaan tyttäreni luokse, kaatoi tämän ja nuoli naamaa ennen kuin ehdin siihen väliin. Omistaja vaan nauroi ja sanoi, että "Oi, meidän Musti tykkää teidän tyttärestä!". Lapseni sai siitä tykkäämisestä pitkäksi aikaa kammon koiria kohtaan ja varsinkin liian lähelle tulevia koiria hän pelkäsi. 

Joskus en tosiaankaan ymmärrä teidän ongelmia. Olisiko siis ollut parempi, että lapsesi päälle olisi hyökännyt koira, joka olisi repinyt lapsesi naaman auki ja naama olisi edelleen epämuodostunut useiden leikkausten jälkeenkin?

Oi

Miten tuo nyt liittyi aiheeseen? Kyse ei ole siitä että väittäisin koirien yleisesti olevan jotenkin vaarallisia. Minulla on siis itsellä pari pienehköä koiraa ja lapsia ja lapsiperhetuttuja, joten tiedän erittäin hyvin mistä puhun. Vauhdikas koira ja pieni lapsi vaan on sellainen yhtälö, että koira herkästi tuuppaa lapsen kumoon tai pelästyttää haukunnallaan. Ei siitä lapselle välttämättä suurempaa fyysistä vahinkoa tule, mutta pahan koirakammon voi saada. Pahimmillaan toki voi tulla ihan fyysinenkin vamma jos huonosti kaatuu. 

"Se NUOLI naaman, eli osoitti ystävällisyyttä, ei hyökännyt kimppuun."

Sekö on mielestäsi ei mitään tekemistä?

"Kiitos tästä (ja muutamasta muusta samansävyisestä) vastauksesta. :) Juuri tällaisia neuvoja hain. Itse olen varmastikin syyllistynyt juuri tuohon tuijottamiseen kun olen halunnut varautua siihen miten koira minuun reagoi. Tästä lähtien tiedän vain katsoa eteenpäin ja jatkaa juoksemista (kävelyyn en kyllä koiran takia vaihda). Ohitukset pyrin aina tekemään luontaisesti mahdollisimman kaukaa eli vaihdan yleensä toiselle puolelle tietä, jos vain on mahdollista. "

Et ole syyllistynyt yhtään mihinkään eikä sinun kuulu pyrkiä tekemään ohituksia mitenkään normaalista poikkeavalla tavalla.

Jos joku johonkin syyllistyy niin se on hän, joka tuo koiransa ihmisiä häiritsemään. Ja nimen omaan hänen kuuluu pyrkiä tekemään ohitukset kaukaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näitä puskejä on todella paljon, mutta onneksi on vielä enemmän ihan kivoja koiria ja fiksuja omistajia. 

Kun lapseni olivat pieniä, tuli tällainen "ei se mitään tee, se tykkää lapsista" iso koira noin 2,5 vuotiaan tyttäreni luokse, kaatoi tämän ja nuoli naamaa ennen kuin ehdin siihen väliin. Omistaja vaan nauroi ja sanoi, että "Oi, meidän Musti tykkää teidän tyttärestä!". Lapseni sai siitä tykkäämisestä pitkäksi aikaa kammon koiria kohtaan ja varsinkin liian lähelle tulevia koiria hän pelkäsi. 

Joskus en tosiaankaan ymmärrä teidän ongelmia. Olisiko siis ollut parempi, että lapsesi päälle olisi hyökännyt koira, joka olisi repinyt lapsesi naaman auki ja naama olisi edelleen epämuodostunut useiden

 

Aivan, niin minutkin on kaadettu lapsena ja vieläpä monta kertaa. Purtukin on. Se on elämää ja elämässä sattuu ja tapahtuu. Olen myös satuttanut itseni pyörällä kolmesti, mutta en pelkää pyöriä. En juokse niitä karkuun ja ajan sellaista itse. Samoin minulla on koira. Kannattaa välillä mennä itseensä ja miettiä, miten karaista itseään. Pumpulissa ei kukaan täällä voi elää, eikä kaikkea pelätä. Ihminen on toiselle ihmiselle edelleen kaikkein vaarallisin olento.

Vierailija kirjoitti:

"Se NUOLI naaman, eli osoitti ystävällisyyttä, ei hyökännyt kimppuun."

 

Sekö on mielestäsi ei mitään tekemistä?

 

Olet varmaan niitä kermapehvoja, joille elämän pahin tapahtuma on ollut se, että posti on jaettu tiistain sijaan keskiviikkona. Suhteellisuudentajua on hyvä olla. Sitä opetetaan sinulle terapiassa, mikäli se on päässyt katoamaan tai jäänyt kokonaan kehittymättä.

Minä en tahdo tullaa purruksi. Mutta en myöskään halua tulla haistelluksi, päällehypityksi tai kuolatuksi. Haluan kulkea rauhassa, joutumatta väistelemään innokkaita koiria. En halua tutustua koiraasi, vaikka se mahdollisesti haluaisi tutustua minuun. Älkää siis päästäkö koiraanne vieraan luo ilman lupaa. Vaikka se koira "ei tee mitään." 

Tämän luulisi olevan itsestäänselvyys.